Haaveet kaatuu ja muita mukavia lastenlauluja?

Ystäväni kävi viime viikolla kyläilemässä ja Alvariin tutustumassa. Vaihdettiin tietysti kuulumisia ja hän kertoi olleensa kummityttönsä 6-vuotissynttäreillä. Juhlakalun toivomuksesta synttäreillä oli ollut disko peilipalloineen ja tytön synttärilahjaksi toivoma ja saatu Robinin levy oli juhlissa tanssahdeltu läpi.

Ok, mulle tuli yllärinä jo se, että jo 6-vuotiaat fanittaa Robinia. Toisaalta kyseessä on viimeisen päälle siloteltu kiiltokuvamainen tuote, jota on varmasti melko turvallista ihailla, vaikkei kaikki Frontside Ollie tai Loopilla-sanoitukset ihan aukenisikaan. Sen sijaan tyttö oli toivonut lahjaksi myös Cheekin levyä ja eräs hänen lempparibiiseistään kyseiseltä artistilta on Sokka irti. Kuulema kipale ja koko artisti on kovaa valuutta päiväkotiväen keskuudessa.

Siis häh? Eivätkö pikkulapset enää kuuntelekaan Popsi popsi porkkanoita ja Nalle Puhin hinajalauluja? Voi apua. Tervetuloa Tilda raadolliseen todellisuuteen...

Otetaanpa pieni näyte Cheekin kipaleen sanoituksista:

Sokka irti, mä vedin päivin öin. Läträsin vaan kesän, duunit laiminlöin. 

Buum buum pau! Mä vedän sokan irti. Rohkeut ku Rokan silmis, paukkuu ku sotafilmis. Boom shakalaka, tulta saatana! Ruuti on kuivaa, mukis on märkää. 

Tuo kisu vapaa ja yksin ei Cupido härnää. Oon kai syntyny rellestään. Miks hidastaa, ei oo hyydytty ennenkään. Mee kirkkoon meditoimaan jos haluut pysyy hiljaa, mut jos oot messissä, ryypyt ilmaan. Viisasten juomaa, mut ei tee pahaa tyhmällekään. Ja sit ku lähtee hyväl ryhmäl vetään. Sellanen pikkuvika mus on kai, ku maistuu ni sit tilataan pulloittain.

 Ryyppäämistä, naisia ja kiroilua. Anteeksi nyt, taidan olla aika konseravatiivinen, kun ei uppoa...

Ja toinen näyte. Kun lastentarhanopettaja äitini oli vielä työelämässä, vietettiin hänen päiväkodissaan lelupäivää. Eräs pikku jannu toi Pahat pojat-elokuvan sountrackin kotoa. Hänen lempilaulunsa levyltä oli jore Marjarannan kipale Haaveet kaatuu:

Haaveet kaatuu
niitä nousemaan en saa
haaveet kaatuu
tahdoin paljon kauniimpaa
haaveet kaatuu
varjot saapuu

Niin, aika surkeaa, jos haaveet kaatuu jo kuusi vuotiaana. Nyt, kun aloin pohtiman asiaa tarkemmin, ärsyynnyin vallitsevasta trendistä todenteolla. En todellakaan haluaisi, että Alvari diggaisi moisia biisejä esikouluikäisenä. Tätäkö nykyajan viihdeteollisuus ja tosi-tv saa aikaan? Miksi Voice Kids ynnä muissa kilpailuissa lapset laulavat samoja biisejä kuin aikuiset? Ensinnäkin tosi tylsää ja apinoivaa mutta kysyn varsinkin tätä:

Miksi lapset eivät saa olla lapsia edes 10-vuotiaaksi saakka? Onko teillä ajatuksia aiheesta? 

No, kahden kuukauden ikäiselle voi ainakin soittaa vielä tällaisia levyjä...Millaista lastenmusiikkia teillä kuunnellaan? 

Edit: Kiitos kaikille kommenteista! Tällaiset maltilliset mielipidepostaukset ovat bloggaamisen suola. Vaikka olen edelleen ajatusteni takana, täytyy todeta, että avarsitte näkymyksiäni. Toki aikuisten musiikki on kautta aikain ollut osa lapsuutta ja vanhempien levyjä kuutelevat myös perheen pienimmät. Lapset tekevät niistä omia lapsekkaita ja riemukkaita tulkintojaan :) Varsinaista aikuisten musiikkia en kuitenkaan menisi edelläänkään pikkulapsille ostamaan. Kyllä he ehtivät niitä levyjä vanhemmallakin iällä kuluttamaan. 

Kiitos myös lukuisista hyvistä musasuosituksista. Ilmeisesti niistä oli hyötyä blogin lukijoille laajemminkin :)