Elämä on parasta itse tehtynä - blogi-ilta Marttojen tapaan

Blogiyhteistyö Lounais-Suomen Marttojen ja Sorrin puutarhan kanssa

Tervehdys!

Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt tovi. Mitäpä siis kuuluu?

Olen palannut tässä välissä työelämään ja kiirettä pitää! Elämä kuitenkin rullaa ihan mukavasti.

Voin sanoa nauttivani töistä ja työnteosta. Olen myös oppinut tekemään tunnit tehokkaasti koululla ja yritän välttää töiden tuomista kotiin. Ihan aina se ei onnistu (puhumattakaan jossain vaiheessa koittavasta koesumasta), mutta ainakin toistaiseksi en ole haikaillut kotiin huolimatta siitä, että Kaisla on oppinut tässä välissä ryömimään, istumaan, konttaamaan ja taputtamaan käsiään. Minusta on mahtavaa, että mieheni, joka nyt pitää kesälomiaan ja sen jälkeen isäkuukautensa voi todistaa näitä tapahtumuia. Taidamme tällä hetkellä viettää kumpikin omaa kuherruskuukauttamme uusien rooliemme kanssa. Toki tilanne voisi olla eri, jos tilanne olisi pysyvä - palaan nimittäin lokakuun alussa vielä kertaalleen hoitovapaalle. Tulevaisuus näyttää sitten, mitä se tuo tullessaan... :)

Mutta sitten päivän epistolaan - mikä sai minut palaamaan pitkästä aikaa blogin pariin?

Syy oli erittäin riemastuttava - sain nimittäin kutsun tulla muiden turkulaisten bloggaajien kera tutustumaan Lounais-Suomen Martat ry:n toimintaan. Illan aktiviteettina olisi salaattikurssi eli aivan mahtavaa vastapainoa työpäivän aivojumpalle! Olen itse keskinkertainen kokki, mutta siltikin erityisesti intohimoinen salaattireseptien keräilijä. Vaikka työpäivän jälkeen väsyttikin vietävästi, ajattelin, ettei ilta olisi hukkaan heitetty, jos saisin kokoelmiini yhdenkin käyttökelposen salaattiohjeen ;)

Entäpä Marttajärjestö? Kukapa heitä ei tuntisi! Kyseisen 118-vuotiaan kotitalousjärjestön tavoitteena on edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Suomessa on 15 marttapiiriä, joihin kuuluu yli 1200 paikallisyhdistystä.

Varmasti lähes jokaisella meistä on jotain kokemuksia martoista. Omat varhaisimmat muistoni liittyvät lapsuuteen, jolloin leivoimme marttatoiminnassa aktiivisesti mukana olleen isotätimme (jota kutsuimme Torttu-tädiksi) kanssa joulunalusaikoina (heh, edellä mainittuja) leivonnaisia. Samainen istotäti tilasi vuosittain äidilleni joululahjaksi Martta-lehteä, jota itsekin silloin tällöin selailin. Sittemmin marttailu on tullut tutuksi martoissa aktiivisesti toimivan anoppini kautta, joka on suositellut minulle useampaankin otteeseen marttojen erinomaisia kokkikursseja (pelkää kaiketi poikansa puolesta, ettei vaan nälkiintyisi hoivassani :D), ja sellaisilla olen jo ennen tätä blogi-iltaa käynyt sekä kovasti myös tykännyt.

Täytyypä vielä loppuanekdoottina mainita eräs erikoisempi intressiyhteys - Marttaliiton toiminnanjohtajana toimii Marianne Heikkilä, jolla on värikäs ja minua kiinnostava sukutausta. Eräs kotimaisista lempivintagemerkeistäni on Kaisu Heikkilä. Kyseinen rouva oli puolestaan Marianne Heikkilän isoäiti ja Kaisu Heikkilä Oy-muotitalon perustaja :)

Mutta sitten illanviettoomme: Ennen varsinaisia tositoimia eli kokkailuita saimme kuulla marttojen uusimpia kuulumisia kera virkistävien alkumoktailien. Pitkän ja kunniakkaan historiansa ja perinteikkäiden toimintaperiaatteiden ohella Marttajärjestö on mielestäni onnistunut hienosti päivittämään itsensä 2010-luvulle. 

Martat näkyvät ensinnäkin hienosti verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Vaikuttaminen ja matalan kynnyksen osallistuminen ovat siellä, missä ihmisetkin nykyään. Lisäksi martat ovat lisänneet yritysyhteistyötä. Esimerkiksi kuluvana vuonna martat ja S-ryhmä tekevät monipuolista yhteistyötä. Tästä esimerkkejä ovat muun muassa Marttojen lapsille suuntaama Ässäkokki-kurssitoiminta, jota S-ryhmä tukee sekä tahojen yhteinen Ruoka-Kalevala-ruokakokemusten ja -tunnelmien keruuprojekti.  

Tällaisen seitsemän plus-tasoisen kotikokin mielestä parasta on kuitenkin se, etteivät marttojen reseptit ja ohjeistukset ole turhan tärkeileviä tai ylivoimaisia. Tärkeintä on saada hommat hoidettua ja pöytään tasapainoisesti sekä maistuvaa että ravintoarvoltaan hyvää kotiruokaa. Kehnommankaan kokin itsetuntoa ei paineta alas liiallisella nipottamisella tai hifistelyllä!

Puhdas, suomalainen lähiruoka on marttojen sydäntä lähellä. Myös meidän kurssillamme oli paikallinen sponsori, nimittäin Sorrin puutarha. Sorrin tuotteet ovat salaattien aatelia. Toisin kuin monet muut salaatit, Sorrin salaatit viljellään aidossa mullassa. Käyttövalmiit, valmiiksi pestyt salaattisekoitukset ovat erinomainen vaihtoehto erilaisten tuoresalaattien pohjiksi.

Sorrin salaatit ovat sesonkiruokaa ja valikoima vaihtelee. Tällä hetkellä parhaimmillaan on esimerkiksi Salanova-salaatteihin kuuluva upeanvärinen Renoir Black eli Mörkösalaatti, joka on syöntivalmis kannan poistamalla.

 

 

Sitten vain kokeilemaan! Tiedätte, että olen suuri linssien ystävä ja onnekseni sain testattavakseni oivan linssi-kasvissalaatin.

Tässä ohje teillekin:

Linssi-kasvissalaatti

1 tlk (n. 4 dl) kypsiä linssejä (1, 6 dl kuivattuina)
2 omenaa tai päärynää
1 rkl voita
1 rkl hunajaa
1 ruukku salaattia
100 g sinihomejuustoa
1 dl pähkinöitä

kastike
3 rlk rypsi- tai pähkinäöljyä
2 rkl omenaviinietikkaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

1. Jos käytät valmiiksi kypsennettyjä linssejä, valuta ja huuhtele ne. Jos käytät kuivattuja, katso keitto-ohje pakkausesta.
2. Sekoita kastikkeen ainekset ja ravista pienessä lasitölkissä. Valele kastike kypsille linsseille, sekoita ja jätä vetäytymään.
3. Leikkaa huuhdotut omenat tai päärynät lohkoiksi. Poista siemenkodat. Sulata voi paistinpannuun ja paista hedelmälohkot niin, että ne saavat hieman väriä. Valuta päälle tilkka hunajaa ja ravista pannua.
4. Huuhdo ja kuivaa salaatinlehdet. Levitä ne laakealle tarjoiluastialle tai lautasille. Lisää linssit ja asettele paistetutu hedelmälohkot päälle. Murenna pinnalle juusto ja ripota pähkinämurska.



Se on siinä!

Mahtava kokkailuiltamme päättyi tietysti mihinkäs muuhun kuin yhteiseen maisteluhetkeen. Mitä useampi kokki, sitä useampi salaatti ;) Kotiin lähti vielä doggybag miehelle sekä mieletön kasa Sorrin salaatteja.

 

Suosittelen kyllä lämpimästi marttojen kursseja kaikille! Esimerkiksi nyt syksyllä Lounais-Suomen piirissä järjestetään pinnalla olevia rakka-ruokakursseja, ruisleivän valmistusta sekä joulun alla myös ruokalahjojen valmistusta.

Lopuksi vielä suurkiitos sekä Sorrin puutarhalle että Lounais-Suomen Martoille mahdollisuudesta osallistua piristävälle ja inspiroivalle kurssille! Taidankin jatkaa tätä iltaa jääkaapille suunnaten... Siellä nimittäin odottelee vielä muutama Sorrin MIXIpussi tuhottavaksi ;)

Mukavaa elokuun loppua myös blogilukijoilleni. Lupailen palata vielä lähiaikoina toisenkin postauksen merkeissä :)

Keväiset aprikoosi-tuorejuustotortut sekä ruohoisa kikka kolmonen

Pääsiäistä!

Mitäs kuuluu? Meillä on otettu rennosti. Nukuttu univelkoja ja hieman myös jahdattu pupujen munimia munia ;)

Ajattelin ensin jopa leipoa pääsiäispullaa, mutta sitten laiskuus iski, kun satuin löytämään aivan fantastisen ohjeen uusimmasta Kodin Kuvalehdestä. Vakuutuin reseptistä sen verran, että laitan sen jakoon heti tännekin. 

Seuraavat aprikoosi-tuorejuustotortut sopivat pääsiäisen ohella myös muihin kevään juhliin nautittaviksi. Ja parasta on se, ettei valmistamiseen kulu turhia minuutteja!

Aprikoosi-tuorejuustotortut

10 kpl/25 min

5 voitaikinalevyä

1 purkki vanilja- tai sitruunatuorejuustoa

2 prk säilykeaprikooseja

1 kananmuna voiteluun

1/2 dl pistaasipähkinöitä

2 rkl juoksevaa hunajaa

Levitä ensin taikinalevyt pellin päälle sulamaan. kuumenna uuni 225 asteenseen.

Leikkaa taikinalevyt puoliksi ja pistele hieman reikiä niihin haarukalla. Levitä reilu ruokalusikallinen tuorejuustoja keskelle levyjä.

Valuta aprikoosit ja kuivaa ne. Laita aprikoosin puolikkaita ja  ja viipaleita tuorejuuston päälle. Voitele torttujen reunat kannamunalla.

Paista tortut n. 15 min uunissa. Rouhi päälle pistaaseja ja valuta hunajaa. Tortut ovat valmiita tarjottaviksi!

Ja sitten se kikka kolmonen: Olen lukenut vähän liikaa viime aikoina "Ei mennyt Strömsöössä"-päivityksiä rairuohojen kasvatuksesta. Älkää hyvät ihmiset turhaa leikkikö sen mullan kanssa. Meillä ruohot on kasvatettu jo 30 vuotta tavallisen talouspaperiarkin päällä. Paperi pitää taitella kaksinkertaiseksi ja kostuttaa toki hyvin. Elmukelmua päälle ensimmäisiksi vuorokausiksi ja komia ruoho on valmis n. viiden vuorokauden kuluttua!

Muistakaapa tämä ensi pääsiäisen alla ;)

Mukavia pyhiä kaikille!

Teatteriasu ja Tildan miehen viinerivinkki

Tervehdys!

Kuluneen viikon olen yrittänyt ottaa ilon kesästä - niillä rahkein kun pystyn. Toiminnallisista ja sosiaalisista tuokioista on suuri ilo, mutta huomaan tarvitsevani useamman tunnin rauhallisen levon vaakatasossa niiden jälkeen. Mies on saanut kantaa suurimman vastuun kokkailuista ja se onneksi häneltä sujuukin :)

No, vieraita on käynyt tosiaan kuluneella viikolla koko joukko ja perjantaina vietin siskosiltaa Naantalissa. Teatterikokemuksesta kuulette seuraavassa postauksessa, mutta tässä jo pikaisesti illan asu.

Oranssi polka dots-mekko on tuttu jo Alvarin raskausajoilta ja hups, hyvä että laitoin päälle nyt, sillä kuukauden päästä tuskin enää mahtuu! Masun kohdalla on tilaa, mutta rintamus kiristää jo sen verran että käyttö rajoittunee loppuraskaudesta muutamiin valittuihin menoihin.

Itse asiassa lähes koko asu on kierrätetty: omepelijan ompelema raskausmekko on ostettu huutonetista, lyhyt Seppälän nuttu (samanlainen kuin aiempi kokoa pienempi) löytyi Kårenilta, Lumin laukku on kuopatulta Ihana Kirppikseltä, mutta Ois-merkkiset kengät ja Pomp de Lux-panta ovat sentään uutena hankittuja. Aika hyvä kokoelma alkaa kuitenkin jo olemaan käyttökelpoista second hand-vaatetusta ja kynnys mennä ostamaan uutena vaatetta kaupasta on tullut korkeaksi. Olen tästä tilanteesta kovin ylpeä :)

Aasinsiltana postauksen toiseen aiheeseen toimivat nyt sitten vaikka värimaailmaltaan mekon kanssa yhtenevät leppikset, jotka majailevat pation pöydällä.

Apen synttäreitä vietettiin eilen  ja mestarikokkisiippani loihti kahvileiviksi erinomaiset mansikkaviinerit. Niitä on syöty varmaankin jo appiukon kolmilla synttäreillä eli kyseessä on perinne. Eikä ole tosiaan vaikea toteuttaa:

Nopeat mahsikkaviinerit

1 pkt (500 g/ 8 kpl) esikaulittuja voitaikinalevyjä
1 kannamuna

Täyte
2 prk (a´200 g) maustettua rahkaa (sitruuna, vanilja)
1 dl kookooshiutaleita
1 limetin hienoksi raastettu kuori
1 rkl limetinmehua

Päälle 
2-3 dl mansikoita
tomusokeria 

Leikkaa sulatetutu voitaikinalevyt kahdeksi neliöksi. Yhdistä kulhossa rahka, kookoshiutaleet sekä limetinkuori ja -mehu. Voitele taikinalevyt vatkatulla kananmunalla. Lusikoi levyjen keskelle pari lusikallista rahkatäytettä. Paista 225-asteisen uuni keskitasolla noin 15 min tai kunnes taikinalevyt kohoavat lehteviksi ja ovat saanet kauiniin värin. Anna jäähtyä. Viimeistele viinerit tuoreilla, viipaloiduilla mansikoilla ja tomusokerilla. 

Eilen tehtiin vaan arvatkaapa kuinka monta on jäljellä? No, mansikathan ovat hyvä diureetti näin raskausaikana, hähää! :D

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Linssipihvit tzatzikikastikkeella (ja paluu päiväjärjestykseen)

Tervehdys!

Päivät rullaavat kovaa vauhtia eteenpäin ja yrityksistä huolimatta en ole ehtinyt postailla mitään valmista. Päiväohjelmaa ovat kuuluneet muun muassa yhdet rippijuhlat, yhdet hautajaiset sekä töihin paluu.

Joo, olen opettaja, mutta tällä kertaa kesäkuu on tarkoittanut kohdallani toistaikseksi ops-työtä ja muuta mukavaa. Ja ihan oikeasti mukavaa, vaikka aluksi hirvitti. Ehkä niinkin paljon, etten halunnut mitään asiasta blogosfäärissäkään mainita. Nyt alkaa jo tuntua siltä, että ehkä se piilevä ammattitaito sisuksista kaivellaan ja esimerkiksi lukiotyön uudet valtakunnalliset linjaukset vaikuttavat hyviltä ja toteuttamiskelpoisilta.

Oikeastaan ainut, mikä tällä erää mietityttää on se, miten kuntoni kestää sitten, kun oppitunnit alkavat joskus elokuussa. Aiemmissa raskauksissahan olen ollut töissä vain ensimmäisen kolmanneksen aikoihin. Nyt sitten mennään sumoasuilemaan turvonneimmillani! Yleensähän elo-syyskuussa tuppaavat rantautumaan ne kuuluisat intiaanihelteet, jotka kyllä jokainen luokkahuoneessa oleillut on tuntenut joskus nahoissaan!

No, jotta ajatus kulkisi selkeämmin, on välillä ravittava kehoa ja mieltä. Tällä viikolla se tarkoitti puutarhatöitä etupihalla (vihdoin!!!) ja maukkaan uuden kasvisruokareseptin testaamista. Ehkä jotakin pientä viilausta tähän seuraavan jakamaani repseptiin täytyy tehdä, mutta lupaavalta vaikutti. Olkaapa hyvät, tässä K-Kaupan linssipihviresepti, joka löytyy myös täältä.

Ainekset

4 annosta

• 250g (3 dl) punaisia linssejä (GoGreen)
• 1 1/2 l vettä
• 1 (120 g) sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 punainen chilipalko
• 1-2 rkl öljyä
• 1 tl currya
• 1 tl juustokuminaa eli jeeraa
• 1 tl suolaa
• 1 tl hunajaa tai sokeria
• 2 rkl maissitärkkelysjauhoja (Maizena)
• 1 kananmuna

Jätin itse taikinasta pois tuon chilipalon ja korvasin sen jauhetulla vastaavalla. Curryn taisin unohtaa muuten vaan ;) Keitin linssit aluksi väärällä, liian suurella vesimäärällä,  joten laitoin varmuuden vuoksi yhden kananmunan sijasta kaksi.

  

Valmistus:

 

30 - 60 min

1. Keitä huuhdotut linssit vedessä kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta linssit siivilässä ja jäähdytä.
2. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipuli. Poista siemenet chilistä ja hienonna se.
3. Kuumenna rasva pannulla. Kuullota sipuli, valkosipuli, chili, curry ja juustokumina rasvassa. Lisää linssit. Mausta suolalla ja hunajalla. Sekoita maissitärkkelysjauhot ja muna linssiseoksen joukkoon.
4. Kuumenna öljyä esimerkiksi lettupannulla ja nosta linssiseosta pannulle ja painele tasaisiksi pihveiksi. Paista miedolla lämmöllä 2-3 minuuttia molemmilta puolilta. Tarjoa lisäksi kermaviili- tai jogurttikastiketta ja salaattia.

 

Lissipihvien kyytipojaksi sopii hyvin tzatzikikastike. Tässä sellaisen helpotettu versio:

 

Tzatzikikastike (4 annosta)

• 1 keskikokoinen kurkku
• Valio Eila turkkilainen jugurtti 400 g
• 1-2 valkosipulinkynttä
• loraus sitruunamehua
• loraus hunajaa
• ripaus suolaa

Valmistus:

• Raasta raastimella kurkku suikaleiksi ja jätä se valumaan lävikköön. Painele muutamaan otteeseen massaa.
• Raasta pienemmällä terällä valkosipuli
• Kun kurkkumassasta ei valu enää nestettä, lisää se jogurtin joukkoon.
• Lisää joukkoon sitruunamehu, suola ja hunaja. Anna maustua jonkin aikaa.

 

Mielestäni lopputulos oli hyvä. Ensimmäisten epäonnistuneiden pihvien jälkeen tajusin laskea paistopaunnun lämpötilaa ja paistaminen alkoi sujua. Ehkä näitä voisi paistaa uunissakin, jos rasvankäryn haluaa välttää :) Mielestäni linssiruuat ovat kasvisruokien aatelia. Muutama vanhempi linssinen resepti löytyy täältä ja itse otan mielelläni uusia vastaan :)

 

Mukavaa päivänjatkoa kaikille!

Auringonkukkia, omenapaistosta ja vitamiinipitoisia värihippuja

Tervehdys!

Viime päivät on ainakin täällä Varsinais-Suomessa kylvetty auringonpaisteessa ja imetty ruskan vitamiineja talven pimeiden varalle.

 

Meidänkin poika on päässyt viimein hiekkalaatikolle ja puistoihin, kun oppi konttailun jalon taidon. Täll hetkellä tosin äitiavusteiset kävelykierrokset ja asfaltti tuntuvat kiinnostavan enemmän ;)

Teimme toissapäivänä pienen retken naapurin lasten kanssa. Olimme ihastelleet pitkään erästä auringonkukkapeltoa ja uskaltauduimme lopulta ohikulkijan kehotuksesta pellolle kukkia ihastelemaan ja keräilemään.

Sanoisinko, että teimme sen konkreettisesti viime hetkellä. Seuraavana aamuna koko kukkalakeus makasi maassa horroksen vieminä. Alvarista ei siis tullut otettua aiottua kuvaa kukkameren keskellä, mutta saimme sentään muistoksi kimpun ihania vitamiineja kahvipöytään.

 

 

Ehdoton syysajan herkkumme on vanha kunnon kaura-omenapaistos. Olen tehnyt sitä tälläkin viikolla jo kaksi kertaa. Mitään mittasuhteita en yleensä laskeskele, mutta heitetään hatusta ohje vaikka näin:

8 omenaa, jotka viipaloidaan kuorimisen jälkeen ja laitetaan uuninkestävään vuokaan

Heitä omenan palojen sekaan fariinisokeria (1 dl), vaniliinisokeria (2 rkl) ja kanelia (1 rkl)

Sulata n. 150 grammaa voita

Sekoita voin sekaan  3 dl kaurahiutaleita ja kaada seos omenaviipaleiden päälle. Tärkeintä siis on, että omenat peittyvät.

Paista seosta 45 min vajaassa 200 asteessa (tai kunnes kauraseos on kauniisti ruskistunutta).

Nauti Tildan tapaan valmiin vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kera, kun jälkikasvu on untenmailla ;)

Sellaista tänään. Käykääpä kiltit vielä ruksailemassa sivupalkin kyselyssä suosikiteemojanne tässä blogissa. Näköjään minulla on vielä ainakin reilut 30 uskollista lukijaa huolimatta näistä iänikuisista lapsijorinoista ja laahaavasta postaustahdista. Kiitoksia tästä kuten myös siitä, että silloin tällöin joku teistä kommentoikin :) Se ei ole mikään itsestäänselvyys seitsemän bloggausvuoden jälkeen näinä nykypäivän blogipaljouden päivinä.

Mukavaa päivänjatkoa!

Tildan lemppareita: Nuttolenetahna

Tervehdys!

Lastenlaulussa sanotaan, että "maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.."

No näin on Tildukankin kohdalla! Olen nimittäin pähkinälle allerginen ja harmitellut asianlaitaa vuosikaudet. Viime aikoina olen kuitenkin havainnut, että pystyn syömään pienissä määrin cashew- ja pistaasipähkinöitä esimerkiksi salaateissa. Edelleen kuitenkin erityisesti Saksan-, hassel- ja maapähkinät aiheuttavat minulle oireita.

Ilmeisesti säännön vahvistaa poikkeus tai pari. Olen ollut aivan äimänkäkenä siksi, että Nutanan maapähkinävalmiste, Nuttolene, ei aiheuta minulle minkään sortin oireita. Voipi olla, että kyseessä on sitten niin prosessoitu tuote, ettei pähkinän tehot enää tunnu... Toisaalta sama juttu on soijan kanssa. Raaka soijamaito ja siitä tehdyt johdannaisvalmisteet (esim. tofujäätelö) aiheuttavat pahoja allergiaoireita, mutta kypsennetty soija ei!

En tiedä, kuinka yleisesti tunnettu tuo Nuttolene maapähkinävalmiste ihmisille on, mutta meillä sitä on syöty lapsuudesta saakka. Nuttolene on kiinteää ja muistuttaa koostumukseltaan kiinteää (maksa)makkaraa. Sitä voi käyttää esimerkiksi siivuina leivän päällä tai paistaa kuutioina tai pihveinä pannussa. Ainesosat ovat maapähkinä, vesi ja merisuola.

Itselleni Nuttolene maistuu erityisesti juuston korvikkeena leivän päällä. Ruokasyntini on nimenomaan juuston liiallinen syöminen, joten on virkistävää tehdä iso satsi lapsuudesta tuttua tahnaa. Siihen tarvitaan:

1 purkki Nuttolenea
2 keskikokoista suolakurkkua
1 pienehkö sipuli
1-2 kynttä valkosipulia

Edellä mainitut jauhetaan sauvasekoittimella muruksi.

Tämän jälkeen joukkoon lorautetaan ruokakermaa n. 1 dl. Kerma kannattaa lisätä pikkuhiljaa.

Varoitan, että tahnaa syntyy edellä mainitulla reseptillä ihan hirveä määrä. Oikeastaan vielä pelottavampaa on, että saan tuhottua sen läjän muutamassa päivässä. Jokainen voi miettiä, onko tuotteen ravintoarvot kohdillaan, mutta sen voin sanoa, että HYVÄÄ ON!

Mukavaa päivänjatkoa! :)

Kaksi ruokaa linsseistä

Heipä hei!

Tänään ajattelin postata pitkästä aikaa ruokareseptejä. Kynnykseni jakaa ruokaohjeita on melko korkea (omasta näkemyksestäni vaillinaisten keittotaitojeni vuoksi) eli tänne blogosfääriin päätyy vain sellaisia reseptejä, jotka olen perinpohjaisesti kokenut hyviksi. Tällä kertaa jaossa olisi kasvisruokaohjeita; yksi resepti lapsuudestani ja toinen uudempi marttojen keittokurssilta opittu.  Meinasinkin laittaa postauksen nimeksi uutta ja vanhaa linsseistä, mutta tajusin onneksi ajoissa, että jokin olisi tuossa otsakkeessa mättänyt ;) Eli joo, olen nukkunut muutaman yön paremmin, mutta vielä on kirittävää normaaleihin yöuniin.

Joka tapauksessa tässä alkutalvesta minulle tuli vahvasti sellainen olo, että haluaisin tehdä enemmän kasvisruokia. Olen aina syönyt melko kasvispainotteisesti, mutta ehkä nyt lapsen myötä tuli halu lisätä kasvisten määrää entisestään ruokavaliossa. Eräs vegetarismiani rajoittava tekijä on ollut pähkinä- ja soijamaitoallergia, mutta viime aikojen siedätyshoitojeni ansiosta olen havainnut, etteivät cashew- ja pistaasipähkinät sittenkään aiheuta allergisia oireita minulle. Olen samaten hurahtanut erilaisiin siemensekoituksiin, joita olen lisäillyt salaatteihin ja keittoihin. Nämä pienet onnistumisen kokemukset motivoivat minua tarttumaan seuraaviin resepteihin, jotka ovat tosin linssipainotteisia:

1. Lapsuuden linssilaatikko

1 dl tummaa riisiä
2dl kuivia vihreitä linssejä (huuhtele/ liota ensin)
1 kasvisliemikuutio
3 dl vettä
 

1 sipuli
1 muna
2 rkl / "iso turaus"tomaattisosetta/ ketsuppia
1 nippu tuoretta persiljaa / 1/2 dl lehtikaalia
vähän tilliä (kuivaa/ tuoretta)
2 tl suolaa
valkosipulia maun mukaan
3 dl maitoa/ kermamaitoa

Ohje

Huuhtele linssit hyvin (toimi linssipaketin ohjeen mukaan)

Keitä riisi-linssiseosta 20 min

Lisää jossakin vaiheessa kasvisliemikuutio seokseen

Sekoita keskenään maito, muna ja suola sekä ketsuppi

Lisää joukkoon persiljasilppu ja muut mausteet

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja kaada seos voideltuun uunivuokaan.

Paista laatikko 200 asteessa n. 1h 15 min. Loppuvaiheessa lämpötilan voi pudottaa 175 asteeseen.

Tarjoile laatikko esim. pehmeän raejuuston ja avokadoviipaleiden kanssa. Myös puolukkahillo sopii laatikon kyytipojaksi.

2. Itämainen linssi-porkkanakeitto Marttojen tapaan

2 dl punaisia linssejä

2 sipulia

4 porkkanaa

1 l vettä

2 kasvisliemikuutiota

1 prk tomaattimurskaa

3 rkl öljyä

1-2 tl juustokuminaa eli jeeraa 

1 tl korianteria (tai puoli nippua tuoretta)

1/2 - 1 tl chilijauhetta

3 rkl fariinisokeria

3 dl (kookos) maitoa

suolaa

Ohje

- Huuhtele linssit kylmän juoksevan veden alla

- Kuori ja paloittele sipulit ja porkkanat

- Kuumenna vesi kattilassa ja murenna joukkoon liemikuutiot 

- Lisää linssit, porkkanat ja sipulit sekä tomaattimurska sekaan ja anna kypsyä miedolla lämmöllä kannen alla n. puoli tuntia

- Kuumenna öljy pannulla, lisää siihen juustokumina, korianteri ja chili. Anna hautua muutaman minuutin.

- Soseuta keitto, lisää mausteseos, sokeri ja halutessasi suola

-Sekoita ja kuumenna 10 min.

- Lisää maito ja tarkista maku

Linssiruuista on vähän vaikea ottaa houkuttelevia kuvia, mutta voin kertoa, että olen hurahtanut molempiin resepteihin täysin (ja tehnyt molempia ruokia kuukauden sisällä kolme kertaa). Linssiruuat ovat siitä hyviä, että ne ovat täyttäviä ja makoisia, vaikkei minkään sortin lihaa olisi tarjolla. Samaa en ole toistaiseksi todennut pavuista ja soijarouheesta, mutta ehkäpä löydän tulevaisuudessa makoisia reseptejä myös noista raaka-aineista. Lisäksi nämä kasvisruuat eivät ole lainkaan hitaita valmistaa; esim. tuon linssilaatikon tekaisee itse asiassa nopeammin kuin tavallisen makaronilaatikon :)

Tässäpä vilpittämät kasvisruokasuositukseni! Jätä halutessasi oma kasvisruokabravuurisi tuonne kommenttiboksin puolelle. Antakaamme hyvä kiertää :)

Mukavaa viikonvaihdetta kaikille!

Ps. Kiitos runsaista kommenteista ja vinkeistä noihin vauva-aiheisiin postauksiin. Yritän nyt vihdoin ehtiä vastata niihin kunnolla.

Talvikauden sacher

Tervehdys ja oikein hyvää uutta vuotta 2015!

Vauvaperheen arki on heittänyt jälleen muutaman kerran kuperkeikkaa ja aikomukseni julkaista tämä seuraava postaus ennen joulua (ja ennen uutta vuottakaan) ei oikein toteutunut. Parempi kuitenkin myöhään kuin milloinkaan; vaikka ensi jouluksi, sillä nyt taitaa monella olla jo vihersmoothiekausi meneillään :) Resepti toimii toki myös muina vuoden aikoina, jos ei mikään kalorinlaskija ole.

Kuten olen jo useamman kerran todennut, en ole mikään mestarikokki. Poropeukaloisuus taitaa olla kuitenkin hieman tahdonalainen valinta, sillä leivon joka vuosi vuoden loppupuolen juhlallisuuksiin sacherkakun äitini reseptillä. Osaan siis jos haluan, ja mulle joulua tai uutta vuotta ei taida tulla ilman tätä täydellisen makuista suklaakakkua ja sacherhan ei ole vissiin kakuista niitä helpoimpia tehdä ;) 

Korostan, että oma sacherini ei ole mikään autenttinen itävaltalainen, sillä se sisältää runsaasti aprikoosisosetta ja on huomattavasti kosteampi kuin alkuperäinen klassikko. Tykkään tästä omasta versiostani kuitenkin kuin hullu puurosta ja kun lopulta pääsin maistamaan esikuvaa, olin jopa melko pettynyt. No toisaalta on helpottavaa, että tätä suosikki on tämä oma, sillä klassikon resepti taitaa olla aika tarkoin vartioitu :)

Sacher-kakku

2 annosta = 1 iso ja 1 pieni kakku, esim kakkuvuoat halkaisijaltaan 22 cm ja 26 cm

yksinkertainen annos:

150 g voita

150 g taloussuklaata

1 dl sokeria

1 tl vaniliinisokeria

1 ½ dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

5 keltuaista

5 valkuaista

½ sokeria

väliin:

1 ½ dl aprikoosisosetta (n.400-500 g kuivattuja aprikooseja keitettyä ja soseutettua). Mitä enemmän sosetta ja useammassa kerroksessa, sen parempi!

kuorrutus:

1 dl vahvaa kahvia

2 dl tomusokeria

200 g taloussuklaata

 valmistus

-          sulata voi ja suklaa vesihauteessa pienessä lämmössä

 -          kuivat aineet sekoitetaan keskenään

-          vatkaa valkuaiset ja sokeri(1/2 dl) kovaksi vaahdoksi (huom! tämä vaahto on hyvä tehdä ensiksi, sillä siihen EI SAA joutua yhtään keltuaista!)

-          vatkaa sokeri (1 dl) ja keltuaiset hyväksi vaahdoksi

-          sekoita keltuaisvaahtoon varovaisesti jauhoseos (siivilän läpi), jäähdytetty voisuklaaseos, ja viimeiseksi valkuaisvaahto nostelemalla!

-          kaada taikina pyöreään tasapohjaiseen voideltuun ja jauhotettuun vuokaan

-          paistetaan 175 astetta n. 60 min

-          kumoa kakku vähän jäähtyneenä

-          halkaise se ja levitä aprikoosisose väliin

-          keitä vahvaa kahvia ja tomusokeria ja suklaata kunnes seos on sakeaa (Testaa tipauttamalla pisara kuorrutetta vesikuppiin. Kuorutteen tulee jähmettyä ja tippua kuin kivi kupin pohjalle).

-          kuorruta kakku välittömästi

-          tarjoa kermavaahdon kanssa

Jos joskus erehdyt tätä respetiä kokeilemaan, niin palaapa kertomaan, että tykkäsitkö. Melkein veikkaan, että tykkäsit!

Ihanaa, parempaa uutta vuotta kaikille!