Blondin musta on sininen ja suoristusrautadilemma

Iltapäivää!

Kyllä koeviikot ovat mukavia :) Ainakin siis, jos kuudesta opetettavasta kurssista tipahtaa neljä pois. Aivan uskomatonta, että nuo kaameat taloustiedon iltapäivä tunnit ovat esimerkiksi historiaa. Lisäksi eiliset flunssan oireet ovat väistyneet, joten pakkohan tässä on olla perustyytyväinen elämään. Illalla aion katsoa myös Greyn lobotomian ja mies ehkäpä muokkaa minulle uuden bannerin blogiini (eikähän tuolla tytöllä ala olla aika kylmä noissa hepeneissä näin marraskuun lopulla :D). Jee!
No päätin sitten tarttua härkää sarvista ja lähteä suoristusraudanhakureissulle :) Skanssissa tietysti eksyin myös muutaman liikkeen pukukoppeihin sovittelemaan joitakin ihanuuksia, mutta sain hillittyä haluni tällä kertaa :D Sen sijaan sain päivän työasukuvat otettua, joten aivan turha reissu ei ollut kyseessä. Tilda taitaa julistaa, että te kaikki maailman hailakat blondit, muistakaapa, että tumma petroolinsininen on aina paljon parempi vaihtoehto kuin perusmusta. Omiin väreihin sopiva sinisen tulisikin olla blondin musta! Tämä on tätä Tildan välillä kaipailtua tyylikoulua, joten pistäkääpä muistiinne. Tummat silmänaluset eivät mustaa käyttämällä ainakaan kirkastu, sininen sen sijaan saa silmät loistamaan ;)


Aleksilla oli eräs vaatekappale, joka sai kuitenkin minut miettimään, että pitäisikö se hankkia. Ilona esittelikin yllä näkyvää poikatyttötyylistä mekkoa jo omassa blogissaan ja hänen pitkälle hoikalle olemukselleen se istuu kuin valettu. Ihastuin Ilonan lailla noihin kauniisiin ruusuihin. Minä olen kuitenkin tällainen lyhytjalkainen ja pyöreäpyllyinen tyttö, jonka vartalomallille malli ei ole paras. Minun kannattaisi korostaa vyötäröäni, kun taas tässä mallissa lantio ja sääret ovat ykkösroolissa. Mitäs mieltä olette? Sanokaa vain suoraan ;)

Jätin mekon kuitenkin tuonne kauppaan ja suuntasin suoristusrautaosastolle. Menin aivan sekaisin myyjän nanotitaanikeraamisista selityksistä, enkä osannut päättää, onko Remington, Babybliss vai jokin muu se paras merkki. Olenko oikeassa sen suhteen, että minun kannattaisi hankkia jokin melko kapea rauta, jos haluan lyhyet hiukseni mahdollisimman hyvin kuriin? Entä pystyykö suoristusraudalla taivuttamaan hiuksia yhtään? Myynnissä oli nimittäin myös sellaisia suoristusrauta , joilla saattoi tehdä myös kiharia eli noissa rauduissa keraamiset leyvt oli hiukan taivutettuja. Onko jollakin tällainen suoristusrauta? Vai pitäisikö saman tien hankkia se GHD-rauta vai mikä se nyt oli? Mikä on kohtuu hinta hyvästä suoristusraudasta? Olen valmis maksamaan vähän enemmän, jotta saan sellaisen joka on hyvä sitten pitkään jokapäiväisessä käytössä. Kiitos, jos viitsitte auttaa minua :)

Päivän työasu:

lyhythihainen poolo - H&M

hame - Ellos

neuletakki - Vero Moda

koru - Seppälä

Kotikutoinen Carrie Bradshaw

Nuokuti, nuokuti!

Olo on tällä hetkellä varsin nuukahtanut ja flunssan oireet ovat hyökyneet olan yli kahta kaameampina. Olivatkohan tämän päivän kuumat aallot normaalia koeviikon stressiä vai ihan vain laiskan olemukseni työpaikkaa hylkivä reaktioreaktio? - tiedä sitä sitten ;)

Joka tapauksessa ankeaa marraskuista työpäivää voi yrittää piristää ripauksella suuren maailman glamouria. Tällä kertaa inspiraationani toimi New Yorkin hurmaava tyylitaituri Carrie Bradshaw ja hänen huikeanhienot rintakukkaviritelmänsä.


Oma versioni rintakukkasesta on villainen ja vaatimaton. Mutta minä olenkin tällainen turkulainen nuukahtanut historianopettaja, joten älkää naurako kotikutoiselle viritelmälleni (,sillä se ei edes ole kotikutoinen ) :D


Tai asian voi tietysti kääntää myös näin: Jos Bradshaw asuisi ankeassa marraskuisessa Turussa (ja olisi tietysti blogiapitävä historianopettaja), niin hänen olisi tyytyminen hiukan pienempään ja villaisempaan versioon - nämä kotimaiset olosuhteet huomioiden. Eihän täällä tihkusateessa voi hienostella. Villaa ylle, BÄÄ!


päivän asu:

farkut - Nudie Jeans

paita -H&M

villatakki - H6M

villakukka - GT

Ps. Kiitos runsaasta palautteesta hiuskatastrofiini liittyen. Suoritusrauta taitaa olla seuraava hankintani, mutta en ole vielä ehtinyt selvittämään turkulaista suoristusrautavalikoimaa. Jos siis olet tykästynyt omaan rautaasi, niin ole kiltti ja vinkkaisitko siitä myös minulle :)

Kuvalähde täältä

Postaus nro. 400 - kysymyksiä Tildalle?

Niin siinä sitten kävi, että jokin salaperäinen tauti sai minutkin vuoteen omaksi. Olen nyt toista päivää sairaslomalla töistä, tosin jo toipumassa. Kumma tauti taisi olla erittäin kaukaista sukua possuflunssalle: oireet olivat kyllä samansuuntaiset oksennuksineen kaikkineen, mutta se tärkein puuttui - nimittäin korkea kuume. No, lepo teki joka tapauksessa terää. Sain myös korjattua kasan yläkoulun kokeita, joita en muuten olisi ehtinyt korjata, kun olisi pitänyt olla töissä ja suunnitella tunteja. Onkohan vähän laitonta puuhaa toipilaalle? No, ratkaisi kohdallani ajankäyttöön liittyvät pulmat ;)

Olen myös tunnelmoinut kynttilöiden ja olohuoneen joulutähden hämyssä. Mies laittoi vihdoin myös parvekkeen kanervat paikoilleen... Tämä toipilas taitaa seuraavaksi paistaa ensimmäisen erän joulutorttuja.


Huomasin, että tämä näyttäisi olevan 400. postaukseni täällä blogosfäärissä. Ajattelinkin sen kunniaksi kysyä, että olisiko teillä jotakin vapaamuotoista kysyttävää minulta. Se voisi liittyä tyyliin, työhön, harrastuksiin ynnä muuhun. Samalla voisin saada myös uusia ideoita, mihin suuntaan kehittää tätä blogia. Eli kysy, jos jokin on vaivannut, askarruttanut tai hämmästyttänyt sinua tai olet muuten vain utelias tietämään. Minä vastaan kaikkiin kysymyksiin, jotka ovat asiallisia ja jotka eivät uhkaa identiteettini paljastumista.

Eli kysy Tildalta, mitä mielesi halajaa. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä mielessäsi on liikkunut tätä blogia lukiessa :)


Laitoin muuten pienen kyselyn blogini oikeaan ylälaitaan. Tiedustelen siinä, oletko kenties opettaja, siksi opiskeleva vai muuten vain mukava ihminen :)

Valoa ja lämpöä loppupäiväänne!

Pentikin nostalgiakipot

Juu, myönnetään. Olen vaatehihhulin ohella myös mielipuolinen kippohamstraaja. Olen saanut häivytetttyä (eli lakaistua maton alle)tätä taipumusta näin miehen kanssa vietetyn ajan myötä, mutta silloin tällöin sisäinen purnukka-Jekyllini saa minut valtaansa ja se on sitten menoa!


Tällä kertaa tuhojaan teki Pentikin joulukuvasto. Ihastuin ja rakastuin täysin rinnoin jouluksi lanseerattuun Nostalgia-sarjaan ja suunnittelin, että kenelle kaikille voisinkaan ostaa noita ihanuuksia lahjaksi. En tietenkään keksinyt parempaa kohdetta kuin itseni ;)


Viimeinen niiti oli postiluukusta sisään kolahtanut Pentikin 20 % kantisasiakastarjous, jonka jälkeen en voinut enää hillitä itseäni. Ajelin Skanssiin ostoksille.


Taloustieteen opettajana olen opettanut, että niukkuus on yksi talouden peruskäsitteistä: Ihminen ei voi saada kaikkea. Kaikkia tarpeita ei voi tyydyttää. Minunkin oli sis valittava, haluanko kaksi eri kokoista ruukkumaista kippoa vai laakean tarjoiluastian ja pienen ruukun. Päädyin valitsemaan jälkimmäisen vaihtoehdon ja nyt en osaa ajatella kuin tuota valitsematta jäänyttä vaihtoehtoa. Ehkäpä minun täytyy vinkata jollekin lähisukulaiselle, että tuollainen suurempi ruukku kaipaa varmasti hyvää kotia Tildan luota... Sijoitin lasikipot nyt eteiseen hyvin hyödylliseen käyttöön: toisessa säilytän rintarosseja ja toisessa pumpulipuikkoja. Kai naiselle nyt tällainen pieni ylellisyys voidaan sallia?

Makeanhimo

Iltapäivää!

Oivoivoi...Kurkku on kipeä ja pelkään kovasti, että sikaflunssatartunta vaanii nurkan takana. Oppilaskato alkaa lähennellä jo 30 porsenttia useimmilla luokilla. Varsinaisia sikainfluenssatapauksia ei ole todettu kuin muutamia, mutta lähtölaskenta varsinaiseen epidemiaan taitaa olla lähellä. Toivon kovasti, että pysyisin "terveenä" vielä huomisen ja perjantain, jotta voin jäädä hyvällä omalla tunnolla pois töistä. Tuolloin alkaa koeviikko, jolloin opetusta olisi vain seiskoille ja kaseille ysien suorittaessa Tet-harjoittelua. Näkökantani saattaa kuulostaa ylitunnolliselta, mutta tiedän kokemuksesta, että tällä alalla eestään löytää sen minkä taakseen jättää. Sijaiset eivät useinkaan opeta, pitävät lähinnä järjestystä yllä. Aina heitä ei edes oteta. Lopputulos on useasti sama kuin lähtötilanteessa ennen sairastumista ja opettamatta jääneille asioille on raivattava aikaa loppukurssista, jos se on mahdollista. No, peukut pystyyn ja toivotaan, ettei tauti tästä pahene :)

Mikä on tilanne teidän koulusanne? Mitä mieltä olet, olisiko opettajat pitänyt rokottaa sikainfluenssan vuoksi?



Mutta sitten päivän epistolaan. Olette varmaan kuulleet radioaalloilla kovasti soitetun kappaleen "Mitä tapahtui Tildasen Råtalle, antoi periksi makeanhimolle...". Tarinan innoittajana on tietysti toiminut Råtta, joka tykkää juuston lisäksi myös makeasta. Pieni todiste asian tiimoilta: Olimme hankkineet viikonloppuvieraiden kunniaksi ison pussin Marianne-namuja. Kun maanantai-illalla raahustin kotiin, Råtta oli sillä välin päättänyt nostaa kunnallisverotusta meidän taloutemme kohdalla jo näin etukäteen. Jyrsijä oli nakertanut itsensä täyteen karuskeja!


Elukka oli lopulta niin täynnä, ettei jaksanut kömpiä pois Aaltovaasistamme.

On joidenkin elämä vähän liian helppoa! Todennäköisesti Råtta on etuillut myös sikapossurokotejonossa. Vai oliko asia kenties niin, ettei se voi jyrsijöihin edes tarttua? :D