perjantai 3. helmikuuta 2017

Pihla-maniaa

Tervehdys pitkästä aikaa!

Vähäinen lasten päiväunien aikaan sijoittuva vapaa-aikani on kuulkaas kulunut viime aikoina kaappeja penkoessa. Vaikka (joululahjaksi kaiketi vinkkinä, heh, saatu) Konmari-kirja seisookin yhä lukemattomana hyllyssä, olen kokenut suurta puhdistavaa tunnetta henkareiden tyhjetessä.

Tunne on tosin saattanut liittyä kapselipukeutumiseen tähtävään filosofian sijaan siihen, että olen pääasiallisesti päässyt raskaudenaikaisista KAAVUISTA eroon - niin somia kuin jotkin niistä ovat olleetkin. Sen kuukauden töissä viettämäni ajan aikana sain turvonneena kehuja muutamista tunikakaavuista, joita olisin kuulema voinut käyttää jakautumisen jälkeenkin. Mutta en mä vain pysty! Mieleen tunki väkisin loppuraskauden kolotus ja huohotus ihan kyseisiä kledjuja vain vilkaisemalla...

Toisaalta olen kaupitellut niitä auttamattomasti liian pieneksi jääneitä 36 kokoisia työvaatteitani, joihin tuskin on enää palaamista. Hyvin ovat nekin menneet kaupaksi. Paras myyntipaikka simppeleille vähän laadukkaammille käyttövaatteille näyttää olevan facebookin ryhmä "minimalistin kirpputori". Siellä saa myydä halpaa ja kallista, kunhan on minimalistista (toki merkkilista kannattaa tsekata ensin säännöistä) ja laadukasta.

Nämä vaatteista saadut rahat olen kyllä (itselleni antamani luvan kanssa) hassannut sitten uusiin kierrätysostoksiin. Lapsille löydän helposti vähän enemmänkin kuin pitäisi :D Lähinnä olen täydennellyt miikkarin haaremihousukokoelmaa ja Kaislalle ostanut vähän kaikkea "tarpeellista" suuremmissa koissa. Itselle olen hankkinut puolestaan vähän NOSHIa, vintagea ja sitten kankaan, joka on saanut sydämeni tykyttämään vähän tavallista enemmän:


Marimekon Pihla-kangas!

Kuten ehkä muistatte, tyttärestämme tuli melkein Pihla. Sotasuunnitelmaani kuului tietysti se, että olisi nimiäisissä pukeutunut Marimekon Pihla-mekkoon :)

No, mekkoa ei osunut käytettynä kohdille (ei niitä kaiketi muullain enää saakaan tässä kuosissa), eikä tytöstä tullut Pihlaa, mutta alkuviikosta törmäsin Facen uutisvirrassa tähän isohkoon palaan 160 cmx 158 cm, ja ostin samantien pois. Maksoin siitä posteineen 40 euroa. Olikohan, eh, liikaa?


Nyt pitäisi sitten vain keksiä, minkä mallisen mekon haluaisin. Mielestäni kankaan muotokieleen istuisi ehkä parhaiten minimalistinen 60-lukuhenkinen tyyli. Tällaisen löysin VintagEijasin sivuilta. Eijallahan on oma mallistonsa, mutta hän tekee mekkoja myös asiakkaiden kankaista, jos sopiva malli löytyy hänen omasta mallistostaan. Kuulema helman ja hihan pituutta voisi säätää ja haluaisinkin sellaisen prinsessa Victoria-tyylisen vappu-/ äitienpäivä mekon tyköistuvana, mutta siveän mittaisena ja hihallisena. Kaiketi tuo malli tunnetaankin "prinsessaleikkaus"-mallina kuten Eijankin sivuilla lukee ;)

Nyt vain loppuja äippämekkoja ja turhia imetysvaatteita myymään ja mekkorahastoa kartuttamaan :)

Mukavaa viikonvaihdetta kaikille!

kuva: VintagEija´s

1 kommentti:

Anna-Liisa kirjoitti...

Eiköhän ollut ihan hyvä hinta. Kiva kuosi. Paula Risikolla ollut joskus jotain tätä kuosia yllä?