Hei taas!
Blogin pitäminen muuttuu kyllä moninkerroin mielekkäämmäksi järkkärin avulla. Varsinkin kauniina keväisenä päivänä, jolloin työpäivän jälkeen siirtyy takapihan puolelle valmistelemaan seuraavan päivän filosofian kaksaria ja haluaisi edes jollain tasolla välittää uuden ympäristön aikaansaaman fiiliksen...
Ovimatto kavereineen saapui suoraan tänne uuteen osoitteeseen.
Naapurit olivat puolestaan istuttaneet syksyllä tulppaaneja tulevien tuntemattomien naapurienkin puolelle. Niiden pitäisi kuulema olla punaisia :)
Muutamat teistä kyselivät, että mitä siellä meidän horisontissamme oikein siintää - peltoa vai vettä? Vastaus on, että molempia. Merenlahden jäät lähtivät juuri ennen pääsiäistä :)
Vanhasta kämpästä muistuttaa yberlaho puutuoli. Marketta pääsi sen päälle, kun en löytänyt mistään jättisuurta pläkkipeltiruukkuani. Mies on ilmeisesti onnistunut sijoittamaan sen ulkovaraston alimmaksi ;) Pahoja nämä muutot, kun haluaisi päästä asioiden edelle eli sisustamaan ennen järjestämistä :D
Mukavia keväthetkiä :)
4 kommenttia:
Mukavalta näyttää! Ja yhtä varhaiskeväisen alastonta kuin täälläkin - tänään hokasin ekat nuput takapihan syreenissä.
Filosofian kaksoitunti kuulostaa tappavalta. Ite sain tänään primitiivikohtauksen yhden ysiluokan kanssa. Taitaa olla aika tarkalleen 30 aamua jäljellä Vapauteen...
Kerrassaan iiihanan näköisiä maisemia teillä! :) Ja kiva kun kiireiden keskellä jaksat kuitenkin välillä kirjoitella.
Upeita maisemia teillä! Ja muutenkin niin kauniin näköistä. Onnea vielä uuteen kotiin.: )
Kutri: Kevään eri vaiheiden seuraaminen on aina yhtä ilahduttava kokemus!
Tsemppiä vain meille opeille puolin ja toisin... Kyllä ne päivät siitä vähenevät. ja onneksi myös filosofian kaksarit :)
Sisko: Kiitos! Tunen joka päivä suurta kiitollisuutta tästä uudesta ympäristöstä! Ainakaan vielä ei ole iskenyt ikävä takaisin asfalttifviidakkoon...
Kaitaliina: Kiitos ja kummarrus! Luonto on juurikin se ihanin puoli tässä uudessa ympäristössä :)
Lähetä kommentti