Etupihan sinisävyinen alkukesä

Tervehdys!

Elämän pieniä iloja on hyvin talvehtinut etupiha. Lauhaahan viime talvena jälleen oli, mutta liekö osuutensa myös sillä, että sijoitimme joulukuusesta karsitut alalehvät suojaamaan pientä perennapenkkiämme. Toisin kuin parina edellisenä, nyt siinä onkin jo mukavasti ihasteltavaa!

Olen erityisen onnellinen siitä, että varastoseinuksen Japanin laikkuköynnös sekä perennapenkin atsalea jäivät henkiin. Näyttää siltä, että parin epäonnisen kokeilun jälkeen löysimme oikeansorttisen köynnöskasvin pihaamme somistamaan!

Atsalean ympärille hankimme viime kesänä erilaisia sinisävyisiä aluskasveja. Ihan optimaalisiin paikkoihin emme tajunneet niitä sijoittaa, mutta en taida raaskia niitä nyt repiä ja istuttaa esteettisimpiin kohtiin - pääasia, että kukoistavat!

Kuten kuvasta näkyy, on perenna penkin etureunalla vielä tilaa muutamalle vaihtoehdolle. Niihin pitäisi keksiä joko kivoja syyskesällä kukkivia vaihtoehtoja.. Keltaista suikeroalpia löytyy tuosta  kivikon kapealta reunalta ja sitä toki voisi lisätä johonkin toiseenkin kohtaan. Loppukesän väreiksi kaipailisin muutenkin jotain hehkuvan leiskuvia sävyjä tämän kesän alun hempeilyn jälkeen. Tuohon väliin mahtuu muuten vielä persikan korallinen keskikesä, kun korallikeijunkuka sekä korallinen värinen atsalea puhkeavat kukkaan.

Etupihalla näkyy pieni lapsekas tatsi, kun kivipossu jauhaa suusssaan Alvarin antamia "leipäsiä". Varaston seinustalla majailee puolestaan pikkupöllö omine simpukkaleipäsineen ja oksankarahkoineen. Kyseessä ei ole siis mikään zen-henkinen asetelma vaan lapsen leikit.

Mukavaa viikonvaihdetta kaikille! :)

Keltainen huhtikuu

 Torstaita!

Kun kevät hymyilee koko naamallaan, on omakin olo kevyempi.

Tällä viikolla on päivitetty pihan kukkavalikoima, potkittu palloa ja tarkkailtu auton renkaiden vaihtoja.

Vauvan vaatetus on ollut visuaalisesti vitamiinipitoista. Olen edelleen rakastunut Metsolan Pupu tupuna-kuoseihin. Kaisla on tähän mennessä saanut niitä garderoopiinsa yhden (kierrätetyn) per koko. Nyt on vuorossa tällainen keltasävyinen jonkin pienompelimon valmistama yksilö.

Olen vihdoin keksinyt yhden ratkaisun, kuinka yhdistää vintageharrastus ja imettäminen. 1960- ja-70-lukujen mod-tyyliin kuuluivat a-linjaiset vetoketjuin varustetut puuvillaleningit. Tässä eräs Rätei, lumpui ja retroi-facebook-ryhmästä pelastamani yksilö. Sanoisin, että vetoketjut ovat muuten tursuavan rintavarustuksen näkökulmasta huomattavasti kivempi vaihtoehto kuin napitus ;)

Helmaa pitänee vähän lyhentää (ja siistiä), mutta jos ei muuten, niin ainakin tässä asussa paistaa sitten aurinko!

Nyt pliis ilmat lämmetkää ;)

Mukavaa viikonjatkoa ja äänestäkäähän mattimyöhäisetkin vielä tuossa sivupalkin kyselyssä! Saadaankohan edelleen yli 100 seuraajaa rikki?

Flör - naistenpäivävisiitillä kukkakeitaassa

Åblogiyhteistyö Flörin kanssa

Tervehdys!

Terminen kevät alkaa yleensä siinä maaliskuun 25. päivän tienoilla, mutta päätin, että minun virkeämpi kevääni alkoi eilen, naistenpäivänä. Olimme saaneet Åblogien poppoolle kutsun tulla tutustumaan Flöriin pääkallon paikalle eli Turun Peltolaan Kaurakadulle.

Jee kukkia, väriä ja virikettä toipilaskauden päätteeksi! Juuri sitä tunnuin tarvitsevanikin!

 

 

Jos et vielä turkulaisena tiedä, mikä kumma tuo Flör on, niin ehkäpä Kauppilan legendaarinen puutarhamyymälä tuo jotain mieleesi. Flör on sama paikka, mutta hieman päivitetymmällä ja trendikkäämmällä konseptilla. Flörin toinen, monille ehkä tutumpi myymälä sijaitsee kauppakeskus Skanssissa.

Kaurakadun Flör on ympäri vuoden toimiva kukka- ja puutarhamyymälä monipuolisine palveluineen. Sieltä löytyvät kaikki kodin ja puutarhan kasvit, kauniit leikkokukat sekä myös pihasuunnittelun ja rakentamisen palveluita. Kauppilan puutarhan valtteihin on kuulunut erittäin laaja puutarhakasvivalikoima ja myös jatkossa Flörista löytyy monipuolinen kattaus harvinaisuuksia.

Flör tarjoaa ihastuttavan valikoiman myös vihersisustamisen trendejä.

Nythän viherkasvit ovat kukkien ja puutarhanhoidon ohella in. Hieman nausreskelen partaani tällaisille trendeille (esim. äidilläni on ollut ihastuttava ja kodikas viherkasvivalikoima varmaan 25 vuotta), mutta toisaalta onhan se kiva, että kun jokin sellainen asia, mista on aina tykännyt tulee muotiin, niin valikoima vaan paranee ;) Flör tarjosi kuitenkin jotain ihan uuttakin ihmeteltävää kuten japanilaisesta perinteestä ammentavia roikkuvia sammalpalleroisia ;)



Kaikkea kaunista, mm. amppeleita olisi ollut tarjolla, mutta hillitsin itseni tietäen, ettei taaperotalouteen kannata hankkia nyt mitään eläväisiä erikoisuuksia maisteltavaksi...

Flörin tavoitteena on tarjota monipuolisesti elämyksellisiä puutarhapalveluita. Kaurakadulla järjestetään puutarha-aiheisia luentoja aina lauantaisin ja erittäin suosittuja ovat olleet myös kukkiensidontakurssit. Tällainen kaunis ja konkreettinen käsillä tekeminen voisi olla erinomainen idea esimerkiksi työpaikan virkistysiltaan tai kaveriporukalla koettavaksi.

Myös me saimme kokeilla floristin taitojamme ja koota Flörin osaavien floristien opastuksella itsellemme aivan mahtavan kimpun naistenpäivän kotiinviemisiksi!

 

Tämän hetken sidontatrendehin kuuluu se, että kukat asetellaan kimppuun samalle korkeudelle. Suosittuja sävyjä ovat esimerkiksi erilaiset sinisen ja sinipunaisen sävyt, joita löytyi meidänkin kimpuistamme. Kukkina ja vihreinä meillä oli muun muassa papukaijatulppaaneja, kärhöjä, ohdakkeita ja rosmariinia.

Kukkien sidonta on muuten hyvin terapeuttista, muttei kuitenkaan mitenkään helppoa! Oksat kun pitäisi osata sitoa spiraaliin, mikä ainakin omissa nakkihyppysissäni oli lähes mahdoton haaste :) Huomanette, että allekirjoittanut osasi valita aika oikean sävyisen vaatteen menoja varten ;)

Tämä päivä onkin sitten kulunut tästä arjen sulostuttajasta nauttien. Kiitos Flörin väki kivasta illasta ja blogisiskot seurasta!

Kevät alkakoon!

Kaikki paitsi puutarhanhoito on turhaa

Tervehdys ja hyvää elokuuta!

Saimme viime kesänä vihdoin kunnostettua etupihamme. En oikeastaan tiedä, voiko rivitaloasunnon yhteydessä puhua pihasta tai puutarhasta, mutta omalla kohdallani tuon pienenkin läntin suunnittelu ja hoitaminen on tuottanut suurta iloa.

Kivetetty etupiha on nyt helppohoitoinen ja erityistä iloa on tuottanut pienen perennapenkin suunnittelu. Olisin jo viime vuoden istutusten perusteella toivonut, että tänä kesänä olisin voinut jo postailla kukkaloistosta, mutta mitä vie - epävakaat talviset olosuhteet saivat aikaan sen, että kaikki istutuksemme kuolivat! Uusiksi menivät sekä varaston seinustan köynnös, kukkapenkin alppiruusu sekä sen ympärillä olevat monivuotiset perennat. Kuulemma näin oli käynyt erittäin monen pihan kohdalla - myös lapsuuden kodissani, jossa monet upeat vuosikymmenten takaiset kasvitkin olivat kuolleet.

Eipä sitten muuta kuin uusi yritys tänä vuonna! Minulla on ollut muutamia kestopäähänpinttymiä sen suhteen, mitä haluan pihalleni. Ihastuin jo vuosia sitten naapurillani olevaan korallikeijunkukkaan ja sitä saatiin mieheni kummivanhemmilta isot tupsut. Kyseinen maatiaiskasvi olikin ainut, joka talvehti ja ilahdutti meitä kukkaloistollaan koko kesäkuun. Valitettavasti tästä ei tullut napattua kuitenkaan kuvia.

Katseenvangitsijaksi hankimme nyt sitten kuluneen kesän alussa atsalean, jonka pitäisi pärjätä varsinaista rodoa paremmin (koska se pudottaa talveksi lehdet). Korallin värisen atsalen ympärille istutimme happamassa maassa viihtyviä aluskasveja, mutta laidoilla olisi tilaa vielä muutamalle uutuudelle. Korallikeijuista toiseen suuntaan, kapeaan tuijien varjostamaan kohtaan siirsin suikeroalpia, jonka pitäisi menestyä paikassa kuin paikassa. Se on ihanan pirteän keltainen näin loppukesästä.

Oikeastaan mietintämyssyssä onkin tällä hetkellä muutama loppukesästä kukoistava korkeampi perenna, joiksi kaavailen tällä hetkellä jotain keltaista nauhusta sekä mahdollisesti syysleimua; molemmat kun vissiin pärjäilevät hieman varjaisamman paikan kasveinakin.



Varaston seinustalla puoletaan viimevuotinen kärhöviritys vaihtui japaninlaikkukönnökseen. Tämä muutos tehtiin ihan vain siksi, että kyseinen kasvi on pärjännyt erinomaisesti myös muutamalla naapurilla emmekä yksinkertaisesti jaksa testailla turhaan useampia muita lajeja. Saipa köynnös kaverikseen myös uuden huvittavan patsaan (oikeasti olen pitänyt patsaita kohtuu mauttomina juttuina, mutta yllätys, yllätys - nyt meillä on niitä jo kaksi) - nimittäin pienen pöllön :)

 

Alvarin iloksi pihalta löytyy myös muita lapsekkaita yksityiskohtia. Kolmisen vuotta vanha pupulämpömittari oli pidemmän aikaa poissa ikkunasta, mutta nyt se loikki takaisin pojan aamupuurohetkiä hauskuuttamaan :) Lentopörriäinen taas kertoo nopealla vilkaisulla sään tuulisuuden. Viime vuonan kotiutunutta possuherraa Alvari onkin syöttänyt ja juottanut koko pitkän talven :D

Pihan tämänvuotisten ruukku- ja amppelikukkien värimaailma on ollut perusvärisen raikas: sinistä, punaista ja keltaista.

Keskeneräistä siis on, mutta sellaista pihan laittaminen taitaa ollakin ja aina. Ei kai se muuten niin kiehtovaa olisikaan?

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Ps. Perennavinkkejä saa antaa lisää!!! Helppohoitoisia puolivarjossa viihtyviä (mieluiten loppukesästä kukkivia) kasveja on siis haussa.

Graniittiporsas (eli ihan pieni piharemontti)

Alussa oli soinen nurmikko. Sitten mieheni pisti tuulemaan.

Parissa päivässä mutakuoppa muuttui Torino-kivetykseksi. Tuijien juurelle laitettiin ronskisti isoja kivenmurikoita. Nyt odotellaan pistokkaita sukulaisilta. Tilauksessa on ainakin suikeroalpia, korallikeijunkukkaa ja taponlehteä.

Myönnetään, joskus on tullut nausreskeltua puutarhatontuille. No, nyt taidettiin pistää vähän paremmaksi, sillä yhtenä päättämänä hetkenä päätimme hankkia uuden lemmikin, pikku porsaan. :D Teini-ikäisen Tildan tunteneet tietävät kyllä silloisen viehtymykseni kaikkeen porsasaiheiseen, mutta tämä idea tuli kyllä ihan mieheltäni ;)

Polyrottinkiset ruukut ostin taannoisella kirpparisaldolla Hong Kongin alesta. Menevät sitten sateessa ja tuulessa. Muhkut jättikrysanteemit löytyivät samasta paikasta.

Toivottavasti kärhö selviää talvesta. Ainakin se on vielä todella kaunis.

Se pituinen se! Täytynee kaivaa kynttilälyhtykokoelmani käyttöön syksyn pitkiä iltoja silmällä pitäen. Ihanaa, että niitä voi nyt laittaa vähän sinne ja tänne.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ps. Sain viimein vastattua myös kahden edellisen postauksen kommetteihin :)

Oo-oo, kesän lapsi mä oon...

Tervehdys ja anteeksi, sillä viime kerrasta taitaa olla aikaa!

En taida selitellä sen enempää; tällaista se kesäaika taitaa useimmilla olla. Ajantaju katoaa ja viikot vierivät huomaamatta. Blogitauko teki kuitenkin hyvää ja voi olla, etten tänä kesänä postaile ihan niin tiivisti kuin yleensä. Nyt kuitenkin jotakin kuulumisia :)

Tuo otsikon viisu taitaa jatkua, että "Ooo... villi luonteeni on..."

No joo, meidän Alvari (nipinnapin 10 kk) on laajentanut reviiriään sekä mummilan mökillä että kodin patiolle. Minkäänlaista suhteellisuuden tajua ei tietenkään ole, vaan mennä kohelletaan reunaa hipoen ja roikutaan toinen puoli vartalosta reunan ulkopuolella.

Silti isi on sitä mieltä, että "mene pieni villipeto, vapautan sinut luontoon!" Ja poikahan menee, sillä äidin maitoeliksiiriä nautittuaan jaksaa tietysti rymistellä ihan minne tahansa!

Joo, kesämekkojen esittely on kanssa vähän jäänyt, sillä imetys estää koko joukon hellemekkojen käytön

 Jotain sain sentään kaivettua kaapeista. Esim. tämä "Rantavierun Marilyn" -rimpsumekko pääsi jälleen käyttöön muutaman vuoden kesätauon jälkeen. Eija hieman lyhenssi kyseisen Art+ Designista ostetun klänningin helmaa ja sehän sointui Alvarin merihenkiseen kaupunkiasuun (heh, käytiin Ikeassa viikonloppuna lihapullilla). Ankkurilakkiin sonnustautunut meripoika herätti JÄLLEEN KERRAN hilpeyttä kanssaruokailijoissa, sillä pojalla on tapana lirkutella vanhemmille rouville (ja lapsille) mennen tullen. Vieno kiherrys ei tule kuuloonkaan, vaan pojan karjuttava (siis miten sitä kuvaisi; kyseessä on kuitenkin varsin hyväntahtoinen, mutta kovaääninen kommunikointitapa)...

Asiasta ihan puupurkkiin tai  oikeastaan -soikkoon... Samaisesta lempparikaupastani eli Art + Designista ostin keväänkorvalla tällaisen pesusoikon patiota koristamaan. Sopii vallan mainioisti sen meidän salaattimaan virkaan toimittavan viskitynnyrin pariksi.

Ja onhan se mamma shoppaillut vähän muutakin. Lähdin ensimmäistä kertaa naapurini seuraksi Länsikeskuksen parkkipaikan sunnuntaikirppikselle. Nyt on pakko hehkuttaa, että vihdoin viimein löytyi Turustakin kirppistapahtuma, jossa hinnat olivat kohdillaan. Vai mitä mieltä olette:

Alvari sai kaksi puista autoa 7, 5 e kpl...

...samalta myyjältä ostin myös suuren rottinkikorin vitosella.

Vitosen verran pulitin yhteensä myös kahdesta ajan patinoimasta saunajakkarasta, jotka löysivät tiensä pation kukkapöydiksi/ pienempien vieraiden tuoleiksi.

Itselleni ostin Boobin imetyshupparin ja kaksi trikoopaitaa yhteensä 10 eurolla. Imetykset alkavat toivon mukaan olla syksyn korvalla tältä erää ohi, mutta elättelen toivetta, että lähivuosina paidoille tulisi käyttöä ;)

Muut löydöt taidan esitellä tuonnempana ;)

Mutta täytyypä vielä lopuksi näyttää, mitä ihanaa Alvari sai mummiltaan lahjaksi.

Katu-uskottava smurffihuppari on mummin omin kätösin neuloma. Sille tulee vielä tänä kesänä varmasti käyttöä!

Kirjoittelen varmaan tällä viikolla uudemman kerran, mutta olisiko teillä vinkkejä jaettavana, mitä vauvaperhe/vintagea rakastava voisi tehdä Köpiksessä muutaman päivän ajan? Myös ruokapaikoista voi vinkata:) Tarkoituksenamme olisi suunnata sille suunnalle vielä heinäkuun aikana.

Iloista ja rentoa heinäkuun jatkoa!