Blogiyhteistyö Unipesäkaupan kanssa
Moikka!
Kahden ja puolen vuoden äitiyskokemuksella totean, että on totisesti hyvä, ettei aina tiedä etukäteen kaikista vanhemmuuden vastaan tulevista haasteista. On paljon parempi, että näitä pähkinöitä tipahtelee vähittäisesti purtavaksi :)
Lasten nukkumiseen liittyvät pulmat ovat hyviä esimerkkejä haasteista. Ensin on niitä vastasyntyneen uni-valverytmiin ja rintaruokintaan liittyviä kommervenkkejä, sitten totuttelua pois yösyötöistä ja unikoulua. Jossain vaiheessa siirrytään omaan sänkyyn - joko pinnikseen tai isomman lapsen sänkyyn.
Tuntuu, että meidän vauva- ja taaperotaloudessa on ollut jokin unielämän totutteluvaihe koko ajan päällä. Olen kiitollinen kuitenkin siitä, että nuo vaiheet ovat olleen perättäisiä, eivätkä pamahtaneet kaikki yhtaikaa päälle. Näinkin olisi voinut käydä.
Kuten aiemmin kerroin, Kaisla-vauvamme alkuaikojen
nukkumisratkaisut järjestyivät hienosti turkulaisen
Unipesäkaupan kanssa tehdyn yhteistyön myötä. Nyt on yhteenvedon aika, oliko ratkaisu toimiva.
Alvari nukkui aikoinaan vastasyntyneestä asti omassa pinniksessään, ensin äitiyslaatikossa ja myöhemmin ilman. Emme halunneet vapauttaa apina-poikaamme vielä Kaislan syntymän aikoihin luontoon, vaan pitää pinniksen hänellä. Toisaalta emme halunneet toista pinnasänkyä kotimme täytteeksi. Tässä tilanteessa vanhempien sänkyyn sijoitettava unipesä tuntui hyvältä ratkaisulta, ja sitä se on ollutkin!
Kaisla on alusta asti viihtynyt hyvin
Unipesäkaupan pesässä. Sen pehmeät laidat ovat luoneet ilmeisesti mukavanahtaan (kohdunomaisen) olotilan. Nostan vauvan aina öisin ruokailemaan viereeni, mutta sen jälkeen tyttö palaa pesäänsä.
Itse äitinä olen myöskin pitänyt unipesästä! On turvallinen olo, kun vauva nukkuu vieressä, mutta ilman pelkoa siitä, että litistäisin hänet. Näen kuitenkin vauvan kasvot eikä minun tarvitse nousta kurkkaamaan laidan yli kuten äitiyspakkauksen kohdalla oli.
Unipesä on helppohoitoinen. Pelkäsin aluksi sen likaantuvan helposti, mutta olemme pärjäilleet hyvin muovitetuilla froteilla ja pyyhkeillä, joita olen pitänyt pehmukkeina pesänpohjalla. Muutaman kerran puklu tai kakka on sotkenut pesää, mutta sappisaippua ja 60 asteen pesuohjelma ovat pitäneet sen siistinä. Pesä on myös pysynyt pesukerroista huolimatta hyvin kuosissaan.
Kyllä unipesä vetää kaksikin naperoa, jos sopu sijaa antaa ;)
Olemme käyttäneet unipesää pääasiassa yöunilla, mutta ensimmäisinä viikkoina Kaisla lökötteli pesässä myös olohuoneessa. Emme nimittäin halunneet ottaa vauvan leikkimattoa samantien käyttöön, jotta isoveli oppisi ensin uuden tulokkaan reviirin rajat. Nyt taannoiselle mummolavisiitille unipesä otettiin myös mukaan ja se osoittautui AIVAN loistavaksi vauvan matkasängyksi! Eli jos perhe matkustelee vauvan ensikuukausina runsaasti, niin suosittelen unipesää mukaan otettavaksi!
Kaisla on nyt reilut nelikuinen ja pikkuhiljaa koittanee hetki, että tyttö luopuu rakkaasta pesästään (Kaisla on ehkä hieman keskivertoa pidempi; unipesä menee joillakin vauvoilla n. 6 kk:n asti). Äiti ei haluaisi tätä kylläkään ihan vielä... Koska on hyvin todennäköistä, ettei meidän perheeseen pikkuisia enää tule, haluaisin kovasti pitää pikkuiseni vielä hetken vieressäni. Olemme itse asiassa nukkuneet useamman kuukauden ihan tyttöjen kesken, kun isä ei saanutkaan unta pikku mökäfoonin vieressä ;)
Joka tapauksessa, nyt kun Kaislan unielämässä elellään suvantovaihetta, oli hyvä hetki hoitaa Alvarin nukkumiskuviot seuraavalle asteelle:
Mummolareissun eräänä funktiona oli vanhan Muuramen Jolla-sängyn kotiuttaminen meille. Sänky osoittautui kuitenkin hieman huonokuntoisemmaksi kuin oletimme, joten Jolla jäi edelleen mummolan sängyksi. Katsastelin sitten tapani mukaan tori.fi:n tarjonnan ja erinomaisessa kunnossa oleva Ikean jatkettava lastensänky löytyi 20 eurolla. Det passade bra! Kun kotiuduimme mummolasta, isi oli hankkinut patjan ja laittanut sängyn kuntoon.
Nyt olemme sitten harjoitelleet parisen viikkoa laidattomassa sängyssä nukkumista. Ja no jooh, onhan se meno vähän erilaista.... Alvari ei yrittänyt pinniksestä pahemmin karkailla (ja siksi hänet olikin niin helppo laittaa nukkumaan esimerkiksi päiväunille), mutta nyt on meno kyllä muuttunut. Sekä illalla että päivällä on pakko tehdä nukuttaminen astetta perinpohjaisemmin. Aluksi poika karkaili sängystä melko tiheään, mutta nyt meno on jo rauhoittumaan päin.
Kaipailisin silti hyviä vinkkejä jaettavaksi lapsen nukuttamiseen laidattomassa sängyssä päivä- ja yöunille! Omanikin voin jakaa tuolla kommenttiboksin puolella, jos keskustelua syntyy :)
Myös omia unipesäkokemuksia voi edelleen jakaa!
Tällaista tänään. Mukavaa viikonjatkoa!
