Kenen joukoissa seisot?

Erinomaista viikonloppua!

Blogini on varmaankin jo paljastanut, että huumorintajuni on jokseenkin outo. Voin paljastaa, että Herra Råtta- ja Fingerpori-huumorin ohella minut saa varmimmin nauramaan ajankohtaisilla ja poliittisilla vitseillä.

Viimeisimmän kuukauden ajan minua on viihdyttänyt erityisesti Suomen Kuvalehden toimittajan Pekka Ervastin laatima juttu Suomen puolueiden stereotypisistä kannattajista. Näyttelijä Krista Kosonen puolestaan muuntautui loistavasti rooliin kuin rooliin maaseudun eläjästä suomenruotsalaiseksi hienostorouvaksi.

Parasta kyseisessä artikkelissa oli kuitenkin sen sopivuus myös oppimateriaaliksi. Vaikka puolueet esitetäänkin todella stereotyyppisessä valossa, niin mielestäni asian kuuluukin olla näin. Jos vaihtoehtoja ei tarjota, niin politiikasta menee maku. Toisaalta artikkeli pohjautui Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen, jossa se haasttateli lähes 20 000 ääneystysikäistä suomalaista ja laati äänestysprofiilit sen perustella.

Tässä muutamia makupaloja syntyneistä fiktiivisistä puolueiden peruskannattajista:

Keskusta

Nimi: Reino Ratsula Ikä: 58 Kotipaikka: Nämäilän Lähäkkälä (Pohjois-Pohjanmaa) Ammatti: metsäkoneurakoitsija, maatilamatkailuyrittäjä Koulutus: kansakoulu, kansalaiskoulu, ammattikoulu Parisuhde: ”Naimisissa ton emännän kanssa jo nelisenkymmentä vuotta, kolme lasta.” Auto: VW-paku Harrastukset: metsästys, kalastus ja osa-aikaviljely

”Nojoo, keskustaanhan mä liityin jo natiaisena - tai maalaisliittohan se silloin vielä tais olla. Minut varmaan liitettiin puolueeseen perhejäsenenä. Vesaisissa kylän opettaja sitten kertoi Kekkosesta ja muista urhoista.

Meijän perältä on aina ollu oma mies eduskunnassa ja se on aina kuulunu keskustaan. Niin on paree!

Musta vähän tuntuu, että nyt EU-aikana meidät maaneläjät on ajettu vähän ahtaalle. Mutta ilman keskustaa oltas varmaan vielä ahtaammalla.
Vaaleissa äänestän tietysti sitä meidän pitäjän miestä. Eihän se mikään kekkonen ole, mutta oman kylän miehiä kuitenkin. Me kuulutaan tavallaan samaan porukkaan ja porukan pitää pitää yhtä. Se on ihan sama asia oli se porukka puolueosasto tai hirviporukka.”

Kokoomus

Nimi: Jyrki Juristi Ikä: 36 Kotipaikka: Haukilahti (Espoo) Ammatti: lakimies, liikkeenjohdon konsultti Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, ekonomi Parisuhde: lääkärivaimo, poika ja tytär Kulkuväline: Audi TT, vaimolla A4 farkku. Harrastukset: viiniproovit, laskettelu, golf ja Espoon Blues -kannatusyhdistys

”Kokoomus on oikeesti tosi siisti lafka. Siinä on samanhenkistä porukkaa ja rento, cooli meininki.

Kokoomuksella menee hyvin ja kokoomuslaisillakin menee hyvin, siitä se hyvä meininki varmaan tulee. Mitä vikaa siinä on?

Mutta kyllä duunia vielä riittää. Verotusta pitäis saada alas ja yritystoimintaa arvostaa enemmän eikä kurittaa kaikenmaailman byrokraattisilla säädöillä. Niiden, jotka opiskelee pitkään ja tekee pitkää päivää duunissa, pitää saada siitä myös kunnon taloudellinen korvaus. Ei niitä hedelmiä pidä kaikkea kupata valtion pohjattomaan kassaan. Ne on mun fyffet!

Vanhoista hyvistä isänmaallisista arvoista pitää silti pitää kiinni. Siinä mielessä Sauli Niinistö on linjan mukainen, jämäkkä mies pressaksi. He is my man!”

Vihreät

Nimi: Minttumaaria Auer-Mohammed Ikä: 25 v Kotipaikka: Helsingin Kumpulassa, ihanassa puutalossa Ammatti: opiskelija, kotiäiti Koulutus: ”Musta tulee kehitysaputyöntekijä.” Parisuhde: puoliso ja yksi lapsi Kulkuväline: polkupyörä ja julkiset Harrastukset: elokuvat, feissaaminen, luomupalstan pito, kierrätys

”Emmä sillee tiedä… Mä nyt äänestän vihreitä, kun ne on ekologisin ja sillee ja ehkä ainoa puolue, joka oikeesti miettii fiksusti näitä nuoremman jengin tärkeinä pitämiä asioita: ympäristökysymyksiä, tasa-arvojuttuja, pätkätöitä, ilmastomuutosta ja globalisaatiota ja sen tyyppisiä juttuja.

Mut en mä näitä politiikan juttuja sillee hirveesti mieti, mulle tää vihreys on oikeastaan enemmänkin elämäntapa. Mä feissaan Greenpeacelle, Animalialle ja Amnestylle aina kun pikku-Alilta ehdin ja pystyn. Mä käytän norppasähköä, tietty. Jos kaikki tekis niin, ei tarvittais ydinvoimaa lainkaan. Miks ei jengi tätä tajuu, mä en tajuu?

Joskus nuorempana meinasin lähtee yhteen tarhaiskuunkin mukaan, kun mun poikafrendi - joka muuen oli ihan Ville Komsin näköinen - houkutteli. Mutt en mä sitten kuitenkaan menny, hirveen kylmä keli oli ja tais vielä sataakin.”

Vasemmistoliitto

Nimi: Kalle ”Che” Kuokkavieras Ikä: 22 Kotipaikka: ”Välillä Turus, Manses tai Stadis, vallatussa talossa kuiteski.” Ammatti: ”Häh?” Koulutus: melkein yo, pari tenttiä puuttuu Parisuhde: välillä Turussa, Mansessa ja Stadissa Kulkuvälinen: isän vanha Fiat Harrastukset: kansalaisaktivismi, urbaani, poliittinen räppi

”Se on käsittämätöntä, miten jenkkikapitalistit ja kaiken maailman riistomafiat ja isot bisnesporhot pyörittää tätä systeemiä ihan globaalisti. Se on yks iso salaliitto oikeestaan.

Jonkun pitää panna kapuloita sellaisten rattaisiin. On mahtavaa nähdä, että sellasta porukkaa löytyy. Kyllä on mahtava fiilis, kun vaikkapa vallataan jotain taloa tai katua. Se on suoraa atakkia, josta mä tykkään. Viva la revolution!

Mutta on sitä ollut ennenkin. Kerran mä olin yhdessä opintopiirissä, jossa Esko-Juhani Tennilä - se vanha kommarigubbe sieltä Lapista tai jostain - muisteli, millaista touhu oli silloin joskus ku porvaria pistettiin kunnolla neniin. Niillä jätkillä on asenne kohdallaan ja hiton hyvät läpät. Niiltä voi paljon oppia, mutta emmä kyllä rupeaisi missään ihmeen punaisessa pikkutakissa hiihtään.”

Perussuomalaiset

Nimi: Seppo Suhari Ikä: ”Nelkytjotain.” Kotipaikka: maaseutumainen Uusimaa Ammatti: taksi- ja kuntosaliyrittäjä Koulutus: ammattikoulu Parisuhde: vaimo ja kaksi lasta Kulkuvälinen: Mersu Wunderbaumilla. Harrastukset: ravit ja lätkä - katsomon puolella

”Timo Soini on hyvä jätkä! Perkele, se sanoo suoraan, miten asiat on. Semmosta tässä on odoteltukin sen jälkeen kun Vennamo häippäs.
Mä aion nyt äänestää pitkästä aikaa. Vaikka äänestin mä kyllä Soinia jo pressanvaaleissa ja eurovaaleissakin. Pakko on äänestää, kun tuo sama meno tuntuu maassa jatkuvan, oli siellä hallituksessa sitten demarit, kokkarit tai keput. Nyt voi käydä niin, että perussuomalaisten porukka saa vähän tulta vanhojen väsyneiden puolueiden perseen alle. Se on niiden kohdalla niin, että missä Soini, siellä pulma.

Nää EU- ja maahanmuuttohommat on saatava järjestykseen. Öljylettien velkoja mä en suostu pienestä yrittäjätilistäni maksamaan, enkä sosiaalipakolaisten sossunlaskuja. Emmä rasisti ole. Kunnon rehellinen työmies on Suomeen tervetullut - kunhan ei tuu mun naapuriin eikä vie mun duunia.”

Kenen joukoissa sinä seisot? Tarkista loput vaihtoehdoista Suomen Kuvalehden artikkelitietokannasta.

Lähde: Suomen Kuvalehden nettisivut

Alvine mielessäin...

Hei taas!

Arvanette, että viime aikoina on ollut hieman hankala saada unen päästä kiinni. Kun valot sammutettu ja silmät suljettu, niin silloin ne asiat vasta alkavatkin pyöriä mielessä! Vuoroin työasioita, vuoroin kämppäasioita on vyörynyt sieluni silmien eteen...

No, mitäpä tuossa tilanteessa voi muuta kuin alkaa laskea lampaita. Tai ainakin lampaavillaisia juttuja;) Tarkoitan siis mattoja.

Vaikkemme voi tässä vaiheessa sijoittaa suuria summia tulevan kotimme sisustamiseen, niin joitakin tarpeellisia hankitoja olemme päättäneet tehdä. Uuden ruokaryhmän ohella niihin kuuluvat nuo matot. Valkoisia räsymattoja vuosikaudet tuijotelleena olen näköjään siirtymässä uuteen aikakauteen - nimittäin värillisiin ja jopa kuviollisiin mattoihin.

Ongelmana on ollut vain se, että olen perinteisesti ollut hyvin nirso kyseiselle yhdistelmälle. Kuviomatot ovat tuoneet mieleeni kulahtaneet polyesteriset itämaiset matot tai sitten jotkin todella räikeät graafiset yksilöt. Ne eivät ole minua varten.

Ikean sivuja selaillessani huomasin kuitenkin muutaman aivan Tildukan tyylisen maton! Alvine-sarjan villamatot vaikuttavat hyvälaatuisilta ja kohtuuhintaisilta. Lisäksi niiden folklore-henkinen kuviointi miellyttää. Mutta mikä on sitten se kaikkein tildamaisin?

a) Kukikas matto

Tämä sopisi sellaisenaan antiikkisohvani kaveriksi. Mietin kuitenkin, ovatko maton kukkakuviot liiankin mummomaiset, vaikka mummoilua harrastankin?

b) Keltaisen maton Taalainmaa-tyylinen kuviointi on ihana! Sinapinkeltainen ei kylläkään ole sisutusmakuni ykkösväri. Mutta ehkä tulevaan työhuoneeseen?
c) Harmaassa matossa on oikeastaan kaikki kohdallaan. Paitsi, että se on harmaa. Olisin mieluummin ottanut hiekan tai ruskean sävyisen version kyseisestä yksilöstä. Tosin, tulevassa keittiössämme hallitsevana värinä on harmaa. Mutta kannattaako noin nättiä mattoa sinne uhrata?


Onko sinulla kokemusta ikean villamatoista, esimerkiksi tuosta Alvine-merkistä. Kuulisin mielelläni kokemuksistanne. Entä, mikä näistä on sinun mielestäsi tildamaisin?

kuvalähteenä Ikean sivut.

ps. Ikean kuvat olivat kyllä kummallisen nuhruiseksi noin ison lafkan myyntikuviksi!

Aamuinen teehetki

Iltaista vielä! Tämänaamuinen tarjosi virkistävän poikkeuksen jokapäiväisiin rutiineihini.

Sähköpostiini kolahti jo viime viikon puolella kutsu saapua Iittalan Hämeenkadun Outlet-myymälään Twiningsin teehuoneen avajaisiin. Pop-up-periaatteeella toimivan teehuoneen tarkoitus on yhdistää kaksi suomalaisille kotoisaa harrastusta - teenjuonti ja moderni kotimainen design. Koska aikataulu kerrankin antoi myöten, minä päätin nauttia aamuhetkestä täysin siemauksin. :)

Tilaisuudessa tarjottiin moderni brittiläinen aamiainen, ja samalla pääsi maistamaan Twiningsin keväällä lanseerattavia uutuustuotteita. Oma kuppini täyttyi Chai Green -makuisella teellä. Se oli yllättävän pehmeänmakuista! Brittiläiseen aamiaiseen kuului taas täytettyjä kolmioleipiä ja hedelmänpaloja. Kokonaisuus maistui todella hyvältä.

Aamupalasta nautiskellessamme Twiningsin edustaja kertoi suomalaisen teekulttuurin uusimmista virtauksista. Teenjuonti häviää vielä selvästi kahvin kulutukselle, mutta muutosta on havaittavissa. Erityisesti hyvinvointia edistävien teelaatujen kuten vihreän teen kulutus on kasvussa. Siksi Twiningskin tuo markkinoille kaksi uutuutta eli jo mainitun Chai Green-teen sekä Green Tea & Forest Fruits-maun.


Mielenkiintoiselta tutkimustulokselta kuulosti se, että suomalaiset teenjuojat edustavat voimakkaasti uutta trendiä, johon liittyy elämän hidastaminen ja kohtuullistaminen. Ilmiön tutumpi nimitys taitaa olla nk. downshiftaus.


Tällaiset teenjuojat mainitsivat muuten ylivoimaisesti suosituimmaksi harrastuksekseen "kotoilun", jolla tarkoitetaan kotona puuhastelua ja itse tekemistä sekä ajanviettoa perheen ja ystävien parissa. Teen nauttiminen saattaa olla myös se pieni oma hetki arjessa, jolloin muun maailman voi jättää hetkeksi taakseen. Siis vain tutkia höyryävää teemukia ja katsella lintulaudan lintuja.

Tuo kotoilun käsitteen kuulessani tuntui heti tutulta ja hymy levisi huulilleni. Eli minunkin viime aikoina harrastamani mummoiluni villasukissa ja teemuki kourassa ei ole hämärää hiipparointia vaan melkeinpä trendikästä. Kunnia siis meille kotihiirille. ;)


Vierailu osui ja upposi siinäkin mielessä, että olen vähentänyt kahvinjuontia urakalla. Erilaiset chai-teet ovat tulleet tilalle. Ja masu on voinut paljon paremmin :)

Jaahas, vieläköhän menisi yksi teekupponen näin illantuimaan?

Ps. Hämeenkadun pop-up-teehuone on avoinna tulevaan lauantaihin (12.3.) saakka ja päivän työasu taas se sama 60-luvun muokattu vintagemekko!

Postauksessa mainittu tutkimus on Twiningsin teetutkimus 2011.

Hehän ovat kuin kaksi marjaa vol. 2

Hän on pieni, mutta tärkeä. Piikit ovat vielä untuvaiset ja suu hieman mutrussa. Kun hän innostuu tärkeästä asiasta, kimeä piipitys karkottaa koirat ja kissat lähistöltä. Kierrokset nousevat ja käämit palavat jatkuvasti.


Hän on siis meidän siili, joka hyvin usein käy hiilenä. Yleensä hän tekee talvipesän lehtiroskikseen. Parhaimman eristeen antaa Hesari, mutta Tusarin tuoksu on lempeämpi. Tänä vuonna siili heräsi kuitenkin ennen aikojaan talviunilta...


Ensimmäisenä kuului kimeä piipitys "Missä viiliseni on?" Eipä saanut siili viiliä, vaan kohtasi maitotuotteen jaloimmassa muodossaan.

Kermannokare huulillaan hän nukahti miehen lautaselle. Noin hentopiikkisen olennon verensokeri pompaa helposti jo yhdestä raesokerin palasta.


"Amatööri", puuskahti Råtta ja jatkoi rotanmyrkyn kittaamista.

Ps. Jos joku on joskus maistanut Riga balsamia, niin yhtyy varmasti mielipiteeseen - Se on todellakin rotanmyrkkyä!

Viikossa meni!

Heipä hei jälleen!

Uskomaton viikko jatkuu... Nyt on sitten nimittäin varmistunut, että pieni kotimme tulee saamaan uuden omistajan. Ilmoitus ehti olla oikotiellä tasan viikon. Ei tarvittukaan usemman viikon piinaa, hinkkausta ja pullottavaa otsasuonta. Siis todellakin JIPPI-JAI-JEI!


Oikeastaan halusin jakaa tämän aiheen kanssanne onnellisen helpotushehkutuksen ohella myös siitä syystä, että olemme ihmetelleet viime aikoina asunnonvälittäjien ammattikuntaa. Se näyttää koostuvan hyvin monenlaisista suhareista. Jo syksyllä saimme esimakua asunnonnäytöissä aivan ammattitaidottomista tapauksista, jotka puhuivat ihan muuta kuin miksikä faktat osoittautuivat. (Lasivitriinin voi esimerkiksi sijoittaa ihan minne vaan paikkaamaan kämpän muita puutteita...)


Kuitenkin asunnonvälityksellä taitaa rikastua aika hyvin, sillä muistelisin, että alkuvuodesta (tai viime vuoden lopussa) ilmestyi taloussanomien tutkimus siitä, että asunnonvälitys on yksi kannattavimmista ja tuottoista yrittämisen muodoista. Tätä en yhtään ihmettele, sillä sen verran suolaisen hinnan joutuu maksamaan, kun antaa asuntonsa välittäjälle myyntiin. En toki kadehdi välittäjiä lainkaan, sillä työajat ja provikkapalkat vaativat aikamoista tsemppaamista. Kuitenkin, kun oman asuntomme myynti tuli ajankohtaiseksi, halusimme säästää pitkän pennin (vähintään 3000 e) yrittämällä myydä asuntoamme ensin omin nokkinemme. Toinen merkittävä syy oli myös se, että välittäjien nettiin laittamat kuvat ovat yleensä ihan karseita. Tiesimme pystyvämme varmasti parempaan. Tämä postauksen kuvitus on noita myynti-ilmoituksessa olleita kuvia. Kaiken lisäksi ne tuli napsaistua melko nopeasti!

Yhteydenottoja tuli melkoisesti. Monet paikan päälle tulleet kehuivatkin nimenomaan kuviamme. Ilmeisesti asunto olisi voinut muuten jäädä katsastamatta.


Tällä hetkellä mieli on tosi hyvä siitä, että viitsimme yrittää. Olin aluksi itse kallistumassa siihen, että annamme työn välittäjälle. Toivottavasti uusi omistaja tulee viihtymään tässä pienessä kolmiossa yhtä hyvin kuin me kaksi!

Ps. Huomenna, jos terve olen pääsen blogini kautta yhteen mukavaa pieneen aamutapahtumaan. Olen aika innoissani :)