Garderoopikuulumisia

Yhteistyössä Capslookin kanssa

Tervehdys taas!

Vuosi on vaihtunut ja ajattelin jakaa jälleen muutaman ajatuksen ikuisuusprojektistani eli toimivan garderoopin luomisesta.

Loppusyksystä lähdin uudemman kerran mukaan Capslookin kapselipuvustoprojektiin, ja sillä tiellä edelleen ollaan. Sanonnan mukaan toisille tie on tärkeämpi kuin lopputulos. Omalla kohdallani aikaa kestävän garderoopin luominen (tämä tarkoittaa minulle jonkinlaista versiota kapselipuvustosta) on sekä matkaa että määränpäätä.

Maaliin asti en ole vielä päässyt enkä tosissa edes yrittänyt, sillä lapsiarjessa ylimääräisiä kiekuroita on riittänyt (kuten tuo Kaislan unikoulu joulukuun alkupuolella). Tämän lisäksi on halunnut harkita huolellisesti, mitä laittaa eteenpäin, ettei myöhemmin alkaisi harmittaa. Muutamaan otteeseen palapelin palaset ovatkin loksahdelleet aivotyössäni vasta siinä vaiheessa, kun jokin näistä "palasista" on jo roikkunut kirpparin rekillä. Tällöin olenkin kiireesti hakenut kyseisen vaatekappaleen takaisin kotiin.

 

Olen lisännyt kotivaatekapseliini Noshin midihameen sekä nyt koville pakkasille tämän vsuomalaisen kampavillaisen nutun.

Vaikka varsinaisia uusia kapseleita en ole kyennyt vielä luomaan, kohtuullisen paljon olen kuitenkin saanut aikaan. Vai miltä kuulostaa 70 myytyä garderoopin turhaa osaa ja saldona näistä 900 euroa viimeisimmän kolmen kuukauden aikana?

Olen käynyt läpi vaatekaappiani hyvin pragmaattisella otteella ja laittanut eteenpäin tässä vaiheessa sellaisia vaatekappaleita, joita tuskin voin tai haluan käyttää. Niitä ovat olleet imetysvaatteet, liian pienet vaatteet, selvästi liian isot vaateet sekä sellaiset vaatteet, jotka eivät ihan varmasti malliltaan tai väriltään minulle sopivia. Olen todella tyytyväinen siihen, että tähän mennessä minun ei ole tarvinnut laittaa kuin kaksi tavanomaista muovikassillista vaatetta muuten kiertoon - toinen meni Pelastusarmeijan laatikkoon ja toinen H&M:n lumppuihin. Muut olen saanut myytyä!

 Jotain uuttakin on tullut toki hankittua - hoksasin alennusmyyntien aikaan, että jos kerta hehkutan popin sukkien laatua, niin miksen kokeilisi niitä itsekin. Ovat kuulkaa priimaa!

Suosittelen kaikkia kotiäitejä tarkistamaan kaappiensa perukat, sillä sieltä saattaa löytyä hyvinkin rahanarvoista tavaraa, ja raha - sitä hoitovapaalla tarvitsee nyplätä esiin jostain jatkuvasti...

Missä sitten myin ja mitä?

Facebookin äitiys- ja imetysvaatteiden myyntiryhmät ovat monelle pelastus. Pikkupaikkakunnilla asuvat eivät pääse aina helposti kauppakeskusten imetysvaatevalikoimaa tutkailemaan ja muutenkin tiettyjen laadukkaampien imetysvaatteiden hinnat ovat uusina pilvissä. Varsinkin Boobin vaatteet ovat tosi haluttuja käytettyinäkin. Esimerkiksi imetysmekkojen, -neuleiden  ja -huppareiden kysyntä on tosi suurta, ja kohtuullisella hinnalla myyvien vaatteet viedään käsistä. Olen myynyt lukuisia imetysvaatteita niin, että omaksi käyttökustannuksekseni on muodostunut vain postimaksun hinta. Tämä on jo ihan taloudellista hommaa. Toki vaatteita kannattaa huoltaa ja tahrat poistaa huolellisesti mahdollisimman nopeasti likaantumisen jälkeen, jos myyntiarvon haluaa säilyttää.

Kuvan mekon aion säästää tyttärelleni muistoksi äidin nuoruudesta

Toinen vaateryhmä, joita olen ahkerasti myynyt, ovat vintagevaatteeni. Vaikka vintagevaatteet ovat jossain mielessä kuriositeetteja, on niillä oma käyttäjäryhmässä, jotka ovat vanhoista harvinaisuuksista erittäin kiinnostuneita.Vintagevaatteiden arvo ei myöskään laske samaan malliin kuin nykyvaatetuksen vaan hyvien löytöjen kohdalla voi jäädä jopa plussalle. Olen myynyt joitain erityisiä mekkoja jopa tupla- tai triplahintaan, mutta lähtökohtaisesti tavoitteeni on ollut saada omani pois. Vintagevaatteita kannattaa tarjota Facebookin vintagevaattteiden myyntiryhmissä tai tarjota esimerkiksi helsinkiläisiin vintagevaateliikkeisiin. Itselläni on hyviä kokemuksia mm, Mekkomaniasta.

Myös tiettyjen yksittäisten merkkien facebook-kirppareilla vaatteeni ovat käyneet mukavasti kaupaksi. Ainakin Minimalistin kirpputori sekä Marimekon kirppis ovat hyviä. Sellaiset vaatteet ja asusteet, jotka eivät ole menneet kaupaksi tai jotka on kannattanut myydä melko huokealla hinnalla, olen kiikuttanut kaarinalaisen Lasten Seesamin naistenvaatedivariin nimeltä Toinen Tarina. Sekä ennen että nyt jälkeen joulun Toisessa Tarinassa on ollut huikea tarjous myydä kaksi viikkoa 20 eurolla. Sen päälle on tullut 5 prosentin provisio. Esimerkiksi eilen päättyneellä myyntijaksolla myyntini oli provision vähentämisen jälkeen 176 euroa. Ihan hyvin vai mitä? Sain myytyä 95 eurolla muun muassa nämä Minna Parikat, joilla en pysty kävelemään kokonaisia häitä. Tämä on testattu, joten paras oli laittaa kiertoon ;)

Tällainen Diane von Furstenbergin-silkisekoitemekko olisi yhä tarjolla, sillä en uskaltanut viedä sitä kirpputorille pois valvovan silmäni alta ;) Hp 100 e spk.

Kun kaapit tyhjenevät, pystyy jäljelle jäänyttä valikoimaa tarkkailemaan aivan uusin silmin. Tammikuussa minun tuli käytettyä kotivaatekapselini ohella julkisissa menoloissa tosi paljon Noshin vaatteita. Myös kolmisen vuotta vanha Your Face-neule kuului suosikkeihini. Itse asiassa se heijastelee vuotuista uuden vuoden jälkeen tapahtumaa sisäisen maisemani keikahdusta kohti keväistä väripalettia: puuteriroosa, koralli ja pinkki ovat näitä kevätvärien lemppareitani

 

Totuudentuntoisen kuitenkin totean, että nykyistä talvivaatevarastoani olisi karsittava vielä 1/4 tai 1/3 osaa. Tästä eteenpäin tarvitsen sitten niitä ulkopuolisen asiantuntijan vinkkejä, jotta pystyn hienosäädön tekemään. Siksi jatkan Capslookin sisältöihin perehtymistä.

 

Jos sinä koet laillaini tarvetta minimalisoida tai löytää uutta suuntaa (pois vaatehelvetistä), niin Capslookilla on jälleen alkamassa ilmainen workshop kapselipukeutumisesta. Voit rekisteröityä kurssille tästä linkistä. 

Kurssi järjestetään 12.-18. 2. 2018. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 11.2. 

Osallistuin tälle lyhytkurssille viime marraskuussa ja se oli hyvin valaisevaa. Edelleenkin vaatteisiin liittyvät ajatukset raksuttavat tämän teeman ympärillä. 

Minimalisoitumismatka jatkukoon. Seuraavaksi olisi tavoitteena kooto erittäin minimalistinen matkapuvusto :) 

Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

Opettajan ruuhkavuosigarderoopi

Tervehdys taasen!

Blogitauollani en ollut täydellisellä somepaastolla vaan innostuin viimein myös Instagramista. Kyllä vain - fossiilitkin voivat oppia uutta! ;)

Minulla oli useampi syy, miksi viimein sain aikaiseksi opetella tämän jo kaikkien hyppysissä olevan sovelluksen. Halusin ensinnäkin saada rutiinia arkipäivän kuvaamiseen. Päätinkin, että otan vähintään kuvan per päivä, sillä haluan nähdä kauniita pieniä hetkiä arjessa. Elämä ei tällä hetkellä ole tosiaankaan ole luksusta, kuohuvaa ja hemmottelua - oikeastaan mitään, mihin kuluu paljon rahaa, joten haluan muistuttaa itseäni päivittäin tavallisen elämän helmistä.

Toinen instamotivaattorini oli sitten se, että eräänä briljanttina hetkenä sain päähäni ikuistaa innostukseni sen suhteen, että pääsisin vihdoin taas pukeutumaan meikäläisittäin "normaalisti" eli siisteihin ja hauskoihin asukokonaisuuksiin päivittäin. Jollekulle toiselle tekee ehkä jopa pahaa töihinpaluu juuri siksi, että joutuu taas ajattelemaan pukeutumista, mutta omalla kohdallani kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta. Kaikkein tylsintä kotoelämässä oli nimittäin se, että joutuu olemaan niissä imetyshuppareissa ja pieruverkkareissa.

Jotta varmasti motivoituisin työpukeutumisen suhteen, heitin vielä julkisen haasteen itselleni eräässä facebookin lemppariryhmässä nimeltä "äitejä tyyliromahduksen partaalla". Olen saanut kyseisestä ryhmästä aivan mahtavia pukeutumisvinkkejä, ja toisaalta itsekin jo aiemmin jakanut joitain ideoitani juurikin töihinpalaamistuskissa oleville äiti-ihmisille.

Sainkin heti mukavan lentävän lähdön seuraajien muodossa. En toki ole mikään instamaailman tähti, mutta itseäni potki mukavasti sateisina aamuin persuuksille se tieto, että ainakin muutama henkilö aivan varmasti odotti näkevänsä tämän opettajan päivän asun.

Ja niin tapahtui - pysyin täysin lupauksessani! Pukeuduin jokaikinen työpäivä eri asuun (tai asuvariaatioon). Kiitos ja kummarrus tästä kuului toki siipalleni, joka kiltisti otti päivittäiset räpsyt varastomme edustalla. Olen toki aika ylpeä siitäkin, että (välillä vähän nieleskellen) julkaisin nuo vähän vähemmänkin esteettisten päivien otokset. Aina ei ollut nimittäin aikaa miettiä parasta mahdollista poseerausasentoa tai ilmettä. Eräs pieni Alvari-napero myös otti tavakseeen juoksennella äidin haarojen välistä tai irvistellä taustalla ;)

Osa teistä minua instaan seuranneista on varmaan edellä mainitut työasut jo nähnytkin, mutta voisin nostaa tähän postaukseen kuitenkin parhaat palat pienen analyysin kera. Mitä kaapista siis löytyi?

Ensinnäkin oli huvittavan järkyttävää todeta, että minulla tosiaan riitti lähes täysin eri vaatteita kuvattavaksi noiksi noin 30 työpäiväksi. Vaihtelevia asuja olisi riittänyt itse asiassa vielä jatkoonkin, varsinkin kun ilmat alkoivat muuttua. Ehkäpä työpukeutumisintoaní selitti myös se, että pitkästä aikaa myös mahdoin moniin vanhoihin suosikkeihini, joita en ollut raskinut laittaa poiskaan. Jostain syystä nyt pikku kakkosen imetyksen kohdalla paino on tippunut hanakammin kuin Alvaria imettäessä.

Varsinkin ensimmäisinä helteisinä työviikkoina hyödynsin vanhaa vintagemekkokokoelmaani, johon äitiysvapaavuosien aikana on tullut aika monta uuttakin helmeä. Erityisesti kesäkeleillä vintagesuosikkejani ovat puuvillaiset suomalaiset maksimekot 1960-1970-luvuilta. Ne ovat samanaikaisesti sekä huoliteltuja että rentoja. Ajattelin tässä postauksessa kuitenkin keskittyä ns. "nykymuotiin", jotta postauksessa olisi inspistä mahdollisimman monen valkokaulustyöläisen työpukeutumiselle.

Tyypillistä pukeutumiselleni - on kyseessä sitten vintage tai uudempi vaatetus - on se, että ostan tosi paljon vaatteita käytettyinä. Lempiostopaikkojani ovat erilaiset facebookin-ryhmät sekä perinteiset tori.fi että huutonet. Välillä toki ostan jotain ihan uutenakin - silloin suosin Suomi-muotia, joka on valmistettu vähintään Euroopan unionin alueella.

Tässäpä omia suosikkejani alkusyksyn työasuista:

Marimekon ihana Pihla-tunika löytyi torista n. 80 eurolla. Metsästin Pihlaa alunperin nimiäismekoksi, sillä tyttärestämme piti tulla se Pihla. No ei tullut, mutta mekkosuosikki säilyi ;) Parhaita vaatekappaleita ovat kuitenkin tällaiset sekä arkeen että juhlaan taipuvat vaatekappaleet.

Toinen ikisuosikkini on jo talvellakin kuvissa vilahdellut Noshin Pisara-tunika. Kyseinen yksilö kotiutui käytettyjen Nosh-vaatteiden facebook-ryhmästä.

Kolman tunikalempparini oli tämä Lumoan-mekko. On oikeastaan aika vaikea määritellä, ovatko nämä edellä mainitut tosiaan mekkoja vai tunikoita! Ilmeisesti, mitä välimallimpi, sitä parempi ;) Lumoan löytyi jälleen torista käytettynä.

Kaikkien edellä mainittujen asukokonaisuuksien pariksi olen yhdistänyt Katri Niskasen Skin Pantsit. Ne ovat vähän viimestellympi versio tavallisista leggareista - ja suuressa suosiossa tuolla aiemmin mainitsemassani tyyliromahdus-ryhmässä ;) Tilasin pantsit suoraan Katri Niskasen omasta verkkokaupasta.

Ja mekot jatkuvat... Ilmeisen varma keski-ikäisyyden merkki on se, että Marimekko alkaa viehättää. Minä hankin Marimekkoni kuitenkin käytettyinä kuten tämän loistavan Puketti-tunikan, jonka löysin eräästä facebookin vintagevaateryhmästä. Myös näiden parina ovat nuo KN skinpantsit.

Ja jaahas... Garderoopini ei ole liiemmin housuilla pilattu :D Tästäkin asusta löytyvät Niskasen Skinpantsit ja yläosana puolestaan valtaisin hypetyksen tiedostavien äiti-ihmisten keskuudesssa saavuttanut Papun Kanto-tunika.  Pitihän sellainen nyt testiksi hankkia - ja Tildan tapauksessa tietysti palleroilla höystettynä ;)

Tästä ylläolevasta kuvasta muuten muistan aina sen järkyttävän jomotuksen, kun juuri olin käynyt porailtavana sen surullisen kuuluisan jättireiän suhteen...

Mekko-tunikoiden jälkeen onkin sitten vuorossa hameet, Kuka muistaa vielä tämän nahkahamelempparini?

Maksoin tästä Topolino-merkkisestä retrohamosesta Ihana Kirppiksellä ehkä 10 euroa ja olen siis valtavan onnellinen, että mahdun siihen jälleen. Tähän voi nimittäin yhdistää lähes mitä tahansa! Eräs harvoista uutena hankkimistani vaatekappaleista on tämä Uhanan Secret college - jälleen sen romahdusryhmän syytä ;)

Toinen uusi hankinta on tämä hauska R-Collectionin henkselihame ( ja paita on Noshin). Merkki on selvästi pessyt kasvonsa ja valmistaa palon muutakin kuin niitä iänikuisia anorakkeja. Jään seuraamaan mielenkiinnolla!

 

Sitten vielä asu, joka on suoraan kahdeksan vuoden takaa. Osaa ihmisistä järkyttää se, että miten noin vanhoissa vaatteissa voi kulkea. Rehellisesti sanoen: minäpä odotan aikaa, jolloin materiaalista tulee sen verran kallista, että on pakko! Toki kroppa ei välttämättä pysy samankokoisena, mutta oikeasti - ihmiset haaskaavat vaatteita edelleen ihan liikaa. Oma ongelmani on toki ollut se, että olen säilönyt vanhaa vähän liikaakin ( se onkin sitten toisen postauksen aihe ja siitä lisää myöhemmin), mutta oikeasti vaateteollisuudessa ja ihmisten kuluttamistottumuksissa tarvittaisiin jonkinlainen niksautus. Onneksi käytettyjen vaatteiden markkinat ovat jo kehittymään päin. Jään odottamaan mielenkiinnolla!

Sitten syksyn ainoa vaatehankinta: lähdin ystävän kanssa Marimekon ystävämyynti-iltaan ja sieltä mukaan tarttuivat nämä Marimekon Kia-Housut. Aivan sikakalliit vielä 20% alessakin, mutta täydelliset tämän päärynän ylle. No, ostan suoria housuja keskimäärin kerran seitsemässä vuodessa, joten todennäköisesti ostos oli sen väärti!

 Muuten yleisilmeen suhteen mentiin edellisenä iltana pestyillä päillä ja meikin sipaisuilla - suurempaan väkertämiseen ei ollut aikaa. Seuraavana syksynä aamutoimista tarvinnee edelleen karsia - rutiineja on siis kehitettävä edelleen, sillä tämän syksyn kaltaista lastenhoitopalvelua ei ole tarjolla. Aamurutiinien suhteen otankin mielellään vinkkejä vastaan!

Vielä summa summarum: pärjään näköjään aika niukalla alaosavalikoimalla ja heikkouteni ovat erilaiset värikkäät mekot ja tunikat. Ne ovat tosin erinomainen vaihtoehto tällaiselle päärynämalliselle tapille. Iän myötä hienostelu korkeakorkkoisilla kengillä on vähentynyt (käytännöllisyys ja mukavuus on pop) ja lempityökenkämerkkini taitaa olla Wonders.

Mutta oliko näistä asuista jokin sinun lempparisi? Toivottavasti sait jotain pientä inspiraatiota näistä itsellesi!

Mukavaa viikonjatkoa!

Kaislan Body Awards

Tervehdys!

Laadin taannoin postauksen poikamme Alvarin vauva-ajan lempivaatemerkeistä. Vaikka en voikaan vielä retrospektiivisesti tarkastella Kaislan taakse jäänyttä vauva-aikaa, ajattelin jälleen jakaa ajatuksiani tällä erää parhaimmiksi osoittautuneista bodymerkeistä.

 

Sitä ennen kuitenkin hieman silmäniloa röyhelöpyllyjen muodossa. Täytyy myöntää, että olen ottanut nyt ilon irti näistä tytyvaatekappaleista, jotka suorastaan ärsyttivät minua aikoinaan poikalapsen äitinä :D

Nuo röyhikset kuten kaikki muutkin tämän postauksen vaatekappaleet ovat totta kai hankittu kaikki käytettyinä.

Mielestäni tämän postauksen relevanssi onkin siinä, että sen sijaan, että joku hehkuttaisi/mainostaisi täysin käyttämättömiä uusia vaatekappaleita, voi sanaani ainakin luottaa, mitä tuleman pitää vaatteiden laatuun, sillä kehumani bodyt ovat kestäneet useamman lapsen pulautukset sekä möyrimiset, hieman liian kuumat konepesut ja rummutukset.

Tässä seuraavaksi siis Kaislan palkintopalleille päässeet. Arvioitavia kriteereitä ovat olleet tuotteiden laadukkuus ja esteettisyys sekä tuotannon eettisyys:

Sija 1. Metsolan bodyt

Olen vasta nyt Kaislan vauva-ajan hankintojen myötä löytänyt paremmin sellaisia bodyja, jotka sekä miellyttävät omaa estetttistä silmääni että ovat laadukkaita.

Viime aikoina olen ollut erityisen ihastunut Metsolan bodyihin ja ollut samalla kyseisen merkin facebook-kirppiksen aktiivikyttä ;) En aiemmin oikein pitänyt merkin kuoseista; ne vaikuttivat inan verran liian retroilta ja räikeänvärisiltä omaan makuuni ja Alvarin omiin väreihin.
 
Mutta minäpä en tiennyt, kuinka laaja Metsolan kuosivalikoima loppujen lopuksi on! Lisäksi veljeään astetta tummalle Kaislalle värikkäät kuosit sopivat erinomaisesti. Olenkin viime aikoina löytynyt Metsolalta vaikka mitä kuosihelmiä. Entäpä materiaali? Voi miten paksua, laadukasta ja pitkäikäistä!

Tällä hetkellä Kaislan lemppareihin kuuluvat Pupu Tupuna - ja Babushka-kuosit. Nuo vaaleanpunainen Waves-body sekä keltainen frillahihabody odottavat kesäkäyttöä ;) Nyt kyttäyksen alla on Babushka kuosinen body koossa 74/80 sekä tikkitakki samalla kuosilla taaperoiälle. Ilmianna omasi, jos teillä on jäämässä pieneksi :)

Metsolan vaatteet valmistetaan pääasiassa Baltiassa. Osa kankaista tulee Suomesta ja loput Baltiasta. Ompelu tapahtuu Virossa. Tuotantoa voi siis hyvlllä syyllä pitää lähes lähituotanton aja sitä säätelee EU:n lainsäädäntö, mikä varmistaa tuotteiden eettisen ja turvallisen alkuperän.

Sija 2. NOSHin bodyt

NOSHin vaatteista olen kirjoitellut useampaan otteeseen jo aiemmin, mm. Kaislan ensibodyista.

Metsolan ohella NOSHin materiaalit ovat pääsääntöisesti laadukkaita sekä eettistä eurooppalaista tuotantoa. Erityiskehut tulevat haarovälin tuplaneppareista, jotka sanansa mukaiseti tuplaavat vaatekappaleen käyttöiän. Tällä hetkellä Kaislan garderoopissa on vähän NOSH-vajaus; kesäksi on tulossa käyttöön tuo raitabody sekä tuo erään kirppiskaupan kylkiäisiksi tullut kirsikkabody, joka odottaa tuunaamista lyhythihaiseksi (hihoissa on muutamia reikiä).

Erityisesti kiitosta saavat minulta tällä hetkellä Noshin leikkiasu-yökkärit, jotka ovat olleet käytössä jo tammikuun puolivälistä saakka (koko 62/68). Sellainen löytyy tytyn vaatekaapista mm tuossa samaisessa kirsikkakuosissa. Yöpuvut ovat niin hyvässä kunnossa edelleen, että voinen myydä ne vielä kertaalleen hyvällä omalla tunnolla eteenpäin. Erityisesti rintaruokintavaiheen vauvojen vaatteiden sotkuongelmat johtuvat pääasiassa niskakakoista, ja tuo haaste on helposti selätettävissä sappisaippuan käytöllä. Vinkki vitoseni on, että likaisen vaatteetn laittaa kostutettuna ja sappisaippuakäsiteltynä yöksi suljettuun muovipussiin ja sen jälkeen pesuun. Tällä menetelmällä ainakaan meillä ei ole yksikään vaatekappale jäänyt tahraiseksi!



Sija 3. Melli

Jyväskyläläinen Melli Ecodesign on uusin tuttavuuteni. Mellin vaatteet sekä suunnitellaan että valmistetaan Suomessa. Vaatteissa käytettävä luomupuuvillakin kasvatetaan Euroopassa, Kreikassa!

Toistaiseksi Kaislalla on ollut käytössä vain yksi Mellin body, tuo yläkuvan keskimmäinen keltasävyinen body.  Tykkään kovasti Mellin pehmeästä ja hieman graafisesta tyylistä. Itselläni on puolestaan käytössä merkiltä käytettynä ostettu imetystunika, voin laittaa siitä kuvan joskus. Molempia Mellin käytettyjä vaatekappaleita vaivaa pieni pinnan hahtuisuus (eivät ole joustotrikoota), mutta se ei ole käytössä haitannut. Pisteitä Mellin bodyt saavat samankaltaisesta tuplanepparisysteemistä kuin NOSHin bodyissa on.

Laitetaanpa loppuun vielä muutama makupala kuva Kaislan kesägarderoopista. Kuvan mekko ja hellehattu ovat Hennesin Marimekko-tribuuttimallistosta ja totta kai kauniita nutukoita pitää olla myös lämpimämmille keleille ;)

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille, ja jättäkääpä halutessanne omia vinkkejänne laadukkaista suosikkibodymerkeistä :)

Kapseliasua, vaalibataattia ja unettomuutta

Tervehdys!

Huhtikuu rullaa etiäpäin ja vauhdissa yritetään pysyä :) Vaikka fiilis on tosi hyvä lapsikerhoaamun jäljltä - taidan käydä vähän ylikierroksilla, sillä olen juonut liikaa kahvia.

 Ja syy?

 

Tytär valvottaa. Nyt ollaan tultu sellaiseen vaiheeseen edellä mainitun kehityksessä, että neiti tahtoisi syödä yöllä miltei tunnin välein. Juu, todennäköisesti hän torkahtelee maitohorkkaan ja herää vaatimaan lisää. Taitaa olla aika siirtyä omaan vuoteeseen pois viekoittelevan äidin maidon tuoksun lähettyviltä. Jotta se onnituisi, aloitimme eilen vihdoin kiinteät flunssakauden väistyttyä. Kun muut joivat vaalikahvit, Kaisla saikin sitten vaalibataatit :D

 

 

Ylikierroksia taisi aiheuttaa menneellä viikolla myös nopealla lähdöllä otettu kirppispöytä Lasten -Seesamista sekä Nosh-kutsujen järkkääminen. Mukavia juttuja, mutta ihan liikaa kahvia on tosiaan tullut juotua myös noissa merkeissä. Onneksi osasin pitää sentään ostohanani maltillisina. Lähinnä emännän mukaan tarttui Rock Star-housuja (tuttavallisemmin rokkareita) lapsille - ovat muuten maailman parhaat pöksyt pikkupeppuisille menijöille ;)

Äiti hankki itselleen lähinnä kapselikaapin täydennystä mustista Soma-legsuista. Odottelen niitä innolla saapuviksi!

Päivän kapseliasukin vilahtaa näissä kuvissa. Imettävän kotiäidin julkisen paikan asuna toimi toisen käden ostoksina hankitut NOSHin tähtivillatakki ja jegginssit, alla ihan uutena Alvarin imetysaikoihin ostettu imetystoppi. Kengät ja laukut ovat olleet käytössä jo useamman vuoden:)

Tässä kaikki tällä erää - minä lähden kohta kotiuttamaan kirppikseltä ne kamat, jotka pääsevät harjoittamaan hyväntekeväisyyttä. Ihan hyvältä näyttää tosin myyntisaldokin (n. 100 e viikossa kulujen jälkeen) ja pääsinpä eroon lopuista raskausvaatteistakin!

Mukavaa viikonjatkoa!

InNOSHtuneet paputtajat :D

Tervehdys!

On ensimmäisen kapselikaappilookin aika:

 

 

Kotivaatetuksen parhaimmistoa on tällä hetkellä NOSHin tunikahuppari ja Papun legginssit. Tietysti käytettyinä hankkittu. Aivan vallattomat yllä. Kumpa noita NOSHin vaatteita saisi vielä imetysversiona!

 

Alvarillakin on NOSHin tikrut jalassa. Myös viikari tykkää Papusta - tosin Pikku Papusta.

 

Siksi me oltiin ihan keikallakin ;) Nyt pitäisi hankkia se kakkoslevy kotiinkin kuunneltavaksi.

Iloista viikonvaihdetta kaikille!

Ps. Sivupalkissa on pitkästä aikaa kysely teille. Käykäähän ruksailemassa, mitä haluaisitte erityisesti lukea. Vastauksenne helpottaisivat minunkin pähkäilyjäni sen suhteen, mitä teen aiempaa niukemmalla postailuajallani :) Samalla saisin vähän osviittaa, käykö täällä säännöllisesti enää ketään ;)

Äiti tyyliromahduksen partaalla

Morjens!

Tällä kertaa postauksen otsikko on pöllitty törkeästi erään riemastuttavan facebook-ryhmän nimestä. Mää oon niin romahtanut - tyylillisesti!

Trikooleggarit, kalsarit ja yöpuvun housut - you name it... Jokin t-paidan turjake (mielellään pepun peittävä, mutta risainen vähän kitistynytkin) käy - eihän se kuitenkaan pysy puolta tuntia kauemmin pukluttomana ;)

Kaukaiselta kangastukselta tuntuvat ne ajat, jolloin pukeuduin töihin ja oikein nautin siitä. Tuolla jossain kaapin perukoilla odottaa yhä upea kokoelma vintagemekkoja - saas nyt sitten nähdä, mahdunko enää niihin koskaan...

En taida olla sitä naissorttia, joka imettämällä kuihtuu olemattomiin (En kyllä niin olettanutkaan). Äitini sai kuulema sekä siskostani että minusta viisi ylimääräistä kiloa pysyvästi. Tällä hetkellä näyttää pahasti siltä, että olen tainnut periä tuon ominaisuuden. Tai sitten pitää alkaa reenaamaan. Mutta oppiiko vanha kettu uusia kujeita? 

Jos nyt kuitenkin hieman vielä ruikutan: Muilla kiloilla ei ole niinkään väliä, mutta vyötäröni haluaisin takaisin! 

Tällä hetkellä mittari näyttää 68 kiloa, kun se joskus häiden aikaan oli 58 kg. Ennen Alvarin odotusta painoin ehkä 61 kg ja kiva garderoopini olisi täysin käytettävissä vielä tuolla painolla. Alvarin jälkeen painoin 64 kiloa, ja kun maidon eritys ehtyi, mahduin edelleen osaan vanhoista lemppareistani. 

Tuo edellä mainittu elopaino menettelisi vielä, enkä enää tavoittelisikaan sitä joskus itselleni asettamaa periaatetta, ettei 60 kiloa saa koskaan ylittyä - pääasia on että olo olisi sutjakka ja hyvä! No, toisaalta eihän tässä ole kulunut kuin noin kolme kuukautta synnytyksestä. Raskauden viime metreillä painoin sen 80 kg, joten onhan sitä hoikennusta jo tullut...

Mutta...vannoin joskus, ettei musta tule sellaista leggari-tunika-mammaa. Vaan miten kävi? Rikoossa sitä vaan kaikki päivät kulutetaan ;)

Onneksi on kuitenkin kivojakin trikoovaatteita - kuten Nosh. Se pukee niin äidin kuin tyttären. :)

Tämä Pisara-tunika oli himotukseni viime syksyn mallistosta. Kutsuille en ehtinyt, mutta käytettynä löysin tämän lopulta merkin facebook-ryhmästä. Jalassa on toki saman merkin jeggenssit :D Tämä on siis kotimamman vähän siistimpi asu, jos vaikka päiväkahviseuraa sattuu löytymään ;)

 

Entäs tyttären asu? Oikeastaan asut, kun sinappikone yllätti kesken kuvailun :D Kaislan asut ovat samaisesta inNOSHtuneesta facebook-ryhmistä löydetyt ;) Tuo minttu-pinkki-pallerobody on muuten uskomattoman riittoisa: tyty käyttää markettimerkeissä jo kokoa 68 niin tämä noshin body on edelleen kokoa 50/56 cm

Oikeastaan minulla oli kysyttävääkin teiltä: nyt, kun vintagevaatetus on vielä hyllytettynä, niin kaipailisin vinkkejä tällaisen vartalomallin vaatettamiseen: pienet sirot hartiat, räjähtäneen suuret imetysrinnat, kohtuullisen hoikka vyötärö (no eniveis, kuiteskin vielä vyötärö), isohko takamus ja reidet. Vartalon levein kohta reisien tasolla. Kuvailisin tyyliäni naisellisen rouheaksi. Ei mitään äklöromanttista eikä liian sporttista... Menneet vuosikymmenet rules ;)

Tuleeko kellekään mieleen mitään tildamaista? Ekologisuus ja kotimaisuus on plussaa. Eikä haittaa, vaikka merkillä olisi leggareita ja tunikoita kaupan :D

Kiitos jo etukäteen!

Ps. Anteeksi, etten ole vastaillut komentteihin pitkään aikaan. Otan sen työn alle seuraavan vapaahetken koittaessa :)

Muutama hyvin testattu lahjavinkki vauva- ja taaperoperheille

Tervehdys ja ihanaa joulukuuta kaikille!

Uskomatonta, miten haasteellista on ehtiä tekemään postauksia nykyään. Otan yhden kuvan yhtenä päivänä, toisen toisena. Kolmantena ehkä käsittelen kuvat julkaisukuntoon ja neljäntenä naputtelen tekstin.

Mutta hyvä, että edes jotain silloin tällöin. Kun aika on rajattu, niin kohdennetut postaustoiveet olisivatkin hyvä joululahja teiltä lukijoilta allekirjoittaneelle. Jotta saisitte lukea jotain sellaista, mikä kiinnostaa. Mä en oikein nimittäin enää tiedä! Kirjoittelen vain täältä kuplastani ;)

Mutta niitä toiveita odotellessa voisin antaa muutaman joululahjavinkin vauva- ja taaperoperheitä tänä vuonna muistaville. Varmasti kaikista paras ja mieluisin lahja on ajan antaminen pienten leikki- ja ulkoilutushetkien että retkien muodossa ja ne ovat niitä, joita myös lapset loppujen lopuksi arvostavat tavaratulvan sijaan.

Jos kuitenkin materiaa on hankkimassa, ei kannata ostaa sitä sun tätä tilpehööriä, vaan panostaa sellaisiin ajattomiin juttuihin, jotka kestävät aikaa (ja kulutusta). Tässä Tildan perheen vinkit tällaisten löytöjen tekemiseen:

1. Puiset lelut

Meidän perheemme eräs suosikkilelumerkki Brion ja legojen ohella on Hape. Merkin puiset lelut ovat kauniin ajattomia. Alvari sai isovanhemmiltaan 1-vuotislahjaksi merkin puisen 2 in 1-mopon, joka on käytössä edelleen. Tuo äidinkin silmää miellyttävä ajokki toimii siis perinteisenä taaperokärrynä että automobiilina. Meidän poika on juostahuristanut sillä yli vuoden putkeen, mutta nyt lopulta se oli pakko panna vähäksi aikaa jäähylle, jotta epeli ei ajelisi sillä siskonsa päälle.

Pojan toinen rakkaus on 2-vuotislahjaksi saatu samaisen merkin parkkihalli. Idea lahjaan pöllittiin rumasti naapureilta (josta saamme kaikki fiksut leluideat :D) ja lahja löytyi hyvään alehintaan Hong Kong-myymälästä (eräs suosikkimme alehintaisten lelujen hankkimiseen, kannatta tsekata!).

Pieni mies käyttää aikaa minuuttitolkulla autojonojen muodostamiseen ja parkkeerausrituaaleihin. Toki kannattaa muistaa, että parkkihalli on tarkoitettu vasta 3 +-ikäisille, vaikka me otimmekin sen omalla vastuullamme käyttöön jo kaksivuotiaalle.

2. Lego-säilytyslaatikot

Lapsiperheen tavaroiden säilytys on ikuisuusdilemma. Lelut valtaavat helposti olohuoneen ja siksi kivat säilytyssysteemit ovat paikallaan. Suuret Legolelulaatikot ovat oiva sisustuksellinenkin elementti lapsiperheen kotiin. Ihan mahdottomasti roinaa näihin laatikohin ei mahdu, mutta juurikin joidenkin näkyvällä paikalla säilytettävien lelujen säilytykseen (esim. olohuoneessa) ne ovat kivoja.

Aivan ilmaisia nämä laatikot eivät ole ja itse olenkin hankkinut niitä ainostaan sopivan alennuksen kohdalla. Ainakin Jollyroomilla sekä Finnish Design Shopilla on ajoittain näitä 20% alennuksia, jolloin yhden ison laatikon hinnaksi on jäänyt n. 30 euroa.

3. Heicon pupuvalaisin

Meidän poikamme sai Heicon pupuvalaisimen aikoinaan isoisoäidiltään (tai vanhemmat valitsivat, mutta rahoitus tuli häneltä). Lamppu on suloinen lahjavaihtoehto myös ristiäis- tai nimiäislahjaksi. Itse asiassa lamppua hankitaan yövaloksi myös vanhuksille. Meillä lamppu on tällä hetkellä äidin ja Kissin yösyöttöjä valaisemassa :) Heicon lamppua myy ainakin Jollyroom sekä monet pienet sisustukseen ja leluihin keskittyneet kivijalkaliikkeet.

 

4. Noshin bodyt

Nämä laadukkaat suomalaiset luomupuuvillaiset bodyt ilahduttavat varmasti ketä tahansa vauvaa perheineen. Kietaisubodymalli on oivallinen vaihtoehto pientä kääröä käsitellessä (ei tarvitse taistella hankalien päänteiden kanssa) ja jatkopala haaruksissa lisää käyttöikää. Plussaa ehdottomasti on myös se, että Noshin vaatteet ovat kestäviä ja niiden jälleenmyyntiarvo on korkea. Jos nyt sitten raskii edes ihania ensivaatteita laittaa etiäpäin ;)

Noshin tämän hetkiseen valikoimaan voi tutustua täällä.

Mutta kertokaapa vuorostanne, mitä olette itse hankkineet pienelle tyttövauvalle joululahjaksi, jos perheessä on jo vanhempi sisarus? Kaipaisin itsekin vinkkejä!

35 v + 35 rv

Moi!

Täällä ollaan. Trikoossa. Maha täynnä muutakin kuin pullaa (tämä lause on väännetty lainaus Alvarin Pikku Papu-levyltä)!

Juu, ajattelin joskus kesällä, että kiva palata töihin ihan siksikin, että voin ottaa ainakin muutaman kerran blogiin päivän asukuvia näin tukevasti raskaanakin. No, lopputulos oli se, että kun sain aamuisin kiskottua lääkinnälliset hoitosukat jalkaan kumihanskojen kera ( ei muuten mitään ihan yksinkertaista touhua ison mahan kanssa), totesin aika pian, etten taida jaksaa muuta. Meikkiä oli ainoastaan ekana päivänä naamassa. Hiukset sentään kampasin (lähes) joka päivä. Aika muutos sellaiselle, joka aiemmin nautti siitä, että  laittoi hiukset töihin ja vähän meikkiäkin.:D

Asujen kanssa kävi vähän samoin. Sain todeta, että lääkinnällisten hoitosukkien kanssa ei auttanut laittaa raskausfarkkuja jalkaan, kun ne eivät yksinkertaisesti mahtuneet! Lisäksi klassisen tyylikään kynähame- ja mekkokokonaisuudet sai unohtaa, sillä jouduin pitämään noiden stay-up sukkien päällä nilkkasukkia, jotteivät nuo yli sadan euron terveysvälineeni hajoaisi :/ Loppujen lopuksi ei enää arvattavasti kiinnostanut koko pukeutumispuoli. Pyörin koululla löysissä mammatunikoissa (ison mahan vuoksi mekotkin olivat muuttuneet vähän sellaisiksi), ja toivoin, etten vilautellut mitään strategista liian pahasti. Jos mahdollista, laitoin kyllä mammaleggarit noiden hoitosukkien päälle "huipentamaan" asukokonaisuuteni, mutta välillä oli oikeasti niin kuumia päiviä, että olo kävi sisäisen patterini kanssa kohtuu tukalaksi.

 

No, joka tapauksessa työpäivät ovat nyt tällä erää takana! Olen ollut jo viikon verran kotosalla, mutta hulinaa on riittänyt: tiedonsiirrot sijaiselle, Alvarin kahdet 2-vee synttärit, sukulaisia yökylässä, hoitosopimuksen tekeminen päiväkodissa, mahdollinen enterorokko, omat synttärit, yllätys-Babyshowerit (kiitoksia murut!), teille tiettömille kadonneen neuvolan raskaustodistuksen metsästämistä, neljä neuvolaa neljänä arkipäivänä peräkkäin ynnä muuta mukavaa.

 

Öisin ei oikein enää nukuta, ja paikkoja kolottaa, mutta viis siitä!

Kulunut viikko oli kuitenkin 35-vuotiaalle mammalle raskausviikoilla 35 + täyttä elämää (niin sisäisesti kuin ulkoisesti). Tällä hetkellä, tässä raskaudessa, vauva on oikein päin eli väärin päin, sainpa positiiviset pikapäätökset Kelasta sekä vanhempainrahakaudesta että äitiysavustuksesta. Lisäksi Alvari sai terveyssyitteni takia täysipäiväisen hoitopaikan vauvan syntymään saakka(, josta olen syvästi kiitollinen) ja minä vihdoin tänään nukuttua ensimmäiset kunnon päikkärit sitten kesäloman!

 

Ja sitten, tietysti juuri töiden päättymisen jälkeen, saapui postissa vaihtarimekko, jota olisi voinut käyttää työasunakin - Noshin pitkähihainen raitamaksi. Uskallan väittää, ettei se veny mahankaan kohdalta ihan muodottomaksi vaan käy hyvin myös vauvan syntymän jälkeen. :)

Mutta, mitäs sitten? Mistähän sitä kirjoittelisi seuraavaksi?

Mukavaa illanjatkoa kaikille! :)