Viktoriaanista roosaa

Hurraa! Työviikko on ohi ja pääsen muuttamaan! En ehdi tämän enempää kirjoitella, mutta esittelen päivän asun kuitenkin: Uusi löysähkö poolopaita ihanalla nappilistalla ja viktoriaanisella kauluksella :) Olin katsellut tätä Soakin paitaa, mutta en raskinut ostaa ennen kuin sain alennusta. Tätä tulen käyttämään ja paljon! Vyötäröllä on muuten hoikentava resori, jollainen tulisi olla kaikissa poolopaidoissa.

Nyt hyvää viikonvaihdetta. Todennäköisesti minusta ei kuulu pariin vuorokauteen, koska muuton viimeinen silaus täytyy saada valmiiksi ennen kuin työt jälleen kutsuvat :)

Päivän asu:

poolo - Soaked in Luxury

farkut - Nudie Jeans

kengät - Vagabond

Olipa kerran violettia ja rubiinia

Hiphei! Nyt vietän viimeistä iltaa täällä anoppilassa :)

Väsy alkaa olla kova työviikon loppupuolella, mutta nyt on vain jaksettava painaa viimeiset tuntisuunnitelmat. Välillä sitä miettii, että loppuuko tämä raataminen koskaan? Totuus on se, että vaikka olen tehnyt kolmisen vuotta näitä hommia, vedän lukion kursseja vasta toista kertaa (en siis työskentele missään megalukiossa, jossa rinnakkaisia luokkia riittäisi). Tässä vaiheessa vanhat tuntisuunnitelmat ovat vielä niin raakileita, että niitä on pakko paikkailla. Arvelen, että noin viidennellä kerralla tunnit alkavat olla tarpeeksi eheitä kokonaisuuksia.

Perjantai on pahin. Lukiolaisten pitäisi jaksaa istua aloilla ja kuunnella kaksointunteja. Kyllähän osa jaksaakin, mutta eivät kaikki. Mutta eipä hätää, keksin virkästävän ratkaisun huomiselle: Muistin nimittäin, että vuosi sitten tulin ostaneeksi Hulluilta päiviltä ranskalaisen Albert Barillen animaatiosarjan "Olipa kerran Amerikka". Nuo Barillen "Olipa kerran ihmiset ja elämät" ovat varmasti syöpyneet useimpien 1980-luvun lasten mieliin legendaarisina knoppitiedon jakajina. Sarjan maestro, hyvikset ja isonenäiset pahikset vaikuttavat vähän mukahauskoilta näin vanhemmalla iällä ja historiallisten tapahtumien esittämistapa poukkoilevalta, mutta silti jaksan yhä viehättyä sarjasta.

Kenen muun lapsuuden suosikki kyseinen sarja oli?



Katselin muutaman jakson ja löysin erään, joka sopii huomisen tunnin aiheeseen kuin nappi silmään :) Videon katseluun menee helposti puoli tuntia tai ylikin. Välillä tämä opettajan työ vaatii tällaista laskelmointia. Nyt pitäisi vielä suunnitella Suomen verotusjärjestelmää koskevat iltapäivän taloustiedon tunnit :/

Päivän asu oli tänään jalokivivärivoittoinen. En ole poikkeus syyspukeutujien joukossa, sillä juuri lila, violetti ja muut kylmät värikäät värit piristävät syksyisinä harmaina päivinä.



Kokonaisuuden asusteiksi olisivat ehdottomasti sopineet nämä hanskat ja laukku:

Ehkäpä sitten seuraavalla kerralla, kun koko vaatearsenaali on taas tavoitettavissani :) Hyvää illanjatkoa!


Päivänasu:

hame - H&M

kauluspaita -Vero Moda

neuletakki -H&M

sukkikset - Kappahl

vyö -Lindex

kuvalähteet täältä

Kerta kiellon päälle

Tänään katsoimme dokumettia 1920-luvun Amerikasta nimeltä mainitsemattoman yläkoulun luokan kanssa. Tytöt ihastelivat charlestonia tanssivia poikatyttöjä. Al Capone ja ganstereiden viinatonkat saivat puolestaan luokan villeimmät vilperit nauliintumaan paikoilleen. Eräskin esitteli minulle vastauspaperiaan - se oli piripintaan tekstiä täynnä! Olin mielettömän ylpeä hänen puolestaan.

Joskus vain miettii, että kunpa opettajankin opetus saisi yhtä ihastuneen vastaanoton. Täytyisi vissiin vetäistä verkkosukat jalkaan ja pistää polkaksi. Välillä voisi tietenkin jahdata kilpailevan gansteriryhmän jäseniä (lue luokan poikia) leikkirevolveri kourassa ja ampua ilmaan muutama laukauksen ihan pelotukseksi.


No, on hienoa joka tapuksessa, että alkeelliset videot kelpaavat yhä nuorisolle. Historian opetuksessa ei tarvita onneksi vielä 3 D -elokuvia ja simulaattoreita. Tunnelmaan voi päästä ilmankin!

Pukeuduin myös tänään kieltolakiteeman mukaisesti (ks. otsikko) ruutuhameeseen. Vaihdoin yläosaksi H&M:n bisnespuolelta hankitun roomalaiskauluspaidan. Pidän paidan kylmään taittuvasta syvänpunaisesta sävystä. Muistinpa pistää korunkin kaulaan!



Nyt on pakko syventyä illan aherrukseen. Nauttikaa, ketkä voitte Greyn Anatomiasta ynnä muusta. Minun pitää noudattaa kieltolakia myös tämän suhteen vielä muutaman viikon ajan.

Moi moi!

Päivän asu:

hame - Mollien Sue´s

trikoopaita - H&M

neuletakki - H&M

koru - Kultajousi

saappaat- samat raaskat

Ruuturouva

Iltaa!

Voi tätä elämisen riemua! Kuppi kahvia ja yksi rivi Fazerin Lontoon rae-suklaata, niin johan alkaa taival jälleen näyttämään valoisalta :)


Pari tuntia sitten tilanne ei ollut näin. Manailin, että miten voikin olla mahdollista, että kurssivalikoimani haastavimman kurssin tunnit on sijoitettu pääsääntöisesti kahdeksansiksi eli viimeisiksi oppitunneiksi. Perjantai muuten kruunaa kokonaisuuden: silloin minulla on päivän päätteeksi kaksari kyseistä kurssia. Voitte kuvitella, että elämänhaluisilla 17-vuotiailla on vähän muutakin mielessä kuin valtiotalouden lama-ajan leikkaukset.

Mammuttini rupeaa kaasuttelemaan jo hyvissä ajoin ennen tunnin päättymistä. Kirjat laitetaan pois ja sitten huojutaan ja kolistellaan rauhattoman näköisinä. Lisäksi joudun päästämään oppilaat muutenkin tunneilta useasti etuajassa minusta riippumattomista syistä. Opiskelijoiden tietoisuus tästä ei ainakaan helpota tilannetta.


Mitä tästä kaikesta seuraa? No, todennäköisesti se, että pääsemme kirjan puoleen väliin. Käytössämme olevan kirjan loppupuolisko kyllä sisältää ylppäreiden arvoista tietoa, mutta en voi mitään. En yksinkertaisesti kykene annetuilla resursseilla parempaan. Minä olen ihminen.


Toisaalta vanhemmat kollegat ovat opastaneet minua sanoin "Ei se määrä, vaan laatu". Yritän luottaa tähän ajatukseen vaikeina hetkinä, vaikka onkin melko vaikeaa karistaa tuo ylioppilaskirjoitusten aikaansaama haamu, piilo-opetussuunnitelma, mielestään.

Kysynkin teiltä rakkaat kollegat, mikä on ollut inhottavin kurssiaikataulusi. Millainen lukujärjestys on ollut yksinkertaisesti selkäpiitä karmiva?

Alan olla muuten aivan kärsimätön. Haluaisin niin kovasti jo omaan kotiini elelemään! Eilen sain maistaa kotielämää pienen siivun, kun unohdin erään työ-dvd:n kotiin, ja kun jouduin hakemaan sen, päätin yöpyä siellä samantien. Nyt minulla on todella pahat vieroitusoireet... Ihana-ihana mieheni oli siivonnut olohuoneen, mopannut lattiat, katot ja kaikki. Hänkään ei kuitenkaan ehdi ihan kaikkea iltaisin tehdä taloyhtiön kokousten ynnä muiden kiireiden takia. Minun ei kuitenkaan kannata muuttaa ennen kuin työhuone on saatu siivottua. Vasta tämän jälkeen sinne kannataa siirtää muuttokuormassa olleet mapit ja koulukirjapinot. Myöskään tietokoneita ja miehen valokuvaslaitteistoa ei kannata tuoda ennen kuin tuo soppi on valmis. Tässäpä hiukan eilisiä maisemia:



Päivän asuna oli tällä kertaa kodin vaatekomerosta löytynyt kesällä tehty second hand -ostos. Tämän asukokonaisuuden voisin laittaa toistekin, mutta pitäisi asustaa se nätimmim :)

Oikein hyvää illanjatkoa!

Päivän asu:

puolihame - Mollie Sue´s

poolo - Vero Moda

saappaat - Billi bi

Tämän opettajan vaatevarasto on vuoden mittainen

Blogin pitäminen on mielenkiintoista empiiristä tutkimusmatkailua. Sekä omasta persoonastani että vaatevarastostani on selvinnyt kaikenlaista. Olen huomannut, että eräs sykli on tullut jo täyteen. Blogini on ollut olemassa hieman yli vuoden (oikeastaan lähemmäksi puoltatoista), joten kaikki vuodenajat sekä opettajan työ- ja lomakaudet on tullut käytyä läpi. Olenkin päätymässä siihen, että luonnossa tapahtuva vuodenkierto sopii kuvaamaan myös tämän blogin vaiheita.


Ensimmäiset bloggauskuukaudet olivat suoranaista kuherruskuukautta blogin ja vaatekaapin välillä. Vaikka vaatteet olisivat itselle olleet tuttuja, niin eihän niitä blogimaailmassa oltu nähty. Joka päivälle riitti uutta ja erilaista ihmeteltävää. Mistä tahansa kertoi, niin se oli uutta omalla kohdalla. Asunnosta saattoi esitellä yhden huoneen tai vaikka huonekalun.


Vuoden mittaan suurin osa omistamastani materiaalista on tullut käytyä läpi. Empiirinen tutkimus tuotti tulokseksi, että noin 30 hameen ja viisien käyttöhousujen läpikäyntii menee noin yksi vuosi. Mekkoja saisi kyllä olla enemmän ;)

Suurin kysymys onkin, että miten tästä eteenpäin? Vaatteet, jotka omistan on hankittu pitkän ajan kuluessa. Käytän edelleen neuletakkeja ym., joita ostanut kuusikin vuotta sitten. Hankinhan minä vaatteita toki joka vuosi, mutta en mielettömiä määriä. Vaatekaappi ei siis tule uusiutumaan hetkessä. En myöskään ole muuttamassa hienompaan tilavampaan asuntoon, josta saisin jutun juurta. Opetusasioissakin tuli purettua ensimmäisenä juuri ne omakohtaiset ongelmat, joista yleisellä tasolla saattoi kirjoittaa.


Tämän monologin tarkoitus ei ole valitella tilannetta. Tämä on tällaista itsetutkistelevaa pohdintaa ja omakohtaisten uusien haasteiden asettamista. Tähän asti voisi sanoa, että blogin pitäminen on ollut helppoa, mutta nyt se vaatiikin jo taitoa. Kuinka tehdä blogista kiinnostava tästä eteenpäin? Vanhoista vaatteista riippumatta vai kenties peräti niiden takia?


Nostan hattua kaikille jotka ovat selvittäneet tiensä läpi tuon ensimmäisen syklin ja tehneet blogistaan entistä mielenkiintoisemman. Mielestäni tällaisia blogeja ovat esim. Buttermilk Bisquits ja Liivian talossa. Pelkkään muotiinkin keskittyvissä blogeissa on tällaisia mestareita. Ei ihme, että Nelliinan blogi on niin suosittu kuin se on.

Itse aion jatkaa lifestyle-linjalla. Oman pienen kotipesän "jälleenrakentaminen" on minulle niin tärkeää, että aion jakaa sen kyllä kanssanne (Muutan muuten varmaankin ensi viikon lopulla, hip hei!). Syksyisiä/talvisia vaatehankintojakin aion tehdä, mutta taidan kääntää katseeni massaliikkeistä jonnekin muualle. Haluan nimittäin juuri omankokoisia vaatteita ja aionkin teetättää muutaman vaatekappaleen. Niistä sitten lisää myöhemmin...

Bloggaaja tai kuka tahansa, oletko miettinyt, mikä on oman vaatekaappisi "sykli"?

Päivän työasu:

huopahame - Ellos

paitapusero - Vero moda

neuletakki - Vero moda

saappaat - billi bi

vyö -Lindex