tiistai 31. tammikuuta 2012

Poropäivä ja toivonkipinä

Tänään oli poropäivä. Pakkastahan on kuin napapiirillä, joten asu oli sen mukainen ;)

Toiveikkuus on ihana asia. Tällä hetkellä toivonkipinäni liittyy erääseen jatkokoulutusmahdollisuuteen. Sen kipinällä jaksan läpi harmaiden päivien. Haluaisin niin kovin kehittyä, työllistyä paremmin ja saada ehkä jonakin päivänä vakituisen työn. Olla siis ylipäätään hyödyllinen yhteiskunnan jäsen! Tiedostan, että ilman tuota kipinää en ehkä jaksaisi hommiani. Siksi pelkäänkin sitä hetkeä, jolloin joudu kohtaamaan mahdollisen pettymyksen.

Toisaalta tiedän, että eräs positiivinen ominaisuuteni on sinnikkyys. Välillä sitä silti toivoo, että toteutuisipa haaveet kerrankin ensi yrittämällä.

Kiva, että edelliseen postaukseen tuli noin paljon kommentteja. Asioissa on puolensa, kuten jälleen kerran saattoi kommenttiboksin perusteella huomata. Perusteltu mielipide on aina hyvä mielipide. Kunhan sillä ei loukata ketään.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Elämässä harvoin toiveet toteutuvat ilman sinnikkyyttä. Tai ehkä pienet toiveet.

Ihana asu!!

Anonyymi kirjoitti...

Vakituisella työllä on puolensa. Mutta myös ne toiset. Jos sait heti ensiyrittämällä ilman mitään sinnikkyyttä vakituisen viran niin kuin minä noin 30 vuotta sitten (itse asiassa sai valita kolme viran välillä), niin siinä käy sitten sillä tavalla, että pois repäisy ilman oikeasti pakottavaa syytä on ainakin minun luonteellani todella vaikeaa. Ehkä nykynuoret ovat huolettomampaa väkeä ja lähtevät silti - meillähän painoivat sadantuhannen markan opintolainatkin ensimmäiset vuodet tarkkaan kiinni luotettavaan leivänsyrjään. Minä olen kyllä vaihtanut koulua ja virkaa, mutta aina vain toiseen vakinaiseen virkaan. Ja niiden valikoimahan on paljon pienempi.

Ja sitten kun tuli lapsia, halusi pysyä samalla paikkakunnalla. Ja kun koulussa ei ole sen kummempaa "vikaa", niin ei tule vaihdettua toiseen kouluun. Ja sitten istut kuin tatti samassa koulussa. Helppoa, joo, mutta...

Oman koulun nuorista jatkuvasti koulua vaihtavista matikisteista muuten kyllä huomaa, että he hyppäävät uuteen junaan ihan helposti vakituisista viroistakin, kun niitä riittää valittavaksi runsain määrin.

Maikki kirjoitti...

Sun oppilaat on onnekkaita, kun saavat katsella nättiä ja huolellista pukeutumista blogistasi päätellen ihan joka päivä!

Tsempit myös koulutuspohdintoihin!

AnnaS kirjoitti...

Yläasteikäisenä / opiskellessa en osannut kuvitellakaan kuinka vaikeaa on saada vakituinen työpaikka. Erilaisten pätkätöiden myötä ehkä on tullut rohkeammaksi / sopeutuvaisemmaksi erilaisten työyhteisöjen ja työpaikan vaihdon suhteen.

Ihana mekko :)

Turun Tilda kirjoitti...

anonyymi: Niinpä. Kiitti kehusta :)