tiistai 5. huhtikuuta 2011

Viime yönä ei nukuttanut

Viime yönä ei nukuttanut. Pyörin ja kierin sängyssä. Kellosuiset kiurut lentelivät ulos tapeteista ja laskeutuivat hämyisille kirsikkapuun oksille. Otapa sitten selvää, mitä tuokin enteilee.

Tänään allekirjoitin tolkuttoman monta asiakirjaa ja pohdin, kuinka hienostumatonta käsialani on - edelleen kuin pienellä pojalla! Ja siinä, aikuisena naisena, istuin kummiskin.

Ensimmäiseen kuormaan lastasimme kaikenlaista särkyvää turhuutta: ylisuuren lasisen makeismaljan, rautaisen lintuhäkin ja hopeisen kynttelikön. Pitihän reviiri saada omiin nimiin, tämän naisen näköiseksi!

Sillä aikaa, kun isä ja poika mittailivat ja teknikoivat, minä uskaltauduin ensimmäiselle seikkailulle sen jyrkänteen reunalle. Jestas sitä kevätvalon määrää ja humisevaa tuulta! Alapuolella levittäytyvän maalaismaiseman laakeuden rikkoivat vain vanhan pitsihuvilan peltinen katto ja kauempana häämöttävä vanha tiilinen sähkömuuntaja (Toki muutakin, mutta niistä myöhemmin).

Teki mieli huutaa ja tanssia. Tilda on tullut! Ensin pitää kuitenkin hyvästellä ja silitellä vanha ystävä. Hyvin palvelit meitä ja olet yhä rakas. Muistoihin kätkemme sinut!

Ps. 50-lukuinen pukukavalkadi toteutetaan heti, kun romppeet on saatu kunnialla uusille asuinsijoilleen. Ymmärtänette tämän pienen viivästyksen. Muutenkaan tämän blogin hiljaiseloa ei seuraavan kahden viikon aikana kannata ihmetellä :)

11 kommenttia:

Tessa kirjoitti...

Onnea, onnea, onnea vaan, maalla on mukavaa :).

En muista oletko kertonut aiemmin, mutta onko myös lapsuudenkotisi ollut maalla?

Turun Tilda kirjoitti...

Tessa: Kiitos :D Kyllä olen siitä jossakin postauksessa maininnut, mutta kenties parisen vuotta sitten. Olen tosiaan umpilandelta kotoisin ja lapsuuteni koti, (jossa vanhempani yhä asustavat) on vanha kivinavetta. Nimikin on varsin mainio - "Vasikkakartano" :)

Uusi Aamu kirjoitti...

Ihanaa! Tässähän nousee melkein kyyneleet silmiin. Kaipuu itselläkin luonnon lähelle on kova,mutta tästäkin suurkaupungista on tullut tärkeä, läheinen, koti. Ja jo ajatus hyvästelemisestä puristaa rintaa. Mutta veri vetää eli eiköhän sitä ennemmin tai myöhemmin samalla lailla ala tanssittamaan puiden keskellä :)

Onnea!

nimim. toinen umpilandelainen

Turun Tilda kirjoitti...

Uusi aamu: On jännää, että voi rakastaa vastakohtaisuuksia. Turku on minulle tosi rakas kaupunki, mutta en silti veri vetää myös maalle. Ehkäpä sitä joku päivä palaa vielä kaupunkilaiseksikin :)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea uuteen kotiin. t. Ouit

Bisquits kirjoitti...

Onnea uuteen kotiin! :-) Kerro ihmeessä jotain uudesta kodistasi, millainen, millainen? En millään malttaisi odottaa kuvausta!

Nooruska kirjoitti...

Ihanaa! Onnea uuteen kotiin! Vitsi kivaa kun tule sit varmaan kaikkia sisutusjuttuja ,-).

Ainoanniina kirjoitti...

Joskus sitä kokee sellaisia selittämättömän ihania tunteita ja elämisen riemua, juurikin kauniiden maisemien äärellä. Ja keväällä! Mikä ihana aika muuttaa maalle uuteen omaan kotiin! Onnea Tilda!

Kerttuli kirjoitti...

Ihanaa, olen innoissani teidän puolestanne! Nostalgista tulla sitten teille kylään sinne meikäläisen vanhoille kotikulmille :)

Tosin, vaikkei kyseisessä paikkakunnassa mitään suurempaa vikaa olekaan ja 14 vuoden asumisen aikana siellä monta mukavaa hetkeä vietin, täytyy myöntää että en ole sinne kyllä tippaakaan ikävöinyt kun 11 vuotta sitten muutin sieltä pois... Minulle, niin kuin aika monelle muullekin, syntymäkaupunki (ja nykyinen kotikaupunki) on se ainoa oikea ja rakas! Turku <3 <3 <3 :)

Laapa kirjoitti...

Blogini rinnastettiin tänään yhdessä kommentissa sinun blogiisi (siis yhtä hyväksi!) joten täytyi tulla tutustumaan :) kivaltapa näyttää, jään seuraamaan...

Turun Tilda kirjoitti...

Outi: Kiitos :)

Bisquits: Kiitoksia! No nyt tilanne on hieman tasoittumaan päin, ja ehdin vastata rästikommentteihin. Eli asumme uudehkossa rivarissa. VAikka ihailenkin vanhoja puutaloja henkeen ja vereen, joiduimme toteamaan, että aikamme ja taitomme ei riittäisi rintamamiestalon remppaan. Lisäksi Suomen oloissa kustannukset kohoaisivat helposti uuden kämpän tasolle (jos siis lämmitysjärjestelmä ym pitäisi uusia). Kämppämme paras puoli on ehdottomasti maisema. Sitä voisi tuijottaa loputtomiin...

Nooruska: Kiitos! ihan varmasti piisaa, kohta en varmaan viitsi muusta pihaistakaan :D

Ainoanniina: Voi kiitos ihanista sanoista :)

Kerttuli: Tervetuloa :)Ja noista vanhoista kotiseutumuistoista: En minäkään synnyinpaikkakunnalleni haluaisi enää takaisin muuttaa. Niin se vain menee... terkkuja perheelle!

Laapa: Ahaa, mielenkiintoista kuulla, että ihmiset käyvät blogeista kaikenlaista keskustelua, josta ei itse välttämättä ole perillä ;) Tervetuloa mukaan ja pahoittelut tämän kommentin viipymisestä! Muutto esti yhteyteni blogosfääriin...