Oscar-gaalan helmet

Huomenisia! Oscarit on nyt sitten juhlittu jälleen kerran. Esteetikkona seuraan mielelläni myös gaalan pukuloistoa. Tällä kertaa Tildan silmää miellyttivät erityisesti seuraavat luomukset.


1. Piiat elokuvan tähti Emma Stonen viileänpunainen (lue Tildan lempipunainen) puku oli Giambattista Vallin luomus. Siinä yhdistyivät oikeastaan kaikki elementit, mitä kaipaan kauniilta puvulta: väri, korostettu vyötärö ja suuri kaularuusuke. Pidän todella paljon kontrastista, joka syntyy Stonen hipiän, punertavien hiusten ja puvun värin yhdistelmästä!

2. Myös toinen Piiat-elokuvan tähti kuului kärkisuosikkeihini. Octavia Spencerin Tadashi Shojin samppanjanvärinen puku oli kerrassaan ihana ja istui kantajalleen todella hyvin!


3. Kolmanneksi haluan nostaa illan pääosapystin voittajan, Meryl Streepin. Oletan, että Streepin Lanvinin kullanvärinen puku jakaa mielipiteet, mutta minusta se on oiva esimerkikki tyylikkäästä vanhemman ladyn eleganssista. En ole koskaan tänne blogosfääriin listannut ehdottomia kauneusikoneitani, mutta tässä kohtaa voinen paljastaa, että Meryl Streep, niin nuorena kuin kypsempänä, on ehdottomasti top kolmosessani :)

Kenen puvusta sinä pidit?

kuvalähteet:1 ja 2, 3 4

Uusi nousu

Hei vain kaikki pitkästä aikaa!

Postaukseni otsikko viittaa siihen, että olen ollut pohjalla. Siis ihan konkreettisesti sängyn pohjalla. Hiihtoloma kului nimittäin lähes kokonaan mukavasti influenssassa. Samaan tautiin kellistyi prikulleen samaan aikaan myös mieheni, joka sairaslomaili sitten peräti neljä päivää. Olisikohan ollut hänen henkilökohtainen ennätyksensä? Meillä oli siis kerrankin yhteinen hiihtoloma sängyssä, romanttisesti niistäen ;)


Samaisella hiihtolomalla oli aikaa pohtia kaikenlaista, esimerkiksi tätä blogia. Kuten monille pitkän aikaa bloganneille, myös minulle iski henkinen väsymys bloginpitämiseen. Tuli yhtäkkinen halu iskea koko tämä roska pyttyyn lopullisesti. En itsekään tahdo jaksaa näitä kehää kiertäviä jaaritteluitani. Yritin katsoa myös objektiivisemmin blogin elämästä välittämää kuvaa - eihän se enää sisältänyt mitään muuta kuin työtä, työtä ja työtä...

No, kun tänään palasin työmaalle ja hyppärillä kävin nopeasti vilkaisemassa sähköpostit, huomasin, että blogini lukijakuntaan oli liittynyt muutama uusi opelukija ja uusia kivoja opeblogeja näyttää vihdoin syntyvän runsaamminkin! Päädyin ajattelemaan niin, että annetaanpa tälle raasuparalle vielä uusi mahdollisuus. Bloggaan, silloin kun jaksan ja niistä aiheista kuin jaksan. Katsotaan mitä syntyy.


Mukavaa viikonalkua ja voimia töihin! (pysykää terveenä & pikaisia parantumisia niille, jotka flunssan kouriin ovat kuitenkin jo joutuneet...)

Ps. Ensi viikolla koittaa NOPE-koulutus! Onko kukaan käynyt sitä? Oliko vaivan väärti ?

Ps.2 Huomasitteko, että olen vihdoin löytänyt maailman ihanimman opettajatrikoopaidan pyöreillä kauluksilla :)

Mukistaan ope tunnetaan

Minä juon teetä. Ja kahvia. Ja vettä. Tunneilla. Osaksi tämä johtuu siitä, ettei koulussani ole varsinaisia välitunteja, jolloin niitä juoda. Toisaalta olen puhetyöläinen, jonka on pakko saada pidettyä ääni auki varsinkin lukion tunneilla.


No, asia on käynyt varsinaisen selväksi myös opiskelijoilleni. Viime vuoden penkkaripäivänä Tilda ja kuppi ikuistettiin hienosti julisteeseen. Joku oli oppinut ainakin jotakin minun tunneillani - siis sen, että mukissani on hieno tähti :D

Tämän vuoden abit pistivät paremmaksi - sain upean historianopettajalle hyvin sopivan geisha-aiheisen jättimukin! Abit olivat kuulema seuranneet pidemmän aikaa huolissaan kuppini liikkeitä kädessäni ; teekuppi kuulema heilui ja oli vaarassa läikkyä yli aina innostuessani tai komentaessani ;) Ongelma korjaantuisi, kun siirtyisin käyttämään tuota kolme kertaa suurempaa mukia...

Voi tätä muistojen karttuvaa aarreaittaa :)

Faktoja

Tänään ei verbaalinikkari minussa taida päästä vauhtiin, mutta muutamia (kyseenalaistettaviakin) faktoja voinen kehään heittää:

1. Elämä hymyilee enemmän, kun päivät ovat pidempiä. Kaikki valoisa aika ei kulu enää työpaikalla.

2. Päivän asu -kuvienkin ottaminen on huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse ruinata kollegoja niillä, vaan napsaista ne valossa kylpevässä kodissa sitten töiden jälkeen :) Syksyllä kertaalleen kuvattu asu Gina Tricot-pitsipaitoineen näyttää - yllätys-yllätys paljon paremmalta luonnonvalossa.

3. Oma inhokkikurssikin nousee potenttiin kymmenen, kun sitä saa opettaa sopuisalle luokalle. :D Valitettavasti pätee myös käänteisenä :(

4. Historianopettajista on yhä kaikkein eniten ylitarjontaa. Asiasta saattoi lukea viimeisimmän Opettaja-lehden pääkirjoituksesta. Yön pimeinä tunteina aloin jälleen kerran pohtia alanvaihtoa... Aloittaakohan opetusministeriö piakkoin meidän muuntokouluttamisemme lähihoitajiksi? Vai mitähän Suomessa halutaan tehdä tälle ylikoulututulle opettajareserville?

5. Koulupohdintojen ohella äänestitte sisustuspostausten puolesta. Muutenkin äänestyksen lopputulos oli edelleen hyvin moninainen ja monipuolinen. Kiitos kunniasta! Yritän huomioida toiveenne, vaikka en usko, että hirveän suuria sisustusmuutoksia on tiedossa. Ehkä kuitenkin jotakin pientä silloin tällöin.

Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille! Seuraava kappale on omistettu kaikille minut henkilökohtaisesti tunteville rakkaille ihmisille lähellä ja kaukana :)

Lohdullista

Kaikki päivät eivät mene putkeen. Tarkoitan erityisesti uuden jakson alkuun sijoittuvia päiviä - kun kokeet on korjattavaja tunnit valmisteltava (edes jotenkuten), se tarkoittaa tinkimistä esimerkiksi yöunista, jolloin kerrannaisvaikutukset ovat selvät esimerkiksi luokanhallinnan suhteen. Sosiaaliset tilanteet tuntuvat ylitse pääsemättämiltä!

Töiden jälkeen haluaa lähinnä käpertyä itkemään viltin alle silkkaa väsymystä. Noina päivänä mietin useimmin myös alan vaihtoa. Totesimme miehen kanssa, että onpa sentään hyvä, ettei molemmat meistä ole aineenopettajia.

Onneksi hyvä musiikki ja suklaa lohduttavat kuitenkin aina, ja tänään tuo musiikki saa surullisten uutisten vuoksi olla Whitney Houstonia. Mietin vain, että voi miksi taas eräs musiikkitaivaan kirkkaimmista tähdistä putosi ennen aikojaan...

Pidän todella paljon Whitneyn syvästä ja tunteikkaasta äänestä, vaikka rmb-musiikki ei muuten olekaan suurimpia suosikkejani (esim. Destiny Child ja Mariah Carey ovat eräitä ikiaikaisia inhokkejani niekutteluineen...)! Pidän myös Houstonin monien laulujen sanoituksista. Fiksu ystäväni kiersi muuten 90-luvulla useiden supertähtien keikat silloin, kun edellä mainittu Houston ja Michael Jackson olivat vielä voimissaan! Olen aika kade ;)

Onneksi youtuben syövereistä voi kaivaa vanhoja musiikkivideoita näytille. Mukavaa loppuiltaa, vaikkapa Whitneyn parissa :)

Siskontyttö Senni

Minustakin on tullut vihdoin täti! Tämä vaavi on oraalivaiheessa, testailee maitonaskaleitaan vähän kaikkeen ja pyörii kuin väkkärä. Pennun kuvaaminen olikin yllättävän vaikeaa (tämä oli ainut terävä kuva).

Mutta on se suloinen! Tunnen ensimmäisen kerran orastavaa koirarakkautta... Corgin tassut ovat muuten kuin Manun monot! Toinen korvakin noussee pystyyn tässä parin kuukauden sisällä ;)

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Kyllä punainen on blondin väri!

Mielestäni eräs kauden 2011-2012 kivoimpia trendejä ovat olleet 60-luvun vaikutteet. Tästä hyvä esimerkki on H&M:n uusin kevät mallisto; se sisältää kirkkaita värejä, a-linjaisuutta, pieniä kauluksia sekä twinset-mallisia neulenuttuja.

Oman 60-luvun tyylisen neuletakkini löysin eilen - punainen väri oli pompannut esille jo Sokoksen esitteessä, mutta lopullinen vakuuttuminen tapahtui paikan päällä Wiklundilla, kun totesin In Wearin nutun punaisen olevan hipiälleni juuri se otollisin kylmään taittuva verenpunainen. Olen väreiltäni todella vaalea ja hieman väritön, mutta kyseinen väri saa olemukseni mielestäni hehkumaan hyvällä tavalla. Sama maaginen vaikutus on siinä oikeansävyisessä punaisessa huulipunassa. Huomaan iän karttumisen myötä ymmärtäväni yhä paremmin samansävyisen äitini kauneusvinkkejä: hän ei ole harrastanut koskaan voimakasta silmämeikkiä - vain tasoittanut ihon sävyn, huolitellut kulmat, taivuttanut ripset sekä laittanut mascaraa ja ilmeen kirkastavaa huulipunaa.

Mikä on sinun sukusi naisten ikiaikainen kauneusvinkki?

Ps. Muistakaapa viimeiset villahousutkin tuo sivupalkin kysely :)

Ps 2. Hei tyylikriitikot, eikös tämänpäiväinen tätityylini ole suoraan MTV3:n Ranskan kirjeenvaihtaja Helena Petäistöltä pöllitty :D

Pirteämpää jaksoa

Tänään on hyvä päivä! Seuraavassa muutamia syitä:

- Työpäiväni käsitti vain viisi oppituntia viime jakson seitsemän perättäisen oppitunnin sijaan (siinä olikin tekemistä, sillä välitunnit ovat koulussamme keskimäärin 5 minuutin mittaisia ja kun opettaa monessa eri luokassa, niin kiirettä piisaa)! Uusi jakso tuntuu ainakin näin aluksi ihan levolta :D

- Tässä jaksossa minulla on myös opetukseton päivä :) Saanen edellisen jakson koepinot hieman nopeammin korjattua.

- Sain pesulasta parhaan villakangashameeni. Purkkatahra lähti irti lähes kokonaan :)


- Aurinko paistaa ja päivät ovat pidempiä kuin aikaisemmin!

- Illalla on kaiken lisäksi tiedossa kirjaesittely! Ilmaista ruokaa ja juomaa sekä rupattelua oman alan ihmisten kesken; mikäs sen parempaa :)

Mukavaa viikon alkua ja helmikuuta myös teille kaikille lukijoilleni!

Ps. Lupaan tehdä heti koeryysiksen jälkeen muitakin postauksia kuin kouluaiheisia. Nämä tulevat vain luonikkaimmin. Pahoittelen myös sitä, etten ole ehtinyt vastaamaan tulleisiin kommentteihin viime aikoina. Se johtuu myös kiireestä.

Ps 2. Olisi muuten mielenkiintoista kuulla, minkä mittaisia ovat teidän koulun välitunnit ja pitääkö oppilaiden mennä silloin ulos.
Ps 3. Miten olisi uutena asustemuotivillityksenä muuten tällainen kätevä pilli? Toimisi varmasti huonosti käyttäytyvien aikuisten työpaikallakin kurinpidossa esim, jos ei meinaa saada palaverissa suunvuoroa :D

Loppuviikon työasu ja Accessorize-ale

Heipä hei!

Viikon tunnit on pulkassa, mutta ajattelin rykäistä tänään kokeenkorjausmaratonin. Mies menee kaverinsa kanssa suoraan töistä jääkiekko-otteluun, joten talo on tyhjilllään ja rauha taattu yhdeksään asti illalla. Jotenkin on vain niin laiska olo... Enköhän saa kuitenkin rykäistyä koneen käyntiin kahvikupin ja suklaan avulla :)

Päivän asuna toimi miksaus talvi- ja kesäkauden vaatteita. Olen perinteisesti käyttänyt ylläni ollutta tunikaa vain kesäisin, mutta hoksasin yhdistää sen uuteen kashmir-nuttuuni, ja toimiihan se näinkin! Kaiken lisäksi mätshinki on täydellinen toisten uusien silmälasien kanssa :D Olen myös oppinut, että hiukset on hyvä pitää osittain kiinni kyseessä olevien suurehkojen nörttirillien kanssa, ettei naama näytä liian pyöreältä (tämä tietysti henkilökohtainen näkemys itsestäni ja ominaisuuksistani, älköön kukaan loukkaantuko siitä). Hieman riippuvat helmikorvakorut käyvät myös silmälasien kanssa. Näin olen päättänyt liennytyksenä aiemmille mielipiteilleni, sillä en voisi muuten käyttää ikinä mitään suurempia korvakoruja.

Koska tämän hetkisen kyselytuloksen (muistakaahan muuten loputkin osallistua) perusteella näyttää siltä, että te lukijat haluaisitte kuulla välillä ostoksistanikin reaaliajassa, voisin nyt hivuttautua hetkeksi materialismin puolelle ja kertoa muutamista asustelöydöistäni.

Turkulaiset tietänevät, että Skanssista löytyy Accessorize-liike, joka myy nimensä mukaisesti asusteita. Liike on täynnä aivan ihastuttavaa rihkamaa, mutta mielestäni järkyttävän ylihintaisena. Siinä on yksi esimerkikki ketjusta, joka on osannut tosiaankin brändätä itsensä.

Oikeastaan ainoat kerrat, jolloin olen Accessorize´ssa asioinut, ovat ne, kun siellä on 70 % alennus. Tällöin tuppaan löytämään sieltä sitten vaikka mitä...


1. Shoppailin liikkeessä itse asiassa kahteen otteeseen. Syy siihen oli ensisijaisesti yllä olevat aivan huipuiksi osoittautuneet korvaläpät! Ajattelin aiemmin, että vitsit miten kasaria, mutta tarkemmin ajateltuani kekkasin, että kyseinen kapistus on aivan erinomainen päivinä, jolloin hiukset ovat kiinni. Esimerkiksi muhkealla nutturalla, jolloin pääpipossa ei oikein luonnistu näyttämättä humanoidilta. Läpät ovat olleet erinomaiset esimerkiksi työpäivinä, jolloin istuu lähinnä autossa siirtyen paikasta toiseen.

2. Kullanvärisille korvakoruille jäi intaa parisen euroa...

3. Päädyin laittamaan ostoskoriini myös syystakkini väriset hanskat, joissa on koristeena pienet sievät rusetit. Toinen aivan huippulöytö oli paksuhkoa punosta oleva hopeanvärinen kaulaketju. Se on ollut pariinkin otteesee yllä, esimerkiksi viime viikonloppuna teatterireissulla.

Sellaista tällä kertaa. Nyt arvioimaan opiskelijoiden käsityksiä mm. keskiajan ja renessanssin eroista!

Mukavaa illanjatkoa ja osallistukaahan pikkukyselyyni. Näyttää vahvasti ainakin siltä, että sisustusjutut kiinnostaisivat. Se on hyvä tieto, sillä epäilen välillä, etteivät kyseiset jutut kiinnosta, varsinkaan jos kommentteja ei tule boksiin. Turku-vinkkejäkin voivielä antaa edelliseen postaukseen. Tykkään lueskella niitä ainakin itse :)

Tildan virallisia Turku-vinkkejä

Ah, Turku...nuoruuteni kaupunki! Tuon kaupungin kujille ja kukkuloille kätkeytyy monta muistojen suloista hetkeä, mutta myös niitä epävarmuuden ja alakulon tuntemuksia, mitä jokainen matkansa varrella on kokenut.

Ajattelin laatia viimein lukijaystävällisen kokoelman hyväksi koettuja Turku-vinkkejä, turkuisilla kuvilla höystettynä. Osa noista kuvista on julkaistu tässä blogissa aiemmin, osan kaivoin esille tietokoneeni uumenista.

Etenen vinkeissäni saksalaisen täsmällisesti, kategoria kerrallaan:

1. Missä käyskennellä...


Turku on oivallinen valinta kauko- tai paikallisturistille, joka nauttii kaupunkisuunnistuksesta ja pienistä yllätyksistä joka nurkan takana. Turku on Rooman lailla (heh, voi turkulaisten egoa...) rakennettu seitsemälle kukkulalle. Noista omakohtaisimmat minulle ovat Puolalanmäki ja Vartiovuorenmäki, jotka molemmat ovat samalla vehreitä puistoja.

Puolalanmäellä sijaitsee myös Turun taidemuseo, jossa on loistava perustaidekokoelma sekä mielenkiintoisia vaihtuvia näyttelyitä. Itse muistan vuosien varrelta ainakin Alphonse Muchan ja Akseli Gallen-Gallelan näyttelyt.

Vartiovuorenmäki on kuuluisa erityisetsi vappupäivän piknikistään. Sieltä avautuvat upeat maisemat Turun yli kaikkina vuoden aikoina.


Jos rakastat vanhoja puutalokortteleita, suosittelen kaupunkiulkoilua Portsassa tai Nummessa. Erityisesti jälkimmäinen alue on ollut omaa sydäntäni lähellä. Alueella sijaitseva Nummis-kebab on mielestämme Turun paras kebab-paikka!

2. Missä ulkoilla...


Turun ulkoilupaikkojen helmi on tietysti kaikkien turkulaisten rakastama Ruissalo. Saaren tammet muodostavat merkittävän osan suomalaisista tammimetsiköistä. Ruissalon itäisen puolen pitsihuvilapromenaadi kuuluu myös olennaisesti alueen perusnähtävyyksiin. Samaisella osuudella on mahdollista ihailla mahtavan suuria ruotsinlaivoja melkein hipaisuetäisyydeltä. Tehnee vaikutuksen lasten ohella vähän suurempaankin matkailijaan :) Varsinkin talvisaikaan reippailu on hyvä päättää Honkapirtille hernerokan ja pannukakun tai tuoreiden munkkien merkeissä.




"Salaiset" Kuuvannokan kalliot ovat varmaakin puolien kaupungin asukkaiden tiedossa. Älkää kertoko niille lopuille ;)

Muita muistamisen arvoisia ulkoilualueita Turussa ovat Katariinanlaakso ja erityiseti näin talviseen aikaan myös Luolavuoren vanha kaatopaikka. Sieltä saa melkoisen hurjat laskiaislaskut ja ihailla 360 asteen verran leviää turkulaismaisemaa!


3. Missä nautiskella...

Turku on kulinaristienkin luvattu maa. Vaikka en syökään ulkona usein, niin muutaman omakohtaisen vinkin voin kuitenkin antaa.

Pari postausta aiemmin mainitsin Tintån. Kyseinen ravintola on varustettu ehkäpä Turun kauneimmilla maisemilla ja ruoka se vasta onkin erinomaista! Voin suositella lämpimästi paikan luonasta ja kuulopuheiden perusteella paikan annoksetkin ovat hyviä. Paikka on erinomainen valinta tulla istumaan iltaa vaikka ystävien tai mielitietyn kanssa. Toinen aivan ihana paikka on Sergio´s, jonka rucola-parmankinkkupitsaa voin suositella kaikille :)

Suosittelen myös ravintola Kasvista kaikille. Se sijaitsee Betel-kirkon alakerrassa. Sinne pääsee esimerkiksi suoraan kävelykadulta.

Turkulaisista kahviloista suloisin oli cafe Mansikkapaikka, joka ikävä kyllä suljettiin viime vuonna.

Mukiinmeneviä vaihtoehtoja silti löytyy. Suosittelen kokeilemaan vaikka rantakadun taidekahvila CaféArtia tai vaikka kaupunginkirjaston Café Siriusta. Logomossa sijaitseva Artek-kahvila on myös ainakin näkemisen arvoinen. Kahvileipävalikoima on sen sijaan melko suppea. Logomo-virailulla kannattaa tietysti tutustua kulttuurikeskukseen muutenkin.

4. Missä shoppailla...

Turkuhan on suomalaisittain suurehko kaupunki, joten peruskauppavalikoima on hyvä. Sen sijaan että luettelisin Zaroja ynnä muita, vinkkaan jälleen kerran muutamasta pienestä vintage-liikeestä, jotka ovat sydäntäni lähellä:

1. VintagEija´s myy 40-70-lukujen vaatteita sekä ompelee uutta vintage-tyylistä vaatetusta. Itse olen muokkauttanut Eijalla monet vanhat vaatteni uuteen uskoon.


2. Boutique Minne valmistaa mittatilaustyönä esimerkiksi juhlapukuja. Minnesta löytää myös kauniin kokoelman huolella valikoituja vintage-aarteita. Liike on kaunis kuin karamelli ja siksi näkemisen arvoinen esteettisenä kokemuksenakin :)

3. Evergreen Garderobi on kolmas vinkkini. Se sijaitsee Kärsämäen kaupungin osassa Leafin entisissä tiloissa.

5. Mitä tehdä pikaisesti?

Muutaman tunnin Turku-vierailulle suosittelen lyhyttä promenaadia Aura-joen ympäristössä. Samalla kannattaa käväistä vilkaisemassa joen tuntumassa sijaitsevaa Turun uudehkoa kirjastoa, joka on kokonaistaideteos itsessään.



Kyseisen kulttuurikeskuksen uusi moderni puoli on saatu sulautettua uskomattoman hienolla tavalla kulttuurimiljööseen. Lounashetki Tintåssa tai Blankossa voisi kruunata tuon lyhyen visiitin.

Tässäpä omat vinkkini. Paljon muutakin tietysti olisi vielä ollut! Lisätkääpä te muut mahdolliset turkulaiset blogini seuraajat nyt omat vinkkinne kommenttiboksiin niin saadaan levitettyä Turku-gloriaa mualimmalle ;)

Ps. Olen taas lisännyt äänestyspalkin tuonne sivuun. Käykääpä kertomassa, mitä haluaisitte lukea näin kevättalvella tästä blogista.