Haluatko liput Turun Kirjamessuille?

Iltaista!

Lupailin vielä toista postausta täksi päiväksi ja se on tässä:

Tulevana viikonvaihteena 30.9.-2.10. 2016 järjestetään jälleen Turun Kirjamessut Turun Messukeskuksessa. Mukana on jälleen laaja kattaus näytteille asettajia, kustantamoita ja esiintyjiä.

Tämän vuoden pääteemoja ovat Saksa ja Satakunta. Samalla lipulla voi myös poiketa Turun Ruoka- ja Viinimessuilla.

Kirjamessut ovat olleet vakiintunut osa syysriittejäni. Rakastan hivellä tieto- ja taidekirjoja sekä istahtaa toviksi kuuntelemaan mielenkiintoisten sanankäyttäjien ajatuksia. Ruokamessujen puolella paikallisten tuottajien tarjoamat maistiaiset ovat tuoneet uusia sittemmin vakinaistuneita rakkauksia omaan ruokapöytään.

Tällä kertaa en kuntoni takia todennäköisesti jaksa paikalle lähteä, mutta sain Åblogien ja Turun Messukeskuksen yhteistyönä mahdollisuuden arpoa kaksi kahden lipun pakettia kyseisille messuille.

Voit osallistua lippupaketin arvontaan kertomalla tämän postauksen kommenttiboksissa, mitä teosta suosittelisit syksyn pimeisiin hetkiin tee- tai kahvikupposen kera nautittavaksi. Kommentissa tulee olla sähköpostiosoite mukana, jotta saan ilmoitettua voittajalle nopeasti voitosta. Arvonta-aika on tällä kertaa aika lyhyt, se päättyy keskiviikkona 28.9. keskiyöllä. Ilmoitan onnettaren suosikeille voitosta henkilökohtaisesti torstaina. :)

Mukavaa illanjatkoa kaikille :) 

EDIT: Arvonta on suoritettu ja voittajille tiedotettu voitosta (voittajat voi muuten katsoa tuosta kommenttiboksin puolelta). Kiitos kaikille osallistuneille :) 

Arvonnan tulokset ja vilaus Tildan seuraavasta projektista

Torstaista!

Nyt koitti hetki, että poika tutii untenmailla ja meikäläinen saattoi suorittaa lupailemani joulukalenteriarvonnan.

Epäilin itse asiassa aluksi, että vaivautuukohan kukaan kiireessänsä kirjoittelemaan mitään minulle takaisin, mutta kylläpä yllätitte minut! Runsas kiitos kaikille itsestään jotain kertoneille :) Vastauksenne lämmittivät mieltäni kovasti ja tyydyttivät myös uteliaisuuttani :) Jotenkin on vain mukavampaa, että hahmottoman massan sijasta voi kuvitella kirjoittelevansa niille tietyille opettajille, perheenäideille, historian ja kierrätyksen ystäville, joista osa on seurannut tätä blogia hurjan pitkäänkin.

Pääpalkinnon, suuremman kolmiuloitteisen kalenterin, voitti seuraava kommentti:

Moi, olen lukenut blogiasi jo vuosia, kenties alusta lähtien. Opiskelin silloin Turussa, joten oli kivaa lukea saman kaupungin juttuja. Muutin sittemmin töiden perässä muualle Suomeen, mutta nyt olen jälleen palannut Turkuun, joten tutut elementit on taas kohdillaan :) Kiinnostuin blogistasi myös, koska kirjoitat todella hyvin, ajatuksen kanssa. Lisäksi sinussa on särmää, etkä ole sellainen sieluton pintaliitoinen nukkeblogi, joita olen joskus erehtynyt vilkaisemaan.
Minulla on kaksi lasta, joten äitiyteen, lapsiin jne liittyvät asiat blogissasi ovat myös koskettaneet minua. 

Olen aivan eri alalla kuin sinä, mutta koulumaailma kiinnostaa, joten niitä juttuja olen myös kiinnostuksella lukenut. Oikeastaan enemmänkin kiinnostaisi tietää, mitä nykyään kouluissa tehdään, miten opettaja kokee luokan eri persoonat, opetuksen jne. Itselläni on jokseenkin ristiriitaisia muistoja omilta kouluajoilta, ehkä siksi toivoisi nyt asioiden olevan paremmin :)
Kasvottomuus ei ole lopulta minua häirinnyt. Jotenkin se on jo ollut tämän blogin tunnusmerkki, joten siihen on tottunut. Oikeastaan virkistävän erilaista, kun kuvatulva nykyään on ihan mahdoton. Hyviä kuvia nuo kuitenkin ovat ja tietysti tuovat ihan eri tunnelman kun sydänpeitot puuttuvat.

Kommentista puuttui nimimerkki, joten jos tunnistat itsesi niin ota yhteyttä s-postilla minuun!


Toisen palkinnon, joka on näköispainos vuoden 1960 joulukalenterista, voitti puolestaan Elina seuraavalla kommentilla:

Jouluhullun pitää osallistua! Olen Hopeapeilin Elina ja löysin blogisi muutama vuosi sitten, kun googlasin tietoa Evergreen Garderobista. Sama kotikaupunki ja kiinnostus vintageen saivat jäämään lukijaksi, ja ollaanhan me jotain yhteistäkin jo ehditty matkan varrella tekemään.
Olen vapaa toimittaja ja tietokirjailija, ikuinen vintagetyttö, pohjoissuomalaissyntyinen turkulainen, sekavan ja mukavan perheen jäsenenä vaimo/äiti/äitipuoli ja tänään poikkeuksellisesti myös opettaja, koska menen vetämään erästä lyhytkurssia yliopistolle. Niin ja jouluhullu olen, sanoinko jo?

Voi vaikuttaa, että valkkasin tarkoituksella Turussa asuvia onnekkaita, mutta tämä oli kyllä puhdas sattuma! Kalenterien luovuttamista tämä käänne näinä postilakon aikoina tosin helpottaa, sillä voisin yrittää käväistä Turussa joko viikonlopun aikana tai ensi viikolla.

Anonyymi ja Elina, ottakaapa minuun siis yhteyttä ja ehdottakaa teille sopivia aikoja. Jos vaikka löytyisi kaikille sopiva yhteinen aika ja paikka!

Ps. loppuun vielä vilaus seuraavasta projektistani... Isovanhempieni perua oleva valkoinen 1940-luvun lipasto kulki mukanani opsikelijabokseissa, mutta on seissyt varastoissa kymmenisen vuotta. Tiukan rahatilanteen vuoksi olen ajatellut kunnostaa tämänkin itse, mutta sopiva kurssi pitäisi löytää. Sellaisista, mielellään alkuvuodesta alkavista, saa vinkata minulle! (Turku + lähiympäristö)

Mukavaa viikonjatkoa kaikille :)

Nimeni on Tilda, Turun Tilda. Kuka sinä olet?

Terve! Minä olen Tilda. Tai kyllähän osa teistä tuntee minut varmasti jollain toisellakin nimellä, mutta tässä blogissa olen hän.
 

Mitä kertoisin itsestäni?

Pitkäaikaiset tutut, suokaa anteeksi, olette varmaan kuulleet ajatuksiani ennenkin. Teille muille kuitenkin:

Olen jotakin aran ja sosiaalisen väliltä. Silmäni ovat taivaansiniset ja poikani peri minulta tämän ominaisuuden.

 

Tykkään kahvista, historiasta ja Suomen Kuvalehdestä. Pidän myös vanhan tavaran liikkeistä, Minna Parikan kengistä ja ukkoskuuroista. Fanitan Hillary Clintonia ja Tuomas Holopaista.

Olen vastarannankiiski ja valitsen seurassa (ainakin mieleni syövereissä) usein vastakkaisen kannan, jos vastapuolen mielipiteet alkavat olla liian ehdottomia. Elän toisinaan mielikuvitusmaailmassa, ja saan siksi palautetta toisaikaisuudestani.

 

Haaveilen kokoelmasta vintagemekkoja, jossa olisi mukana täydellinen yksilö kultakin 1900-luvun vuosikymmeneltä. Näitä mekkoja voisin käyttää aiheeseen sopivilla oppitunneilla. Harmi vain, etten aina oikein ehdi kursseillani garderoopini kannalta sopivimpiin vuosikymmeniin :D

 

Olen pitänyt itseäni teoreetikkona, mutta löytänyt käytännöllisemmän puolen itsestäni. Eräs haaveammattini oli hömppälehden toimittaja - tämä blogi on täyttänyt tuon tarpeen täydellisesti ;)

Mielestäni ihminen voi muuttaa maailmaa - ainakin palasen kerrallaan. Minä yritän kantaa korteni kekoon olemalla sopivissa määrin vastavirtaan lifestyleblogien paljoudessa ja herättelemällä ihmisiä kriittiseen kuluttamiseen ja kierrättämiseen.

 

En ole aiemmin julkaissut blogissani varsinaisia kasvokuvia. Mielestäni aika hyvin siihen nähden, että olen seitsemän vuotta bloggaillut kaiken muun ohella tyylistäni! Aina välillä olen saanut kuulla, että "no jooh, oishan tää sun blogi ihan kiva, mutta en jaksa seurata, kun et näytä kasvojasi". 

Ja reaktioni? Heh, tietysti se mainitsemani vastarannankiiskiefekti. Minulle on ollut huomattavasti tärkeämpää, että blogini on kiinnostava muista sisällöllisistä syistä kuin siksi, että pärstäni olisi esillä. Ajattelin kuitenkin, että nyt, kun ainakin hetkisen blogillani on 200 rekisteröitynyttä lukijaa, voisin ainakin pitkäaikaisimpien lukijoitteni iloksi, julkaista muutaman kasvokuvan blogini huippuhetkistä. Tunnistatko, millaisissa tilanteissa ne on otettu? :) En lupaa, että kasvokuvat jäävät vakioksi, sillä bloggailu on huomattavasti helpompaa ilman niitä. Lisäksi tunnustan, että ovathan nuo tämän postauksen kuvat sellaisia, joista itse pidän eivätkä ehkä koko totuus olemuksestani. Osa kuvista on jo vanhoja kuten hiustyylin vaihtelevuudestakin voi päätellä :D

Ajattelin myös järjestää pitkästä aikaa arvonnan. Käväisin Keski-Suomen visitiillä Suomen parhaassa paperikaupassa, Harjun Paperissa ostoksilla teitä varten. Kyseistä kivijalkamyymälästä löytyy Suomen hulppein joulukalenterivalikoima. On muumia, 50-luvun kalenterien näköispanoksia, traditionaalisia saksalaisia kalentereita, kolmiulotteisia yms. Ihan oikeasti, vaihtoehtoja on varmaankin sata! Lisäksi Harjun Paperista löytää aivan ihania kortteja ja sisustustuotteita monenlaiseen makuun.

Arvon teidän lukijoiden kesken kaksi Harjun Paperista ostamaani kalenteria, sillä kaiken edellä mainitun ohella rakastan myös joulua ja haluan tuottaa iloita mieltä sekä tukea suomalaista yrittäjyyttä. Voit osallistua arvontaan kertomalla muutamalla lauseella jotakin itsestäsi: kuka olet, mikä sinua inspiroi, mitä teet tai kauanko olet lukenut tätä blogia? Saat ihan itse päättää, mitä haluat paljastaa:) Minä olen kertonut teille aika paljonkin itsestäni, joten olisi mielenkiintoista saada edes aavistus siitä, mitä siellä ruudun toisella puolella on :)

Vastausaikaa on viikon verran. Kerron voittajat ensi torstaina 26.11., jotta ehdin postittaa kalenterit onnekkaille vielä kuun vaihtumista :)

Eipä muuta kuin arpaonnea kaikille ja mukavaa viikonjatkoa!

Ps. Torstaina 19.11 klo 00.00-24.00 Vintageija`s verkkokaupassa kaikki näkyvissä olevat tuotteet -50% koodilla: SYNTTÄRI2 (yli 30 euron tilaukset). HUOM! Näillä ALE-tuotteilla ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta.

Arvonnan tulos ja tapetti-ihastus

Erinomaista pääsiäisenaikaa kaikille!

Täällä on viime päivinä leivottu pääsiäispullia (ei muuten mikään itsestään selvyys, kun meikäläinen on kyseessä) ja peuhattu siskontytön kanssa.

Lisäksi olemme kyläilleet ja saaneet itse vieraita. Päivää on paistateltu kotikalliolla ja lapsellisten kavereiden kanssa keskustelut ovat kääntyneet - yllätys, yllätys - vauvanvarustehankintoihin ;) Vieläkin hieman itseäni pidättelen, ennen kuin ensi viikkoinen rakenneultra on ohi, mutta kaiketi voisin sitten piakkoin täällä blogosfäärissäkin kysellä teiltä pikkulapsiarjen kokeneilta vinkkejä keskeisistä hankinnoista. Näköjään nuo vauvatarvikkeet voivat olla aikamoista hifistelyä ja superkalliita, esimerkiksi lastenrattaat. Pääni on jo ihan pyörällä kaikenlaisten käsitteiden kuten yhdistelmävaunujen ja telakoiden kanssa!

Paljon iisimpää olisi miettiä jotakin yksinkertaisempaa kuten lastenhuoneen tapetteja. Tässäpä eräs tämänhetkinen rakkauteni, Ritva Kronlundin Perhonen. Eikös vain sopisi sekä tytön että pojan huoneeseen?

Olisihan meillä tosin omasta takaa pari rullaa Kirsikankukkaakin, mutta en nyt tiedä, haluanko katsella samaa tapettia sekä muksun huoneessa että olohuoneessa...

Mutta sitten arvontatuloksiin. Kiitos ensinnäkin kovasti vielä kaikillle osallistuneille ja varsinkin myös teille, jotka jätitte kommentin muuten vain! Oli todella kiva lueskella, keitä siellä ruudun takana nykyään on. Tuntuu siltä, että arvontaan osallistui taas ihan eri henkilöitä, jotka muuten saattavat kommentoida. Ihan monipuolista ja heterogeenista lukijaporukkaa te kaiken kaikkiaan olette!

Suoritin arvonnan perinteisellä hattuarvonnalla ja vedin sieltä numerot 2 ja 6. Eli kommentointijärjestyksessä (pois lukien arvontaan osallistumattomat) seuraavat kommentit:

Upeat pukukorut molemmat, osallistun, itse olen juuri sopivan ikäinen ja viime vuonna opintoni uudelleen aikuisena uuteen työhön valmistunut ja niinkuin sinullakin koulu on minunkin työmaatani. Ihana kun meillä on olemassa aikuiskoulutustuki, joka minullekin mahdollisti vuoden opintovapaan ja uuden koulutuksen. Kylläpä noista koruista kelpaisi kumpi vaan 

- terkuin pääsiäisenä Turkuun saapuva, Talvikki

Seuraava henkilö kommentoi ilman nimimerkkiä:

Olen 3 pienen lapsen kotiäiti, nuorin syntyi pari kuukautta sitten.
Opiskelin kulttuurialaa ja ennen naimisiinmenoa työskentelin eri museoissa ja olin hulluna historiaan. Nautin myös arkkitehtuurista.

Olin nippanappa 24, kun menin naimisiin. Muutin mieheni perässä Etelä-Amerikkaan (hän työskenteli siellä kolmessa maassa) ja jouduin jäämään kotiin kielimuurin ja työlupa-asioiden vuoksi. Kotona olo ilman "järkevää tekemistä" oli rankkaa ja siinä päällä vielä kulttuurishokki. Myös raskaaksi tulossa meni oma aikansa ja olin monin tavoin palasina, identiteetti hukassa. Opinnot, työ, harrastukset Suomessa oli kuin kaukainen uni.
Elämäni mamuna muuttui, kun aloitin kielen opiskelun paikallisessa yliopistossa. Sain itsevarmuutta, kun opin liikkumaan miljoonakaupungissa ja yliopisto itsessään oli huikean mielenkiintoinen rakennus: kuin rappioromanttinen, ränsistynyt kartano. Ihastuin paikalliseen arkkitehtuuriin ja tarinoihin rakennusten takana. Kuten kuinka kolera ja rutto autioitti kaupunkipalatsit.

Kun esikoinen syntyi, siitä aukesi mulle taivas. Nautin äitiydestä valtavasti.
Jouduin olla paljon kotona lapsen kanssa, sillä kaduilla saattoi olla turvatonta ja välillä pakenin lapsi sylissä, kun joku lähti seuraamaan. Mies teki pitkää päivää ja matkusti. Piti löytää harrastus ja "henkireikä" kotoa. Ihastuin netistä löytyviin 1800-luvun valokuviin ja varhaisiin videopätkiin 1900-luvun alusta. Tänä aikana löysin myös blogisi :)
Nyt asumme Suomessa, mutta lähtö on ajan kysymys (miehen työ).
Olen mukana arvonnassa ja suosikki on se koristeellisempi!

Laittaisitteko Talvikki ja Etelä-Amerikan kokenut anonyymi minulle s-postitse tulemaan yhteystietonne. Talvikille lähtee näillä näkymin tuo keltainen koru ja anonyymi saa koristeellisemman :) Vastaisitteko mahdollisimman pian! Jos teistä ei kuulu, suoritan arvonnan viikon päästä uudelleen.

Mukavaa illanjatkoa kaikille!

kuva haettu Tapettitehdas Pihlgren& Ritolan sivuilta.

Kuka sinä olet?

Sunnuntaista!

Jesh, jesh, jesh!

On muutama syy olla iloinen tässä uuden viikon kynnyksellä:

1. Sain äsken analysoitua viimeisen rästiin jääneen videoidun ohjauskeskusteluni. Itse keskustelu purkitettiin jo viime syksynä, mutta minulla ei vain ole olut rahkeita tarttua näihin opiskeluhommiin. Tämä oli nyt ensimmäinen, jonka sain tehtyä rästilistaltani. Huomenna painun sitten opoharjoitteluun :)

2. Ja mikäpä mahdollistaa tämän kaiken? No se, että se kauan kaivattu päätös aikuiskoulutustuesta napsahti viimein perjantaina postilootaan! Olen niin onnellinen! Jos kaikki menee putkeen, menen töihin... ...joskus :) :) :)

3. Olin kivoissa juhlissa lauantaina! Saatte nähdä niistä kuvamateriaalia myöhemmin. Kyseessä oli blogin kautta tullut juttu, mutta ei mitkään Aussie Awardsit. Ei tietenkään, sillä eihän tällaista tavista sellaisiin kutsuta ;) Vai olisinko sittenkin liian erikoinen moisiin pippaloihin? Minun pippaloni olivat ihan Turussa :)

Tämän postauksen kuvamateriaali on toiselta paikalliselta yhteistyökumppaniltani. Laatudesignia myyvässä Art+Design-liikkeessä on myynnissä jonkin verran myös vintagevaatteita ja -asusteita. Olen tehnyt kyseisestä liikeestä lukuisia kivoja löytöjä.

Art + Design päätti tukea Kierrätyskeijukamppanjaamme lahjoittamalla arvottavaksi kaksi vanhaa rintarossia. Itselleni noista kelpaisi kumpi vain: olenhan isoäidin aikaisten aarteiden ystävä :)

Voit osallistua arvontaan esittelemällä itsesi tämän postauksen kommenttilootaan. Olen kertonut teille vuosien varrella kaikenlaista itsestäni. Nyt olisi ihana kuulla pitkästä aikaa teistä! Tein joskus parisen vuotta sitten vastaavan postauksen ja luin monta viikkoa uudestaan ja uudestaan noita vastauksia. Se oli parasta palkkiota tästä hommasta!

Keitä siis siellä ruudun toisella puolella on? Mikä sinun elämääsi määrittää, inspiroi ja tuottaa siihen iloa?

Jos mummoilu ei ole tyyliäsi, mutta haluat ilahduttaa tätä blogin pitäjää ja muita lukijoita jättämällä jäljen itsestäsi, kirjoita kommentin perään, ettet osallistu arvontaan :) Jos arvonta taas kiinnostaa, laita vastauksessi myös se, kumpi rintarossi kiinnostaa enemmän. Vastausaikaa on ensi viikon sunnuntaihin saakka. Arvon palkinnot pääsiäissunnuntaina illalla klo 21:00.

Mukavaa pääsiäisenalusviikkoa kaikille!

Voittajat ovat...

Sunnuntai-iltaista!

Arvonnan tuloksen julkistaminen venähti nyt vähän, sillä jumituin töllöttimen eteen seuraamaan olympialaisten päätösjuhlallisuuksia. Se oli oikein hyvä valinta, sillä pidän venäläisestä estetiikasta, ja sillähän tuo spektaakkeli oli hyvinkin höystetty.

Sitten arvonnan tuloksiin. Kiitos ensinnäkin kohtuullisen runsaasta osallistumisesta! Ainahan sitä toivoo yhteistyökumppanin puolesta mahdollisimman suurta osanottajajoukkoa, ja tällä kertaa tulos tällaisessa pikkublogissa oli vallan mainio. Ja jos mietitään, millaisen laatutuotevinkkilistan me kaikki tämän yhteistyön tuloksena saimme, niin olen itse ainakin vallan ylpeä siitä, ja aion palata tutkailemaan kerran jos toisenkin tulevaisuudessa tuota infopläjäystä :)

Arvonta suoritettiin perinteisesti paperilippusia väsäämällä ja vetämällä ne luokka-arvontojen tyyliin piposta ;) Tällä kertaa mieheni karvainnen käsi suosi numeroita 11 ja 33 eli järjestysnumeroiltaan seuraavia kommentoijia:

Liisukka jätti kommenttinsa seuraavasti:

Luotan Nanson trikoovaatteisiin. Ne eivät petä. Kirpparilta metsästän kaikkea kivaa ja käytännöllistä.

... ja  Pauliina osallistui arvontaan seuraavalla kommentilla:

1. Myös minä omistan useat Vagabondit, muun muassa juurikin samat kuin kuvassasi. Ostan vähintäänkin yhdet Vagabondit vuodessa, enkä muista vielä heittäneeni yksiäkään menemään. Vagabondien lesti sopii vaivaisenluiseen lättänään jalkaani, koko talven olen tallannut läpi loskan Vagabondin talvisaappailla.

Nytkin päälläni on Nanson trikoomekko. Näitä toivoisin omistavani enemmänkin. Käytän todella vähän niin sanottuja kotivaatteita, mutta jos en kävisi töissä vaan häärisin kotiäitinä, pukeutuisin varmasti enemmän Nanson trikoomekkoihin, sillä niitä saa melko huoletta pestä ilman, että täytyisi heittää mekon edustavuudelle hyvästit heti muutaman pesukerran jälkeen.

2. En lähde enää metsästämään kirpputoreilta vaatteita (kuten nuorempana tein) vaan kotimaista lasia, astioita ja kirjoja. Kirpputorien vaaterekit tuntuvat olevan niin täynnä lumppua, riepuista H&M-vaatetta ja menneiden vuosikymmenten rumimpia tuulipukuja, että en jaksa enää penkoa, mutta silloin tällöin voi löytää jonkun ketjuliikkeen kerran juhlissa käytetyn vaatteen, mekon tai bleiserin - itselleni ne tulevat arkivaatteiksi.

Voisitteko voittajat ystävällisesti ilmoittaa yhteistietonne viikon sisällä blogini s-postiin turuntilda@gmail.com, niin voin postittaa lahjakortit teille. Muille kaikille vielä iso kiitos ja kumarrus osallistumisesta :)

Mukavaa illanjatkoa kaikille!

Laadukas Kierrätyskeijut-arvonta ystävänpäivän kunniaksi!

Perjantaista ja iloista ystävänpäivää kaikille!

Sydänten päivän sekä puolentoista kuukauden lakkotaipaleen juhlistamiseksi sain VintagEija´s-liikkeen  Eijalta lukijoitteni kesken arvottavaksi kaksi 20 euron arvoista lahjakorttia.

Lahjakortit käyvät sekä myymälän että nettikaupan puolella, joten Turusta vähän kauempanakin asuvat voivat rohkeasti osallistua arvontaan :)

Mietin kovasti, että mitkä voisivat olla sopivat kierrätyskeijuhenkiset arvontakysymykset. Koska sekä tempaukseen osallistuvissa blogeissa että Facebook-sivuillamme on kovasti viime aikoina pohdittu vaatteiden laatua, ajattelin lanseerata seuraavat kysymykset:

1. Jaa blogini lukijoiden ja Kierrätyskeijuyhteisön kanssa kokemuksesi siitä, mitkä vaate- ja asustemerkit ovat osoittautuneet oikeasti laadukkaiksi.

2. Kerro omat vinkkisi, mitä kirpputoreilta kannattaa metsästää.

Arvonta kestää Lontoon matkamme ajan eli julkaisen voittajan todennäköisesti sunnuntaina 23.2. 2014 klo 18:00. Siihen voi siis osallistua kommentoimalla jompaakumpaa tai molempia kysymyksiä blogini kommenttiboksissa. Arvontaa saa myös linkittää sosiaalisessa mediassa eteenpäin. :)

Muutama sananen edellä manittuihin kysymyksiin liittyen. Tuo ensimmäinen kohta on mietityttänyt minua jo pidemmän aikaa ja olenkin pariin otteeseen vuosien varrella jakanut omat laatuvinkkini. Sekä kuluttajana että blogin pitäjänä minua on hämännyt kaupallisten blogien tuote-esittelyt erityisesti vaatteiden osalta. Sinänsä en millään tapaa tuomitse yrityksiä tai bloggaajia, että he tällaista yhteistyötä tekevät, minusta vaatteen todellisesta laadusta ei vaan voi oikein päästä perille ennen kuin sitä on jonkin aikaa käyttänyt. Jos upouuden vaatteen esittelee blogissa, niin kyllähän se nyt varmasti sen yhden kerran kestää. Minua henkilökohtaiseti kiinnostaisi saada tietää, missä kunnossa vaate on mahdollisesti vuoden päästä tai 30 käyttökerran jälkeen. Jos kunto on hyvä, voitaneen puhua todellisesta laatutuotteesta! Tietysti harkitsevan kuluttajuuden huono puoli on se, että kyseinen vaate-erä on myyty todennäköisesti jo loppuun, kiitos tämän vaatteiden pikaruoka-aikakauden. Haastaisinkin vielä kolmannen kerran blogini historiassa teitä lukijoita kertomaan omia todellisia laatuvinkkejänne. Omani tulevat, pienin lisäyksin, tässä:

Tässäpä Tildan suosikit:

1. Changen balkonette-rintaliivit. Liivit ovat sileäkuppisina helppokäyttöiset ja sopivat kaikenlaisten vaatteiden alle. Erityistä plussaa merkki saa tarpeeksi pienistä ympärysmitoista! Monissa laadukkaissa liiveissä koot loppuvat 70 cm, vasta Changen liivien myötä tajusin, että oma kokoni on 65 cm. Aiemmin olin käyttänyt jopa ympärysmittaa 75cm! Mutta eipä ihme, sillä monien perusketjujen liikkeissä kokoja olivat ne perus 75B:et ja 80C:et... Changen valikoimista löytyy ympäryskokoja 60 -100 cm väliltä, joten luulisin jokaisen löytävän omansa. Kuppikoot ovat vähän hassun suuret, mutta eiköhän oma lopulta löydy! Liivien hinnat ovat siinä 20-50 euron välimailla ja ketjulla on ympäri vuoden hyviä tarjouksia kanta-asiakkaille.

 2. Vagabondin kengät. Hyvä lesti leveähkölle suomalaiselle jalalle. Omistan noin kymmenet Vagabondit ja voisin oikeastaan ihan hyvin elää ilman muita kenkämerkkejä. Vagabondit ovat lähes aina nahkaa ja kuitenkin kohtuuhintaisia. Parhaimmat Vagabond-löytöni olen tehnyt alennusmyynneistä. Silloin hintakin on jo ihan mukava :)

3. Nahkalaukut. Jo noin sadalla eurolla pääsee kiinni kivaan kestävään laukkuun. Veikkaanpa, että pärjäisin jatkossa noin viidellä laukulla, jos ne olisivat tyylikkäät ja aikaa kestävät.

4. Nudie Jeans -farkut. Ovat todellakin hintansa väärtit, vaikka 139 euroa oli mielestäni aivan kamala hinta farkuista. Totuus on kuitenkin se, että käytän jompaa kumpaa pariani lähes aina, kun pistän kaksilahkeiset jalkaan! Nämä eivät yksinkertaisesti plösähdä yllä eikä niihin tule polvipusseja! Ja kuitenkin materiaali on miellyttävän pehmeää. FArkut ovat olleet nelisen vuotta käytössäni, joten olen tainnut farkkumerkkini löytää, entä sinä? :)

Edit: Vajaan kahden kuukauden käytön ja runsaiden pesukertojen myötä uskallan nostaa myös Dr. Denimin mustat farkkulegginssit housujen aateliin. En oikeasti käytä muita housuja kuin noita Nudie-farkkuja ja niitä.

5. In Wear- ja Part Two merkkien trikoo-paidat ja neuleet. En omista näitä kovin montaa, mutta kaikki yksilöt ovat olleet huippulaadukkaita. Olen myös tykästynyt eri halppissarjojen Organic Cotton-tuotteisiin. Esimerkiksi ylläni oleva raitatoppi on H&M luomupuuvillainen paita. Mukavan pitkä housun sisään ja tarpeeksi napakka.

Edit: Marco Polo-merkin tuotteet näyttävät kestävän aikaa, silä ovat hyvä käytettyinäkin!

6. Your Face-merkin takit, neuleet ja mekot. Mielestäni näissä vaatteissa on vain erittäin hyvä hinta-laatusuhde! Tsekkaa merkin - 20% tarjoukset kanta-asiakkaille sekä joulu- ja muut alet!

7. Ruotsalaisen Me & I-kotimyyntiketjun puuvillatrikootuotteet ovat uusin ihastukseni. Ostin merkiltä syksyllä mustan trikoomekon helmiäisnapeilla ja se on ollut ylläni lähes joka viikko. Pesukertojakin on tullut jo lähemmäs kymmenen ja vaate pitää kuosinsa. Plussaa myös merkin eettisille ja ekologisille arvoille.

8. Toinen trikoovaate, johon olen ihastunut, on eräässä blogiarvonnassa voittamani Lumoan mekko. Se on suomalaisen pienyrityksen tuotantoa; Euroopassa valmistettu ja materiaali on 100% GOTS sertifikaatin alaista orgaanista puuvillaa. Mekko on pysynyt kuosissa pesun jälkeen.

Sitten kirpputorivinkkejä lyhyesti. Näitä metsästän second handina:

- puuvillatunikoita (ohutta puuvilla, ei trikoota)

- nahkalaukkuja

- nahka- ja villakangashameita (sorry samat kuvat)

- suomalaista tuotantoa olevia villatakkeja (70-80-luvut); ne eivät yksinkertaisesti nyppäänny!

- sillkitunikoita ja -paitoja

- suomalaiset puuvillaiset vintagemekot, jotka voi pestä 60 asteessa. Voisi sanoa, että ne ovat ylimmät aarteeni.

Siinäpä vinkkini mun, nyt olisi teidän vuoronne ;)

Minä kiitän ja kuittaan! Kuulemisiin viikon päästä. Älkääkä säikähtäkö, jos en heti julkaise kommenttejanne. En tiedä, käytänkö nettiä Lontoossa.

Oikein ihanaa talvilomaviikkoa kaikille joko nyt tai tulevaisuudessa :)

Arvontavinkki

Iltaista!

Muistin juuri nähneeni eilen Time of The Aquarius-blogissa erään tutun, tildamaisenkin jutun. Kyseinen blogi arpoo ruotsalaisen nuoren taiteilijan Jonna Franssonin julisteita, ja huomasin että minullahan on tuo Franssonin Flowers-juliste! Se on peräisin puolentoista vuoden takaiselta Ruotsin reissulta ja kehystytin sen juuri syksyllä.

Jos tykkäät laillani Franssonin taiteesta (jesh, onpa kiva tietää taitelilijan nimi, vaikka kyllähän sen signeerauksestakin olisi voinut lukea...), kannattaa kokeilla onneaan. Time of The Aquarius-blogin arvonta kestää 2.2. asti.

Nyt hyvää yötä ja makoisia unia!

Vinkkejä viikonlopulle ja vanha tuttu rentoilumekko

Rauhaisaa viikonlopun aamua!

Viimeisimmän kaksi viikkoa olen ollut uupuneempi kuin pitkään aikaan ja se on kyllä heijastunut tänne blogin puolellekin. Jo eilen piti vinkata kahdesta asiasta, mutta kömmin mieluummin sänkyyn nukkumaan.

No, parempi myöhään kuin milloinkaan; Tildan vinkit tulevat tässä:

1. Ensinnäkin, Kierrätyskeijujen Facebook-sivulla on menossa arvonta. Tavoitteena oli alun perin, että kun sivua on tykätty 400 kertaa, järjestetään ensimmäinen arvonta. Nyt tykkäyksiä on jo 426 (JEE!), ja arvonta suoritetaan sunnuntai-iltana, jolloin kaikki siihen mennessä tykänneet osallistuvat kirjapaketin arvontaan. Mielestäni paketti on aika huippu: mukana ovat suosikkikirjailijani Laura Honkasalon uutuuskirja Nuukaillen sekä Outi Moilalan teos Tappajafarkut. Ottaisin paketin mielelläni itsekin vastaan, sillä en ole lukenut vielä kumpaakaan teosta!

2. Toinen vinkki on sellainen, että sain eilen illalla rahdattua pyntteitäni Ihana Kirppikselle myyntiin. Tämä on nyt tällainen testi samalla, että liikkuuko tavara paremmin ihan Turun keskustan kirpparilla kuin jos niitä vie jonnekin hieman periferiampaan.

Myynnissä on jonkin verran kenkiä ja laukkuja (myös joitakin vintagetapauksia). Kengät ovat kokoa 37 ja myytävät vaatteet lähinnä kokoja 34-36. Niin, ja pöytäni on numero 10. Pahoittelen hieman epäfiiniä hintalappujen kiinnitystapaa... Ei mennyt niinkuin Strömsössä eli jaksanut eilen mitään kovin esteettistä väkertää ;)

Mukavaa rentouttavaa viikonloppua toivottelee Tilda kera parhaaan mahdollisen rentoilumekon (= Art+Design-liikkeestä alkusyksystä löydetty suomalainen retropallerokaapu)!

Voittaja on...

Iltaista!

Virallinen onnetar eli mieheni ilmoitti onnennumeroksi iltaleipää mutustellessaan kuutosen. Kaksi TIP-Festin lippua voittaa siis nimimerkki Anna seuraavanlaisella kommentilla:

 Hei Tilda! Hurjan kiva arvonta :-)

Nukketeatteria en ole tainnut koskaan nähdä, mutta juuri eilen prinsessa Ruusunen -baletissa muistelin ystäville, miten tajuntani räjähti muutama vuosi sitten modernissa Casanova-baletissa Tarton Vanemuise-teatterissa.

Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun kommentoin täällä. Kiitos blogista ja hyvää loppusyksyä!

Ota Anna s-postini kautta yhteyttä minuun, niin kerron miten etenemme vapaalippujen suhteen. :)

Pakkailen tässä hikihatussa viimeisiä kamoja VIIMEISELLE Jyväskylän keikalle. Jee. Sinänsä opintoja on ollut kiva käydä suorittamassa täysin eri ympyröissä, mutta onhan se pidemmän päälle tolkuttoman raskasta... Eli ei haittaa että loppuu näin aikanaan. Nyt mahdollisimman pian untenmaille...

Kiinnostaisiko nukketeatterielämys?

Keskiviikkoista!

Päivät kulkevat puuskuttaen eteenpäin, mutta nyt on vihdoin pieni hetki blogillekin!

Tällä kertaa olisi tarjolla Turun seudun kulttuuritapahtumainfoa :)

Ensi viikon loppupuolella 14.-17.11 järjestetään nimittäin Turussa, Manillan vanhassa tehdaskiinteistössä neljäs kansainvälinen nukketeatterifestivaali TIP-Fest (Turku International Puppetry Festival).

Festivaaliohjelmistossa on esityksiä niin lapsille kuin aikuisille. Kaikkiaan TIP-Festissä nähdään 25 näytöstä 16 nukketeatteriryhmältä. 

Ilmeisesti nukketeatteri-intoiluni oli tehnyt tapahtuman järjestäjiin vaikutuksen, sillä sain kutsun tulla tutustuman yhteenvapaavalintaiseen nukketeatteriesitykseen. Valitettavasti elämäntilanteeni on pari seuraavaa viikkoa niin kiireistä, etten ehdi paikalle. Harmittaa ihan vietävästi; nukketeatterinälkäni kun on kasvanut näytös näytökseltä!

                                                 (L'ANTICA TRADIZIONE DI PULCINELLA, kuva Sonia Somma)

                                                                             (MÜNÄ,  kuva Jussi Virkkumaa)

                                                      (Noiduttu leikki, kuva Jussi Virkkumaa)

Mutta ei hätää ;)  Tapahtumanjärjestäjät ehdottivat ystävällisesti myös sitä, että voisin arpoa blogissani kaksi lippua tapahtumasta kiinnostuneille. Olettaisin, että ohjelmistosta löytyy jokaiselle jotakin. Tarjolla on esimerkiksi Volter Kilven klassikkoteosta Alastalon salissa dramatisoituna käsinukeille ja haitarille, perinteistä klassista italialaista nukketeatteria sekä esimerkiksi kouluikäisille lapsillekin sopiva fantasiaseikkailu Noiduttu leikki (, jota ainakin allekirjoittanut voi suositella lämpimästi). 

                                                             (Alastalon salissa, kuva Sami Perttilä )

TIP-Festifaaliin ja sen ohjelmistoon pääsee tutustumaan etukäteen vaikkapa turkulaisen ammattinukketeatterin kokoavilta Aura of Puppets verkkosivuilta.

Sitten tämän blogin arvontaan: Tarjolla on siis kaksi lippua TIP-Festin vapaavalintaiseen näytökseen. Voit osallistua arvontaan kertomalla kommenttiboksin puolella, mikä on ollut tähän mennessä vaikuttavin kokemasi kulttuurielämyksesi. Arvonta päättyy sunnuntaina 10.11. klo 22:00, jolloin julkaisen voittajan.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille :)

Onnettaren (eli mieheni) suosikit

Iltaista!

Mieheni kokatessa keittössä käskin hänen heittää pari lukua 1-39 väliltä. Onnennumeroiksi valikoituivat numerot 23 ja 7 eli seuraavanlaiset kommentit:

"Olen Turkuun muuttanut opiskelujeni perässä. Opiskelen historiaa ja poden gradutuskaani :) Muutama vuosi sitten muutin Turun rajojen ulkopuolelle, mutta rakkaus kaupunkiin jäi. Olen seurannut blogiasi aika alusta asti, vaikka en kova kommentoija kylläkään ole. Uudelleen ja uudelleen blogiisi vetää sen "maalaisjärkisyys", jos niin voi sanoa. Minäkin pyrin olemaan kriittinen kuluttaja, enkä todellakaan pukeudu joka päivä uuteen vaatekertaan. Ihanaa syksyä sinulle Tilda!"

"Olen 24-vuotias vintageharrastaja. Palaan blogiisi yhä uudelleen, koska pidän tyylistäsi, kirjoitustavastasi ja siitä, että aiheesi ovat mukavan vaihtelevia ja monipuolisia :) Vaikken itse opiskele opettajaksi, koulu- ja historia-aiheisia kirjoituksia on aivan erityisen mukava lukea. Oikein hyvää syksyä & tsemppiä jaksamiseen. Kiitos ihanasta blogista!"

Tunnistitko itsesi kommentista? Tässäpä vielä kertauksena:

Lahjakortin Eijalle sai nimimerkki Hanna ja kirjapalkinnon rintarossilla höystettynä nimimerkki Jessiina.

Lähettäkääpä yhteystietonne minulle s-postitse. Jos vastauksia ei kuulu, arvon palkinnon viikon päästä uudelleen.

Mukavaa illanjatkoa kaikille! Vielä olisi muutama vuorokausi aikaa äänestää tuossa sivupalkissa :)

Viisi vuotta, tuhat postausta

Reilu viisi vuotta sitten istuin jälleen kerran läppärini edessä tyhjää ruutua tuijottaen. Tarkoitukseni oli aloittaa gradu ties monettako kertaa, mutta inspiraation henki tuntui luikertelevan joka kerta jonnekin tavoittamattomiin. Hoin itselleni, että tee tyttö se nyt; tilanteesi on ihanteellinen. Olin nimittäin tehnyt yhden lukukauden verran oman aineenopetusalani töitä ja työsopimukseni kattoi myös kesäkuukaudet. Toisin sanoen olisin voinut työstää G:tä toimeentulo turvattuna. Kyllähän tuollaisen diilin olisi pitänyt yli 10 vuotta kestäneen hikisen puutarha-alan kesäduunin voittaa, mutta ei... Gradua ei vain syntynyt. Ajatukset lentelivät ihan muissa sfääreissä.

Kolme kuppia liikaa kahvia nautittuani lopulta rohkaistuin ja hain komerosta mieheni kamerajalustan. Puin ylleni suosikkivekkihameeni ja otin ensimmäiset epämääräiset kuvat. En ollut koskaan hallinnut kehoani tai osannut poseerata, olo olikin kuin puutukilla. Tutkin bloggerin ohjeita ja latasin vapisevin käsin kuvat koneelle. Olenko hullu? Tunnistaisiko minut joku? Olisiko sillä edes mitään väliä? Kommentoisikohan kukaan?

Parisen kuukautta aiemmin olin ensimmäisen kerran kuullut sanan tyyliblogi. Bestikseni kertoi lapsuudenystävästään Annasta, joka oli perustanut sellaisen. Anna kuulema esitteli joka päivä asun, ja oli saanut paljon seuraajia blogilleen. Kiinnostuin heti, mutten ensisijaisesti blogeista vaan mahdollisuudesta nähdä Annan asuja. Yhteinen ystävämme oli jo monta vuotta naureskellut, että tyyleillämme oli jokin ihme yhteys; hän oli vaikka kuinka monta kertaa nähnyt päällämme samanlaiset vaattet, jotka olimme toisistamme tietämättä ostaneet. Lisäksi kuulema näytimme hiukan toisiltamme ja meillä oli kuulema vintagevartalot (siis häh?). Ystäväni selitti tämän tarkoittavan positiivisessa mielessä sellaista perinteistä vanhan ajan vartalomallia vyötäröineen ja pehvoineen. Olin tietysti mairiteltu sekä tästä historiallisesta vertauksesta että yhtymäkohdista Annaan. Hänen Tyylitellen-bloginsa oli satumainen, ja jäin tietenkin heti koukkuun. Erityisesti minua kiehtoivat kauniit vintagemekot, joita blogin pitäjä tuntui löytävän joka paikasta - ja pilkkahintaan.

Blogin aloittamisen perimmäiset syyt olivat siis Tyylitellen-blogi ja gradunteon pakoilu. Ajattelin myös, että ehkä voisin piristää muita opettajia esittelemällä päivän työasujani ja muistuttamalla samalla siitä, kuinka ihana ammattimme on siinä mielessä, että työasu on lähes vapaasti valittavissa. Lisäksi haaveilin vimmatusti siitä, että löytäisin vintagemekon jokaiselta 1900-luvun vuosikymmeneltä.

Matkan aloitettuani silmäni kuitenkin avautuivat sellaisille sfääreille, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Päivittäisissa postailuissa kerroin pieniä arkisia asioita aloittelevan opettajan työstä. Ensimmäinen työvuoteni oli ollut painajaismaisen raskas, ja halusin saada tukea ja vaihtaa ajatuksia yleisesti opettajuudesta sekä historian opettamisesta. Haasteelliseksi työn oli tehnyt oman aineeni ainoana opettajana työskentely ja se, että alueellisestikin tunnuin olevan opettajista junnuin (kirjaesittelyisstä ja muissa tapaamisissa olin aina vähintään 10 vuotta nuorempi kuin muut). Kaipasin siis kipeästi vertaistukea ja sitä onneksi myös sain. Kaikista blogin kautta tulleista ammatillisista kontakteista olen kiitollisin sinulle O henkilökohtaisena mentorina olemisesta ja ystävyydestä :)

Blogin myötä innostuin myös tyylini kehittämisestä. Sen siemenet olin kyllä omaksunut jo 90-luvun lopulla UFF:n ja kirpputorien valikoimia penkoillessa sekä turkulaisessa second hand-liike Propellissa pörrätessä. Ihastelin menneiden aikojen filmitähtiglamouria ja 60- ja 70-lukuen nuorisotyylejä. Tykkäsin myös sisustaa huoneeni jo lukioikäisenä muista poiketen. Rakastin vanhoja esineitä, matkamuistoja ja historiaa. Tyhjensin Tiimarin korttihyllyn vanhoja mainoskuvia kuten entisajan Coca-Cola mainoksia esittävistä korteista. Myöhemmin kiersin erään sukulaispariskunnan kanssa vanhoja keskisuomalaisia huutokauppoja, joista mukaan tarttui muun muassa vanha rakas antiikkisohvani.

Blogini myötä olen saanut tartuttua tyyliasioissa yhä useammin tuumasta toimeen; esimerkiksi tuunattua ja teetettyä mittatilausvaatteita ompelijoilla ja löydettyä lopulta itsekin aivan ihania vintagemekkoja - ei tosin ihan yhtä halvalla kuin mokoma Anna ;) Kaiken kaikkiaan koen blogin myötä kehittyneeni myös eettisemmäksi ja harkitsevammaksi kuluttajaksi. Huvittavinta on, että tuo vintagevartalokommentointi on tullut esille yhä uusissa tilanteissa: Eräänkin kerran erään vintagealan kauppiaan kojulla päivystänyt minua huomattavasti nuorempi mies (ilmeiseti hänen poikansa) totesi, että ihan outoa, kun tuon naisen yllä näyttää mekko kuin mekko hyvältä :) Voin vilpittömmästi sanoa, ettei näin ole nykypäivän vaatteiden kanssa!

Blogistani muodostui sitten pikkuhiljaa varsinainen sillisalaatti: Historia, kirjallisuus, kulttuuri ja taide ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Tajusin, että näitäkin juttuja voi jakaa blogissa samanhenkisten kanssa. Muutaman vuoden sisällä aloin saada blogiini myös yhteydenottoja liittyen turkulaisiin kulttuuritapahtumiin ja olen aidosti iloinen voidessani vinkata jostakin mielenkiintoisesta tapahtumasta laajemmalle yleisölle. Matkan aikana on tullut käytyä mm. taidennäyttelyjen avajaisissa, nukketeatterissa ja colourscaping-tapahtumassa.

Aivan erityisesti olen kuitenkin nauttinut mahdollisuudesta kirjoittaa. Koen jossain määrin, että kirjallinen ilmaisuni on suullista vahvempaa ja että blogia pitämällä tulen aidosti kuulluksi sellaistenkin ihmisten kohdalla, jotka minua tuskin kuuntelisivat muuten. Opiskeltuani yhden vuoden yliopistossa luovaa kirjoittamista olin ehtinyt surra sitä, ettei minusta ollut pöytälaatikkokirjailijaksi. Blogin ja sen mukanaan tuoman yleisön myötä olen saanut motivoitettua itseni työstämään ja julkaisemaan tekstejä ilman liiallista itsesensuuria. Vaikka tekstini eivät olisi mitään suuremman luokan kaunokirjallisuutta, pysyy kirjoitussuoni näin avoimena, vaikkakin sitä pitää välillä vähän pumpata ;)

Aivan viimeiseksi haluan vielä nostaa esille erään bloginpitämisen suolan. Ne ovat olleet blogin kommenttibokseissa käydyt keskustelut. Pääsääntöisesti saamani palaute on ollut positiivista ja/ tai rakentavaa kritiikkiä. Olen oppinut, että asioita voi tarkastella hyvin eri vinkkeleistä provosoitumatta. Kaikkein pakahduttavimmalta on tuntunut joskus silloin, kun olen saanut jollakin avauksellani lukijat keskustelemaan jostakin teemasta keskenään ja jopa jatkamaan sitä ilman minua. Silloin olen tuntenut orastavaa äidinylpeyttä siitä, että blogillani on, vaikka vähäinenkin, merkitys yhteiskunnallisena keskustelufoorumina ja erilaisten maailmankuvien avaajana.

Kohotetaan siis yhdessä kahvikuppi blogille:

Eläköön Turun Tilda! Kestäköön sen taival vielä vaikka toiset mokomat :)

Blogini viisivuotistaivalta ja tätä tämän päiväistä tuhannetta postausta juhlistaakseni sekä kiitoksena näistä yhteisistä vuosista järjestän pienen arvonnan teille lukijoilleni. Palkinnot ovat seuraavat:

1. Lahjakortti (25 e) VintagEijas´s-liikkeeseen (Eijalla on myös nettikauppa)

2. Joyce Carol Oatesin Blondi-romaani ja Eijan sponssaama rintarossi

Arvontaan voi osallistua kertomalla kolmella lauseella kuka/ millainen olet sekä sen mikä on saanut sinut palaamaan uudestaan tämän blogin pariin. Laitan myös tuonne blogin sivupalkkiin kyselyn, miksi ensisijaisesti seuraat tätä blogia. Vaihtoehdot ovat tyylin (vaatteet ja sisustus ym.),  tarinan (arkipäivän elämä, pohdinnat, Tildan kirjoitustapa ym.) vai vaihtelevien aiheiden vuoksi. Toivotan tasapuolista arpaonnea kaikille! Suoritan arvonnan viikon päästä keskiviikkona 23.10.

Oikein mukavaa illanjatkoa! Minä nautin nyt syyslomasta :)

Lukujen välissä

Iltaista!

Tässä lukujen välissä (tällä hetkellä kirja on luettu puolitoista kertaa; ensimmäinen kierros alleviivaten ja tämä toinen muistiinpanoja tehden... huh, mahtaakohan aika ja lukumäärä riittää...) ajattelin rykäistä blogitaukoani somistamaan pienen kilpailun. Yleensä ne eivät tämän blogin kohdalla ole olleet mitään yleisömenestyksiä, mutta tähän voitte osallistua vaikka ihan minua piristääksenne ;)

Huomasin tuossa jokin aika sitten, että blogissani on vierailtu jo lähes 400 000 kertaa. Oletettavasti tuo kävijämäärä on saavutettu vajaassa kahdessa vuodessa, siis siitä lähtien, kun latasin kävijälaskurin sivuilleni. Jokunen teitä on siis täällä käynyt; osa on ollut toki noita satunnaisia turkulaisia tildaajia ;) Joka tapauksessa tämän saavutuksen innoittama julistan pienen kilpailun:


Kysyn teiltä, rakkaat lukijani, että keitä te olette? Miten te tänne blogiini alun perin eksyitte ja mikä on saanut teidät palaamaan tänne? Eli toivoisin jonkinmoista pientä kuvausta itsestänne. Teille on todennäköisesti muodostunut jonkinlainen käsitys minusta näiden vuosien aikana, mutta toivoisin todella saavani jonkinlaisen kuvan teistä, jotka ovat niin sympaattisesti kannustaneet minua, antaneet tarpeen tullen vinkkejä, analyyttisesti osallistuneet keskusteluun tai muuten vain siellä vähän taustemmalla seurailleet tämän blogin juttuja.


Palkinto on seuraava: kaksi kommenttinsa tämän postauksen kommenttilootaan jättänyttä saa valita palkinnon seuraavista tildamaisista vaihtoehdoista:

1. tyylillinen yllätyspaketti (sisältää jotakin Tildan tyylistä pukeutumiseen ja kauneuteen lliityen)

2. sisustuksellinen yllätyspaketti (sisältää jotakin Tildan tyylistä sisustamiseen liittyen)

3. älyllinen yllätyspaketti (sisältää jotakin Tildan tyylistä kirjoihin, taiteeseen tai historiaan liittyen)

Sen, mikä noista vaihtoehdoista kiinnostaa eniten, voi laittaa vastauksen perään. Valinnan voi myös tehdä, sitten kun saa tietää voittaneensa.

Kilpailu kestää nyt ainakin puolitoista viikkoa; siis niin kauan kunnes tämä pääsykoerumba on ohi. Julkaisen kommentejanne aina välillä, joten ei kannata säikähtää, jos kommenttinne ei saman päivän aikana ilmesty näkyviin. Palaillaan asiaan! Toivottavasti sitten on jo yhtä keväistä kuin noissa viime vuoden huhtikuussa otetuissa kuvissa :)

Arvonnan voittaja

Iltaista!

Herra Råtan suosiollisella avustuksella olemme saaneet vihdoin voittajan arvonnallemme:


Täysin rehellisen arvonnan tuloksena voittaja on Annastiina!

Voittajalle lähtee tämännäköinen palkintosetti, kunhan hän vain laittaa yhteystietonsa tulemaan s-postilla.

Onneksi olkoon vain Annastiinalle, ja kiitos kaikille maittavista resepteistä! :)