Merimasku

Moikka!

Missäs ollaan? No siellä, mihin bloginimikin yhä viittaa ;)

Halusin perheen kanssa laivoja katselemaan; erityisesti toki Alvarin takia, ja senkin uhalla, että bajamaja tai roska-auto kiinnostavat enemmän. Viikonloppuna ei nimittäin ehditä, kun on The Häät!

Isovanhemmat ehtivät kuitenkin nappaaman pojan mukaansa ennen meitä ruuhkavuosivanhempia. Onni onnettomuudessa oli, että miehen töistä meni sähköt (no en tiedä oliko siipan mielestä kovin kivaa), joten hän ehdotti, että lähdetään perään kaupungille!

 

Alvarin paattikierros oli jo ohi ennen kuin ehdimme paikalle (laivat olivat kuulema olleet ihan jees, mutta lounaspaikkamme Pippurimyllyn ikkunasta ohi vilahtelevat poliisiautot ja ambulanssit taisivat vetää pidemän korren).

Mutta olihan mulla pieni seiloriflikka mukana! Veljensä kutsuu häntä nykyään lempinimellä "Masku", joten olisko hän ollut tänään sitten "Merimasku"? :D

Hiio-hoi vaan kaikille ja illantoivotukset kera seiloritytön Marimekon vuodelta 1974!

Hellesään Marimekko ja uusi lempipaikka patiolla

Tervehdys!

Täällä taas, vaihteeksi kotona. Pää on sopivasti pökkyrällä viime öisestä unikoulusta nro kaksi - eihän se samassa huoneessa nukkuminen vieraisilla ihan parasta pikkuihmisen mielialalle tee - varsinkaan kun pukkaa ensimmäisiä hampaita. Nyt onkin sitten pidettävä kuri ja järjestys loppukesän ajan neidin unimaitojen suhteen. Muuten töihin palaamisesta tulee kauhiaa...

No, levottaman yön (ja ahkerien aamuisten vesileikkien) vuoksi isi ja muut rakkaat painuivat päikkäreille ja minä käytin hyödykseni tilaisuuden ja kuvailin uusinta väsäilyämme. Kuvissa lehahtelee myös räiskyvän oranssi helle-Marimekkoni (huutislöytöjä) 1970-luvun alkupuolelta. Se on oikein käypä nyt imetyskesänä, vaikka toivottavasti muuntuu vielä astetta istuvaisemmaksi tuon rupeaman jälkeen. Näissä napillisissa mekoissa rintavarustuksen kohta joutuu aina hieman tiukille.

Mutta mitäs väsäilimme? Saimme vihdoin paketista ulos jo viime kesänä hankkimani Eko-tuolin. Olin ihaillut jo useamman suven niitä, mutta Stokkan viimekesäinen kantistarjous houkutti sellaisen hankkimaan. Ihanaa! Nyt äidillä on oma kahvittelupaikka patiolla. Tänään jostain pitkin laineita kantautui jytää... Epäilen vahvasti Ruisrokkia reilun 30 kilometrin päässä ;)

Tällaista tänään! Toivottavasti tällaiset mittättömän oloisestakin postauksesta (ja vielä kauheassa täysauringonpaisteessa otetuissa kuvista) on teille pientä iloa.

Leppoisaa ja hyväunista viikonloppua kaikille, myös meille :D

Mekko illanhämyssä

Tervehdys!

Hiljaiseloni katkeaa tänään hetkeksi, kuopus sammui matkasänkyyn (viimein) ja taapero lähti isovanhempiensa kanssa käymään läheisellä eläinpihalla.

 

Olemme olleet jo reilun viikon kesälomareissussa kotiseudullani. Ohjelmaan on kuulunut Alvarin suuria kalasaaliita ja hurjia potkupyöräkurveja sekä sukujuhlat kotipaikan päärakennuksessa. Pitkästä aikaa tuo hiljentynyt talo oli täynnä puheensorinaa ja lasten riemunkiljahduksia.

Halusin pukeutua juhliin rennon tyylikkäästi sekä tietysti imetyskelpoisesti. Siksi nappasin mukaani viimevuotisen Marimekko-löytöni, jonka sain nyt vihdoin myös lyhennettyä sopivan mittaiseksi. Rakastan mekon veistoksellisuutta ja musta-valkoisuutta. Jotenkin huvittavaa, että viitisen vuotta sitten en varmana olisi pukeutunut näin värittömästi ja vieläpä näin väljään kaapuun! Onkohan seurausta mammautumisesta?  Vai onko tämä sitten ennemmin sellainen aikuisen naisen mekko ;)

Kiitos kovasti edelliseen postaukseen tulleista henkilökohtaisista tarinoistanne. Niitä oli ihana lukea! Vastaan niihin varmasti henkilökohtaisesti vielä jossain vaiheessa. Tällä hetkellä tämä näpyttely vanhempien koneella (ilman hiirtä, argh) on vähän hidasta, joten siirryn nauttimaan vielä hetkeksi kesäisestä Keski-Suomesta. Kuulemisiin!

Ps. Tarkoitin edellisessä postauksessa ensi sijaisesti sitä, että blogin lopullinen kuopaaminen on näillä näkymin todellisuutta vuoden päästä, ei vielä nyt. En siis pistä tätä toistaiseksi pakettiin, vaikka postaustahti hiljennee. Nautitaan nyt ensisijaisesti suloisesta suvesta!

Golden Finn (handprinted in Finland)

Moikka!

Pahoitteluni heti alkuun, nyt tulee jo kolmas mekkopostaus putkeen. Selvä kesäkelien merkki ;)

Mietin vain, että mitä yleisesti suomalainen (tiedostava) nykykuluttaja olisi valmis maksamaan kotimaassa käsinpainetusta mekosta? Millainen sellaisen hintataso olisi?

Minä maksoin tästä 1970-luvun Golden Finn-merkkisestä mekosta 40 euroa. Se on ehkä aika paljon, mutta Golden Finn-merkki on eräs ehdottomista lemppareistani suomalaisessa vanhassa puuvillamekkotuotannossa.

Rakastan merkin kuoseja, löydät niitä esim. näistä aiemmista postauksistani. Tämä mekko on muuten kokoa 42. Se voisi olla vyötäröltä hieman kapoisampi ja valitettavasti mekkoon ilmeisimmin kuulunut vyö on kadonnut. Imetyksellisistä syistä kainalomitta on kuitenkin täysin passeli tällä hetkellä, mutta siltikin tuntuu hullulta, että mekko on oikeasti määritelty kyseiseksi kooksi - on nimittäin vähintään numeron tai kaksi pienempi oikeasti. Olen nähnyt samalla kuosilla muistaakseni 34 koon. Kuka kumma siihen oikein mahtuu?

Tällainen oli siis eilisen menomekko - taasen imetykseen passeli :)

Mukavaa viikonjatkoa!

Vintagenistan imetysmekko

Tervehdys!

Tänään pakkasin neidin autoon ja ajaa huristimme kaupungin humuun tsekkaamaan äidin lempparikaupat näin tyttöjen kesken. Päälle piti saada tietysti jotain mukavan kesäistä eikä missään nimessä varsinaisia imetysvaatteita! Olen ollut viime viikot täysin kyllästynyt edellä mainittuihin.

Onneksi näin kesäiseen aikaan pystyn hyödyntämään mainiota vetoketjullisten vintagemekkojeni kokoelmaa. Ne olivat tyypillisiä joillekin 1960- ja 1970-lukujen malleille.

Myös tässä helsinkiläisen Ansa Second Hand -liikkeen valikoimista bongaamassani mekossa on tuollainen kiva napaan asti aukeava systeemi. Olen siis todella iloinen, että pystyn pitämään jonkin verran kiinni vintageharrastuksesta näin mammaillessakin :)

Tämä ilmeisesti 1950-luvun lopulta peräisin oleva puuvillamekko on muuten merkkiä Riitta Immonen Sport - heh, tällaisesta urheilullisuudesta minäkin pidän ;)

Tuo kyseinen Riitta Immonen ei muuten ole kuka tahansa tyyppi. Hän on suomalaisen muodin Grand Old Lady, joka oli perustamassa mm. Marimekkoa Armi Ratian kanssa. Marimekon ensimmäinen mallisto on muuten hänen suunnittelemansa.

Tykkään kovasti mekon pastellista vesiväreillä löträtyn näköisestä kuvioinnista ja olen tässä äitiydyttyäni huomannut, että 1950-luvun kapeavyötäröisten leninkien sijaan nämä hieman a-linjaiset 1960-luvun henkiset mekot sopivat vartalolleni melko hyvin.

Muuten, olen pohtinut viime aikoina, että voi, kun joku tekisi kunnollisen kirjan Suomi-muodin helmistä! Lainaisin mielelläni omaa mekkokokelmaani sen sivuille.

Mikä on sinun garderoopisi Suomi-design helmi?

Muodikas kerran 40 vuodessa

Tervehdys!

Te vakkariseuraajat tiedättekin rakkauteni vintagea, erityisesti suomalaista vuosikertadesignia kohtaan. Metsästän säännöllisesti erityisesti 1950-1970-lukujen tuotantoa merkeiltä Kaisu Heikkilä, Salonne, Pia &Paula, Muoti-Tuote Leona, Golden Finn sekä tietysti Marimekolta. 

Helmilöydön kriteereitä ovat yleensä kohtuullisen hinnan (0-40 e) ohella leningin materiaali (mieluiten puuvillaa, jonka voi pestä 60 asteessa), talvi- ja juhlavaatteissa vuorellisuus sekä se, ettei vaate ole liian retro vaan hyvällä tavalla ajaton. Minulla löydöt tulevat nimittäin käyttöön eivätkä mihinkään teemabileisiin ;)

Harvemmin tällainen vuosikertapukeutuja kokee olevansa "muodikas". Tietystihän on kiva kuulla olevansa tyylikäs tai ajaton, mutta makuasiat ovat tietysti aina yksilöllisiä. Välillä saa kuulla kysymyksiä tyyliin, että "teetkö vaatteesi itse" yms. - kai sen nyt kuitenkin huomaa, ettei kledjut ole viimeisimmästä H&M:n kierrosta ;)

Ostin parisen vuotta sitten tori.fi:sta eräältä toiselta vanhan rakastajalta kaksi Marimekon paitamekkoa, joista myyjä luopui tunteellisena. Hän oli vaalinut mekkoja rakkaudella, muttei enää niihin mahtunut. Vakuutin, että luonani mekot saisivat hyvän kodin toisen vanhaa Marimekkoa rakastavan "vintagenistan" luona. Toista näistä mekoista, ihanaa sateenkaaren väreissä hehkuvaa raitamekkoa, myyjä kuvaili kauneimmaksi näkemäkseen Marimekoksi. 

Tähän arvioon oli kyllä helppo yhtyä. Pienen salapoliisityön myötä selvisi, että Kirjo-nimisen kuosin oli suunnitellut vuonna 1974 Pentti Rinta. Maksoin mekoista hieman enemmän kuin keskimäärin, yhteensä 100 euroa, mutta eipä tainnut olla paha... 

Nimittäin kuluvana keväänä Marimekko lanseeraasi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi erän vanhojen mallistojen aarteita. Joukosta löytyi, yllätys, yllätys, Liidokki-mekko keulukuvanaan Paula Vesala.

Kappas kehveliä (sanonta lainattu pojaltani), yhtäkkiä kyseinen kaapumekko onkin Marimekolta loppuunmyyty!

 

Omistan itsekin yhden kaavumman Marimekon, mutta itse olen tyytyväinen tähän paitamekkomalliin, joka sallii mukavasti myös imetystuokiot.

Ja jos joskus kuosiin väsyn (mitä kyllä epäilen), niin olisiko tässä sitten muumimuki kakkonen myytäväksi?  Ja mitä otsikkoon tulee - ehkäpä mekko kuuluukin muodikkaan sijaan kategoriaan klassikot - ja nehän vasta ovatkin muodissa nyt ja aina!

Lämmintä viikonvaihdetta kaikille!

Ps. Blogini löytyy nykyään myös Facebookista :)

Liidokki-mekon vintagekuva haettu täältä.

Vintagevaatteita myynnissä

Tervehdys!

Lupasin vinkata, jos olen laittamassa vintagemekkoja myyntiin. Nyt tarjolla olisi tällainen kattaus. En yksinkertaisesti ehdi mittailla näitä tarkemmin. Jos jokin kiinnostaa annettujen alustavien tietojen perusteella, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen s-postitse (turuntilda@gmail.com). Pahoittelen, että osa on otettu tosi väsyneellä naamalla. En kuitenkaan myy naamaa vaan mekkoa ;)

Ota kohtuu pikaisesti yhteyttä, sillä olen tarjoamassa näitä myös vintagejälleenmyyjille :)

1. 1950-luvun  mekko n. koko 36/38. Hp 35 e spk. Mekko on myyty.

2. 1970-luku Lacella koko 40 (38). Hintapyyntö 22 e spk. Mekko on myyty toisaalla.

3. Pia& Paula 1970-luku. Rinnanympärys n. 45 cm. Hintapyynto 30 e spk. Mekko on myynnissä toisaalla.

4. 1960-luvun kotelomekko n. koko 36/38. Vuoritettu. Hintapyyntö 26 e spk. Mekko on myyty.

5. Ruotsalainen vuoritettu 1960-luvun mekko. Koko 38 (36). Hp 28 e spk. Mekko on myyty.

6. 1960-luvun silkkimekko Atelier/Neulomo S. Miramo. Koko 40 (38). Hintapyyntö 38 e spk.

7. 1940 (tai 1930)-luvun samettimekko. Koko 38. Hp 40 e spk.

8. Merry Finn-puuvillatunika/paitis 1970-luku, koko 38. Hintapyyntö 18 e spk. Tunika on myynnissä toisaalla.

9. Pentikin nahkalaukku 22 e spk. Laukku on myynnissä toisaalla.

Keltainen huhtikuu

 Torstaita!

Kun kevät hymyilee koko naamallaan, on omakin olo kevyempi.

Tällä viikolla on päivitetty pihan kukkavalikoima, potkittu palloa ja tarkkailtu auton renkaiden vaihtoja.

Vauvan vaatetus on ollut visuaalisesti vitamiinipitoista. Olen edelleen rakastunut Metsolan Pupu tupuna-kuoseihin. Kaisla on tähän mennessä saanut niitä garderoopiinsa yhden (kierrätetyn) per koko. Nyt on vuorossa tällainen keltasävyinen jonkin pienompelimon valmistama yksilö.

Olen vihdoin keksinyt yhden ratkaisun, kuinka yhdistää vintageharrastus ja imettäminen. 1960- ja-70-lukujen mod-tyyliin kuuluivat a-linjaiset vetoketjuin varustetut puuvillaleningit. Tässä eräs Rätei, lumpui ja retroi-facebook-ryhmästä pelastamani yksilö. Sanoisin, että vetoketjut ovat muuten tursuavan rintavarustuksen näkökulmasta huomattavasti kivempi vaihtoehto kuin napitus ;)

Helmaa pitänee vähän lyhentää (ja siistiä), mutta jos ei muuten, niin ainakin tässä asussa paistaa sitten aurinko!

Nyt pliis ilmat lämmetkää ;)

Mukavaa viikonjatkoa ja äänestäkäähän mattimyöhäisetkin vielä tuossa sivupalkin kyselyssä! Saadaankohan edelleen yli 100 seuraajaa rikki?

Tildan vinkit kierrätyslöytöjen tekemiseen - osa 1

Tervehdys!

Koska näyttää siltä, että kuopus viihtyy masussa Alvaria pidempään, palaan postailemaan aikani kuluksi tänne blogosfääriin ;)

Minulta toivottiin taannoin postausta siitä, mistä löydän kierrätysostokseni. En löytänyt enää kyseistä kommenttia, mutta muistelisin sen liittyneen ensi sijassa vaatelöytöjen tekemiseen.

Ajattelinkin tässä postauksessa keskittyä noihin pyntteisiin, ja jos kiinnostusta ilmenee, tehdä toisen postauksen joskus myöhemmin esimerkiksi lastenvaatteista sekä sisustuslöydöistä (joita jälkimmäisiä tulee tehtyä toki harvemmin). Jossain vaiheessa voisin jakaa myös vinkkini, missä myydä omia ja lasten käytettyjä vaatteita, mutta olkoon sekin sitten oman postauksensa aihe. Toki tämän postauksen rivien väleistä voi niistäkin jo lukea :)

Tildan vinkit tildamaisia vaatteita metsästäville

Turku / Turun seutu

Olen viime aikoina tällaisena odottavana maalaismammana päässyt Turkuun melko harvoin, mutta silloin kun lähden löytöjä metsästämään, käyn ensi sijassa seuraavissa paikoissa:

Kårenin kirppis

Åbo Akademin tiloissa Kårenilla on kirppistelty kuluneen vuoden aikana keskimäärin kerran kuussa. Myyjiä on runsaasti ja myyjäenemmistön ensisijainena toiveena on päästä turhasta roinasta eroon.

Olen löytänyt Kårenilta paljon edullista, hyväkuntoista käyttövaatetta: hyväkuntoisia puuvilla- ja kashmirneuletakkeja, hameita sekä puuvillaisia tunikoita merkeiltä H&M tai  Zara. Lisäksi löysin keväällä esimerkiksi Vagabondin korkkaamattomat kesäkengät kolmella eurolla.

Vagabondit 3 e ja Wondersit 15 e Kårenilta.

Mielestäni kyseinen tapahtuma onkin melkein ainoita Turussa, jossa löytöjä voi tehdä todellisella kirppismeiningillä. Tietysti myyjien kannalta tämä ei välttämättä ole hyvä asia, että paikalla vallitsee ostajan markkinat, varsinkin jos yrittää myydä jotakin oikeasti vähän arvokkaampaa. Vaatteet ja asusteet irtoavat kuitenkin pääasiallisesti hinnoin 0-6 euroa.

Katso Kårenin loppuvuodet kirppistelyt täältä.

Uffin vintageosasto

Varsinaisissa vintageliikkeissä vanhojen vaatteiden hinnat saattavat kohota yllättävän korkeiksi (mikä ei siis ole ihme, sillä kyse on kivijalkaputiikkia pyörittävän elannosta). Edullisimmat (live)vintagelöytöni olenkin varmaan tehnyt Turun Humaliston kadun Uffista, jossa puuvillaiset maksimekot ynnä muut ihanuudet maksavat keskimäärin parisenkymppiä ja Uffin kantiskortilla hinnoista saa vielä pienen alennuksen. Uffilla tiedostetaan kyllä sellaisten merkkien kuin Marimekon ja Vuokon arvo, mutta sen sijaan sellaisia hyviksi havaitsemiani merkkejä kuten Pia&Paula, Golden Finn sekä Kaisu Heikkilä saa hyvään hintaan (toisin kuin vintagemyymälöissä).

Golden Finn-mekko Uffilta n. 20 e.

Art+Design

Turkulainen Art&Design on paikka, jossa sieluni lepää. Liike myy pääasiassa menneiden vuosikymmenten arvodesignia, niin huonekaluja, valaisimia kuin pientavaraa, mutta liikettä pyörittävän rouvan harrastuksiin kuuluu myös vintage.

Vintagemekko Art+Design ja muokkaus Vintageijas. Yhteensä n. 40 e.

Olen löytänyt monia ihania vintagemekkoja, koruja ja uudempaa laatumerkkivaatetta myymälän rekeistä. Putiikkiin ei toki kannata mennä ostoslistan kanssa - joskus kohdalle osuu jotakin omannäköistä, joskus ei. :) Tästä voit lukea muutaman vuoden takaisen juttuni kyseisestä liikkeestä :)

VintagEija´s

Jotkin valmisvaatteet eivät vain istu allekirjoittaneen kropalle. Käännynkin Eijan puoleen, jos tarvitsen mittatilauksena jonkin klassisen vaatekappaleen kuten kynähameen. Kohtuullisen ompelutaidottomana Eija on myös salainen aseeni vintagelöytöjeni korjauttamiseen tai muokkaamiseen kropalleni sopiviksi. Muutaman kerran vuodessa VintagEijas'n nettikaupassa on poistomyynnit. Silloin saatan hemmotella itseäni jollakin ihanalla mekko- tai hameostoksella. Viimeisin hankintani Eijalta on kunnon tyllihame fiftarimekkojeni alushameeksi.

Lasten Seesam/ Toinen tarina

Kaarinalainen Lasten Seesam kuuluu lastenvaatteiden perushankintapaikkoihini. Samoissa tiloissa toimii myös käytettyjen (laadukkaampien) naisten vaatteiden myyntiin erikoistunut osasto Toinen Tarina, jossa möin vaatteitani kesällä hyvällä menestyksellä. Muutaman hyvän löydön olen itsekin sieltä tehnyt :)

Kesällä Toisessa Tarinassa vaatteita sai myydä kuukauden ja niistä perittiin vain provisio. Nyt systeemi on kuitenkin muuttunut viikkohintaiseksi eikä minulla ole kokemusta siitä, kuinka hyvin uudenlainen systeemi palvelee naisten vaatteita myyviä.

Lisäksi teen Turun seudulla satunnaisesti ostoksia esimerkiksi Alles Gute Vintagessa sekä Sifongissa.

1970-luvun Marimekko Alles Gute Vintage 30 e.

Virtuaaliset ostosympäristöt

Teen suurimman osan vaatehankinnoistani nykyään virtuaalisilla toisen käden markkinoilla. Se on ihanan helppoa, stressitöntä ja sopii myös landella asuvalle ;)

Tässäpä omat täsmävinkkini:

Facebookin vaatemerkkiryhmät

Jos olet tykästynyt johonkin tiettyyn vaatemerkkiin, ja harmittelet jonkin mallin loppuunmyyntiä tahi etsit vanhempaa suosikkia kuluneen tilalle, suosittelen ehdottomasti Facebookin vaatemerkkien omia ryhmiä! Ne kokoavat kätevästi kysynnän ja tarjonnon "saman katon alle" ja tarjoavat muutenkin hyviä vinkkejä vaatteiden huoltoon yms liittyen.

Toki tällaisten keskittyneiden markkinoiden seurauksena on tietynlainen hintatietoisuus: esimerkiksi suomalaisen Nosh-merkin ryhmässä jälleenmyyntihinnat saattavat kohota melkein alkuperäistä vastaaviksi. Toisaalta samalla voi melkein luottaa siihen, että laadukkaan hutiostoksen voi myydä kohtuu hyvällä hinnalla eteenpäinkin.

Olen tehnyt itselleni lastenvaatteiden ohella hyviä löytöjä esimerkiksi Sydänpyllyt (Me&I), Nosh sekä Odd Molly-ryhmistä. Lisäksi seuraan tällä hetkellä aktiivisesti vintage-vaatteiden kirpputoria sekä erilaisia imetysvaatteisiin erikoistuneita ryhmiä.

Salonne-merkkinen mekko Facebookin vintagekirppikseltä n. 35 e.

Erityisenä mainintana suosittelen seuraamaan sitä, milloin kotimyyntimerkkien (Nosh, Me&I, House of Lola yms.) mallikappaleiden poismyyntikausi on menossa. Tällöin vaate-esittelijät myyvät hyvällä alennuksella pois edellisen kauden mallikappaleet. Kaikki esittelijät eivät toki laita vaatteita myyntiin näihin kirppisryhmiin vaan myyvät omassa suljetussa facebook-ryhmässään. Lähes kaikkiin edellä mainittyihin Facebook-ryhmiin on kuitenkin mahdollista päästä, kunhan osaa sellaisen sopivan löytää :)

Tori.fi ja Huutonet

Suosikkini kierrätettyjen vaatelöytöjen tekemiseen ovat edelleen tori.fi ja huutonet. Näissä palveluissa on kuitenkin muutamia eroja. Toria käyttävät enemmän ehkäpä ne, jotka haluavat tavarasta eroon ja ovat paikoin valmiita hinnanalennuksiin. Torista saattaakin tehdä jonkin arvokkaammankin löydön facebook-ryhmiä tai huutonettiä edullisemmin, jos vain jaksaa säntillisesti seurata markkinoita.

Huutonetissä valikoima on puolestaan paikoin laajempaa, mutta vaarana on, että joku toinenkin kiinnostuu huudettavana olevasta tuotteesta eikä nopeus ole samalla tavalla valttina. Toisaalta, jos on pitkään metsästänyt jotakin tietyn merkin mallia, niin saattaa olla valmis maksamaankin siitä vähän korkeamman hinnan. Korotusautomaatti on tällöin hyvä, sillä maksimiostohinnan määriteltyäsi voit odotella rauhassa kaupan ratkeamista, sillä huutonet ilmoittaa tällöin automaattisesti, mikäli joku ylittää tarjouksesi.

1970-luvun Marimekko huutonetista n. 40 e.

Itse olen löytänyt huutonetista erityisesti vintagea, Marimekkoa, Minna Parikkaa sekä viimeisimpänä kahden vuoden pitkäaikaisseurannan tuloksena Ivana Helsingin Velvet Lake-malliston mekon. Myös Torista olen löytänyt vintagea, Parikkaa ja nyt viimeisimpänä esimerkiksi sen Milkerin imetysmekon, jota parisen postausta sitten kuuluttelin :) Torista olen hankkinut hyvään alehintaan myös tiettyjä Kalevala Koruja.

Minna Parikan Ginger-laukku huutonetista 130e ja Kalevala Korun Lumikukka-korvikset 35 e sekä riipus ja suuremmat korvikset n. 100 yhteensä.

Loppuun hieman pohdintaa vielä siitä, miten kulutustottumukseni ovat viime vuosina eläneet.

Käyn näemmä todella vähän ostamassa vaatetta uutena, edes alennusmyynneistä. Kuluneena vuonna taisin ostaa muutaman vaatteen Nanson alesta sekä hieman runsaammin Your Facesta, jonka pitkiin trikootoppeihin olen ihastunut.

Nyt joulun jälkeen voisin metsästää uutena hyvin istuvan villakangastakin, mahdollisesti juuri Your Facesta, joiden takeissa on mielestäni hyvä hinta-laatusuhde tai sitten jostakin muualta. Jos joulupukki jostain syystä muistaisi lahjakortilla, niin kippitäisin mielelläni Televisio Lifestyle Storeen ja ostaisin vihdoin viimen Minna Parikan mustat Raquelit. Toisaalta sellaiset saattaa tulla vastaan vielä Torissakin - olenhan viimeisen parin vuoden aikana ollut muutaman kerran jonon kakkonen niitä metsästäessäni :)

Entä hutiostoksia - tuleeko niitä tehtyä?

Toki silloin tällöin. Joskus vaate ei vain istu ja muutaman kerran myyjän näkemys siististä vaatteeta ei ole vastannut omaa käsitystäni. Ostamismentaliteettini on kuitenkin muuttunut. Vaikka ostan (pakostakin) vaatteeni käytetyiltä markkinoilta melko spontaanisti, kyse ei ole varsinaisista heräteostoksista vaan ennemmin sellaisista, joiden hankkimista olen pyöritellyt pidemmän aikaan. Kauppareissuilla tulee oikeastaan haahuiltua enemmän ja ostettua turhaakin kamaa. Olen myös ajan saatossa oppinut miettimään etukäteen, millaist vaatetta saan todennäköisesti kaupattua eteenpäinkin ja tekemään ostokseni tätäkin näkökohtaa silmällä pitäen. Liikaa varmasti ostan edelleen enkä aina osaa kieltäytyä lahjoituksistakaan. Silti kulutustottumukseni ovat muovautuneet parempaan suuntaan - osin kiitos tämän bloggausharrastuksen ja kierrätyskeijuvuoden :)

Olisiko sinulla antaa aiheeseen sopivia lisävinkkejä kierrätysostosten tekemiseen?

Mukavaa päivänjatkoa kaikille!

Ps. Turun Tilda on nykyään myös Facebookissa :)

Seilorimekko Salonne

Tervehdys!

Tällä kertaa tiedossa on tällainen ihan pika-pikapostaus :)

Koko perhe on nyt lomilla ja huomattavasti paremmissa fiiliksissä mennään. Postausideoitakin olisi taas, mutta ongelmana on se, että mies käyttää tilauskuvien käsittelyyn ne ajat, jolloin voisin itsekin postailla eli Alvarin päikkäri- ja iltauniajat. Tänään olimme itse asiassa koko perhe päikkäreillä, mutta siippa kuorsasi niin kovaa, että ajattelin hyödyntää hetken tekemällä postauksen raskausajan lempparimekostani.

Salonnen 60-luvun mod-mekko löytyi facebookin vintagevaatteiden kirppikseltä. Oletettavasti sitä ei ole tarkoitettu raskausvaatteeksi ja ajattelin kyllä käyttää sitä itsekin vielä jakauduttuani. Näin siinä kuitenkin erinomaisen vähän siistimpien menojen vaatteen, ja tänään se olikin yllä Turun keikahduksella :)

Mekko olisi kiva samisteluvaate myös Alvarin meripoika-asujen kanssa, mutta toistaiseksi ei ole tullut tilaisuutta vastaan ottaa yhteiskuvaa meistä (tai paremminkin poikaa on niin vaikea pitää paikallaan, että kuva onnistuisi). Sellaisesta raskausajan masusuukkokuvasta kyllä vielä elättelen toiveita, mutta en tiedä mitä suklaatahnaa minun on hierottava mahaani, jotta poika saadaan pysymään paikoillaan ;) Muutenkin, jos tämä mamma pyytää silittämään äidin masua (kun siellä on se vauva), poika silittää varmuuden vuoksi vielä äidin tisutkin :D

No, eipä muuta tällä kertaa. Nyt mies jo tuolta saapuukin häätämään minut. Vastailen varmasti aiempiin kommentteihin heti kun vain pystyn. Kiitos niistä kovasti!

Pikapostaus (auttakee!):onko tässä valaisinkandidaatti olohuoneeseemme?

Tervehdys!

Muistanette haaveeni olohuoneen "uudesta" valaisimesta?

Nyt sellainen olisi tyrkyllä Skandidesign.fi nettikaupasta, joka sijaitsee hyvällä tuurilla vielä kohtuullisen lähellä, Salon seudulla.

Valaisin on melko lähellä sellaista 1930-luvun (tanskalaishenkistä?) mummolavalaisinta, vaikkakin ehkä olisin kaipaillut astetta poimutetumpaa versiota. Muuten valaisin yksinkertaisuudessaan viehättää eikä tingitty hintakaan olisi paha: 150 euroa ja muutossähkötyötkin on kuulema tehty.

Teenkö kaupat? Sopisiko meille? Varasin lampun muutamaksi päiväksi ja nyt pitäisi kysyä miehen mielipidettä enkä uskalla... ;) Tai no uskallan, mutta tiedän jo melkein vastauksen :D

Marimekko vuosimallia 1974

Non-niin...

Olen tehnyt tänä keväänä kaksi vintagemekkolöytöä yli muiden. Tästä huutonet-Marimekosta oli kiinnostunut myös joku japanilainen lady, mutta olisikohan ollut kuitenkin vähän liian suuri hänelle ;)

Mekko on vuodelta 1974, jolta on useampi muukin omistamani Marikolttu. Hyvä vuosi siis meikäläiselle ;) Maksoin mekosta postikuluineen 37 euroa, mikä on oikeasti hyvä hinta vanhasta klassikkomekosta.

 

Mekko ei ole aivan vartalomyötäinen ja yllätyinkin, kun se näytti näinkin hyvin raskauden puolessa välissä olevan päällä. Alun perin innoistuin mekon nähdessäni kuitenkin siitä, että voisin käyttää sitä vuoden päästä kesällä imetysmekkona. Vihdoin omistan a) vintamekon, jota voi ylipäätään käyttää imetysmekkona ja b) vieläpä sellaisen, jossa ei ole rinnuksista pois paukkuvia nappeja :D

Toki mietin, voisiko mekkoa sitten hamassa tulevaisuudessa hieman kaventaa vyötäisiltä, kun/jos vyötärö tästä hoikistuu. Se saattaisi toisaalta olla kyllä klassikkomekon raiskaamista.

Vintagepalstoilla käydään jatkuvasti keskutelua siitä, saako vanhoja mekkoja ylipäätään muokata omaan käyttöön sopivammiksi. Osa, varsinkin täysvintagea harrastavista on ehdottomasti sitä mieltä, että vanhojen mekojan ominaisluonne pilataan niitä pätkimällä yms. Itse olen enemmän käytännöllisorientoitunut,vaikka jossain määrin ymmärränkin myös ortodoksisempien tuskaa.

No, joka tapauksessa asia ei ole aivan ajankohtainen. Katsotaan nyt ensin, millaiseksi pötkyläksi tämän frouvan kroppa palautuu tulevan poksumisen jälkeen.

Mikä on oma suhteesi Marimekkoon? Mitä merkiltä käytät, mitä rakastat? Vai onko merkki mielestäsi yliarvostettu?

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!