Tänään pakkasin neidin autoon ja ajaa huristimme kaupungin humuun tsekkaamaan äidin lempparikaupat näin tyttöjen kesken. Päälle piti saada tietysti jotain mukavan kesäistä eikä missään nimessä varsinaisia imetysvaatteita! Olen ollut viime viikot täysin kyllästynyt edellä mainittuihin.
Onneksi näin kesäiseen aikaan pystyn hyödyntämään mainiota vetoketjullisten vintagemekkojeni kokoelmaa. Ne olivat tyypillisiä joillekin 1960- ja 1970-lukujen malleille.
Myös tässä helsinkiläisen Ansa Second Hand -liikkeen valikoimista bongaamassani mekossa on tuollainen kiva napaan asti aukeava systeemi. Olen siis todella iloinen, että pystyn pitämään jonkin verran kiinni vintageharrastuksesta näin mammaillessakin :)
Tämä ilmeisesti 1950-luvun lopulta peräisin oleva puuvillamekko on muuten merkkiä Riitta Immonen Sport - heh, tällaisesta urheilullisuudesta minäkin pidän ;)
Tuo kyseinen Riitta Immonen ei muuten ole kuka tahansa tyyppi. Hän on suomalaisen muodin Grand Old Lady, joka oli perustamassa mm. Marimekkoa Armi Ratian kanssa. Marimekon ensimmäinen mallisto on muuten hänen suunnittelemansa.
Tykkään kovasti mekon pastellista vesiväreillä löträtyn näköisestä kuvioinnista ja olen tässä äitiydyttyäni huomannut, että 1950-luvun kapeavyötäröisten leninkien sijaan nämä hieman a-linjaiset 1960-luvun henkiset mekot sopivat vartalolleni melko hyvin.
Muuten, olen pohtinut viime aikoina, että voi, kun joku tekisi kunnollisen kirjan Suomi-muodin helmistä! Lainaisin mielelläni omaa mekkokokelmaani sen sivuille.
Mikä on sinun garderoopisi Suomi-design helmi?
6 kommenttia:
Kaunis ja varmasti hyvin imetykseen sopiva mekko. :) Minun helmeni on siskon naapurinmummon vintiltä löytynyt lyhyt a-linjainen kultakirjailtu mekko jonka merkki on Muumineiti! En ole löytänyt mistään tietoa tästä merkistä, onko tuttu sinulle?
-Suvi
Hei, mulla on myös äidiltä peritty Riitta-merkin juhlamekko. Aika samanmallinen kuin tuo sinun, mutta villakangasta, missä on kultalankaa punottu sekaan. Samankaltaiset kääntökaulukset myös, mutta kullanhohtoiset. Totesin vaan joulun aikaan ettei enää kyllä mulle mahdu, mutta olikin sitten tyttärelle juuri sopiva :) Siirtyi siis seuraavalle polvelle...
Sama juttu - 60-lukulaiset ovat olleet paremmin sopivia. 50-luvun vyötäröt eivät taida enää olla saavutettavissa edes nuorilla...
Vaikka en hirveästi hilloa vanhoja vaatteita, joitakin äidin herkkuja olen kyllä säilytellyt. Kotimainen valmistus oli silloin arvossaan.
Minulla on pari kotimaista pikkuateljeen vaatetta ehkä varhaiselta 60-luvulta, tosi taidokkaasti ja laadukkaasti tehtyjä cocktail-pukuja, varmaan mittatilauksena jollekulle aikoinaan toteutettu. Vaikka kyseessä ei olisi ollut nimekäs merkki, moni ompelija on ylpeästi merkannut tuotteensa omalla merkillään. Olen vähän kasvanut ulos niistä, mutta en todellakaan raski luopua! - Minä muuten olen joskus kuullut Muumineiti-merkistä, taitaa olla suomalaisen muodin hippikautta?
Kaunis mekko! Minäkin löysin Ansa vintagen juuri ja ihastelin valikoimia. Tosin suurin osa suosikeistani oli jo myyty.
Minun parhaita suomi-vintageostoksiani ovat ensimmäinen vintge-mekkoni, hopeinen Artellan kotelomekko ja Alles gutesta löytämäni Kaunotar-merkkinen lurexmekko.
Suvi: Kiitos, ja aivan mahtava mekkotarina sulla ja sun siskollasi. Naapurin mummot ja heidän vinttinsä ovat parhaita ;) Muumineiti-merkki ei ole tuttu, joten kiitos siitäkin infosta! Onpa persoonallinen nimi/merkki. Voi että kun näistä merkeistä tehtäisiin tosiaan kirja.
Elinalla tuossa alempana oli selvästi hieman enemmän tietouttta (ja hän sellaisen kirjan voisi ehkä laatiakin jossain välissä) :)
Celia: Ihana aarre sulla, toivottavasti tytär osaa arvostaa :)
Elina: Mielenkiintoista Muumineiti tietoutta ja tosiaan - entisajan käsityöläiset ymmärsivät arvonsa hienolla tavalla!
Karkkis: Muistelenkin nähneeni sen hopeisen mekkosi, se on hieno!
Hassua, mutta mulla ei ole vielä yhtään Kaunotarta, vaikka on aika yleinen merkki menneiltä vuosikymmeniltä. Ehkäpä tänän kesänä viimein tarttuu haaviin ;)
Mekkosi on 1975-1985 lukujen välistä.
Lähetä kommentti