Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kalevala Koru. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kalevala Koru. Näytä kaikki tekstit

perjantai 16. joulukuuta 2016

Happy Xmas, Me

Moikka!


En tiedä, mistä olen saanut nyt tällaisen väliaikaisen boostin postailla vähän tiheämmin, mutta hyvä niin :) Toki, kun välillä tulee vähän pidempiä taukoja, niin ehtii enemmän sattua ja tapahtuakin.

 

Tämä blogihan oli joskus tyyliblogi (sekä sisustus että vaatteet ja elämäntapa, kaiketi), mutta viime aikoina omat koreilut ovat jääneet erinäisistä syistä vähän vähemmälle. Ylimääräistä massaa on vielä liikaa, jotta viihtyisin kameran edessä ja imetysvaatteet eivät muutenkaan ole mitään kuvauksellisimpia.

Jotakin kivaa näin joulun alla kuitenkin sain. :)

Joulunalusperinteisiin kuuluu näköjänsä jo kolmatta vuotta Kalevala Korun Lumikukka-sarjan täydentäminen. Tähänastinen kokoelmani löytyy tästä postauksesta, mutta nyt sarjani täydentyi hieman pidemmillä roikkuvilla korviksilla. Olen tosiaan ostanut kaikki korut tähän asti tori.fi-palvelusta olenkin vakaasti sitä mieltä, ettei kyseisiä koruja kannata uutena edes pyytää joululahjaksi. Nyt maksoin näistä korviksista esim. 45 e posteineen ja veikkaan niiden maksavan kultasepänliikkeessä vähintää tuplasti. Saanen nämä korut nyt sitten jälleen kerran hieman proosallisesti itse hankittuna lahjana vanhemmiltani, mutta tällä tavoin eläkeläiset säästävät pitkän pennin ostoksissaan.

Nyt haaveissa ovat sitten vielä Lumikukka-sarjan sormus ja rannekoru. Uskjon vakaasti hyvän onneni jatkuvan ensi joulun alla ;)

Mukavaa viikonvaihdetta kaikille!

Ps. Kuvituksena on muuten meidän tytyn kehyksiin tulevat Hessu Hopot :D Voitteko kuvitella, nuo "jättijalat" (joo, neuvolatätikin ihmetteli jalkaterien suurta kokoa) kuuluvat sellaisten vanhempien lapselle, joiden jalkojen koot ovat 37 ja niukka 41. Muutenkin tytsy vetelee edelleen ihan omilla käyrillään. Pituutta oli kuukauden kohdalla yli 58 cm...

perjantai 20. marraskuuta 2015

Lumikukan paluu

Perjantaista!

Olen aikaisemminkin todennut, että aikuisuus (vai oikeastaanko keski-ikä) ei tule yksin. En aiemmin voinut sietää Kalevala Koruja. Sittemmin kelpuutin valmistujaislahjaksi Vanamo-sarjaa.

 

Eipä aikaakaan, kun aloin vilkuilla sillä silmällä merkin Lumikukka-sarjaa. Kyseisen sarjan kevyesti roikkuvat hopeiset korvakorut alkoivatkin tuntua ihan tildamaisilta. Hankinkin ne Tori.fi-palvelusta kohtuuullisen hyvällä alennuksella. Vanhemmiltani sain puolestaan viime vuonna joululahjaksi sarjan kaulakorun.


Ja kappas vain... Tänä syksynä huutonettia selatessani tein tarjouksen Lumikukan nappikorviksista. Ne lähtivät 35 eurolla. Sen verran sieti budjettinikin, kun joitain pyntteitäni sain kaupatuksi itse facebookin äitiysryhmissä.

Ei paha, näin turkulaisia ja Jorma Uotista siteeratakseni. ;) Normihinta taitaa olla siellä 70 euron tietämissä.

Seuraava houkutus olisi sitten saman sarjan sormus. Se odottakoon töihinpaluuta. Äidilläni on puolestaan Lumikukan rintaneula, mutta sen verran teini olen, etten halua käyttää sitä hänen kanssaan yhtä aikaa. Äiti on kuitenkin luvannut neulan minulle perinnöksi. Ehkä käytän rintarossia sitten joskus mummelina Alvarin jälkikasuvn juhlissa ;)

Minkä suhteen sinä olet ajan kanssa pyörtänyt sanasi?

Eipä muuta kuin mukavaa viikonloppua! Täällä valitettavasti pieni mies sairastelee. Kunhan hän toipuu, esittelen vihdoin viimein pojan tapiseeratun huoneen. Eihän siihen mennytkään kuin seitsemän kuukautta, mutta hyvää kannatti odottaa :)

Ps. Muistakaahan edellisen postauksen joulukalenteriarvonta! Aika hyvä arpaonni taitaa vielä olla. Ilahdun toki myös itseänne koskevista kuvauksista ilman velvoitetta osallistua arvontaan. Muistakaa vain mainita, ettette halua osallistua :)