torstai 28. tammikuuta 2016

Alvarin mekko


No niin.

Vuosi ja neljä kuukautta pystyin vastustamaan kiusausta, mutta viime viikolla se tapahtui. Ostin kirpparilta Laura Peterzéns-merkin mekon, joka olisi sopiva Alvarille ensi kesänä.

 

Tähdennän, että rakastan poikaani yli kaiken, enkä edes haluaisi hänen olevan tyttö. Valitettavasti rakastan myös tyttölasten vaatteita. Mielestäni nuo edellä mainitut ovat kaksi täysin eri asiaa ja voivat olla olemassa sulkematta pois toisiaan :D

Löytyykö samaan sortuneita kohtalontovereita muista poikalasten äideistä?

Ps. Postasin aiheesta facebookissakin, sillä halusin nähdä, miten ihmiset reagoivat mekko-ostokseeni. Heh, heh... yllättäen poikalasten äidit peukuttivat löytöäni, mutta tyttölasten äidit olivat aika hiljaa.
Tulkittiinkohan ulostuloni kateellisen ruikutukseksi? ;) Tai luulikohan osa, että olen raskaana ja vinkkailen jostakin tulevasta...

Eräs pojan äiti kommentoi kuvaani tosi hienosti. Hän totesi, että ennen vanhaan lasten vaatteet olivat unisex-tyyppisiä vaikka kuinka pitkälle ikään asti. Vauvoja on alettu pukea sukupuolitetusti oikeastaan melko vähän aikaa sitten. Alvari tuskin vahingoittuisi mekosta, mutta Batman-asusta hän saattaisi olla ehkä eri mieltä.

Saas nähdä, mitä mekolle tapahtuu. Tuttavapiiriin on syntynyt lähiaikoina aika monta tyttöä, joista jollekin lahjoittaa mekko. Toisaalta, ehkäpä Alvari saa kokeilla mekkokirmailuja ensi kesänä ;)

Mitäs mieltä sinä olet?

8 kommenttia:

Sophia kirjoitti...

Olen tyttölapsen äiti (ja muuten pitkän linjan kommentoija vuosien takaa ;), ja mulla kyllä tuli tästä sellainen ilkikurinen virnistys, jonka voisin kuvitella olleen myös sinun kasvoillasi, kun kokeilit facebookissa reaktioita. Eli mekon ostaminen täysin ok ja ymmärrettävää. :) Minä olin "meille ei tule koskaan vaaleanpunaista" & "tyttöäni luullaan varmaan pojaksi vaatteiden värin vuoksi" -äiti, mutta kuinka ollakaan, meillä on todella paljon vaaleanpunaista, pinkkiä ja fuksiaa. :D

Augusti kirjoitti...

Mekko käyttöön vaan! Tuollaisesta ei kyllä lapsi saa traumoja; kyllä ongelmat ovat vanhempien päässä, jos joku siis ongelmia tuossa näkee. Vanhastaan monilla pikkulapsillahan oli tosiaan mekko päällä.

Nimetön kirjoitti...

Suloinen mekko, mutta muuten putosi kyllä kärryiltä!?

Blogin seuraaja

Nimetön kirjoitti...

Hei

Lähetin eilen jo viestin, mutta eiköhän se mennyt läpi. Sanoin vain, että tuosta mekostahan saa varmaan helposti pojan merimiespuvun leikkaamalla hameen halki edestä ja takaa. Sitten voi ommella lahkeiksi. Väljyyttä riittää, vaikka vaippakin on käytössä.

Merimies on erimies

Ässä kirjoitti...

Mekkoasiaan en nyt osaa kommentoida, mutta poikalapsen pukemiseen joo. Mulla 2,5 vee poika ja vauvasta asti olemme tykänneet pukea häntä iloisen värikkäisiin vaatteisiin. Punaisia paitoja, housuja ja kenkiä löytyy, sinisiä ei niinkään. Ärsyttää kun kirpparilöydöt alkaa olla kovin haasteellisia ja jo tämänikäisten lasten vaatteet tosi sukupuolittuneita. Vaaleanpunaiseen prinsessahörhöön en osaa häntä kuitenkaan pukua. Poikien kirppiskamat ovatkin sitten usein tylsää siniharmaata mössöä, plääh. Välillä onneksi osuu aarteita kohdalle!

kaisailona kirjoitti...

Valkoiset sortsit tai housut alle, niin täydestä menee!

Turun Tilda kirjoitti...

Sophia: Kiva, että kommentoit jälleen! Ja hyvä, että pieni ilkikurisuus välittyi ;)Tämä oli vähän tällainen testaus, että miten aihe assosioituu kenenkin päässä :)Ihan mielenkiintoisia kommentteja ja raktioita on tullut kaiken kaikkiaan :D

Augusti: Helmaa olisi ainakin helppo nostaa ja harjoitella pissaamista ensi kesänä :D

Blogin seuraaja: Ei mulla ehkä muuta sanomaa ollutkaan kuin että pojan äitinä menin ostamaan mekon ja katson, millaisia reaktitoita sosiaalisesta mediasta tulee ;) Tähän mennessä on havaittavissa ainakin hyvin mielenkiintoisia eri tulokulmia :)

Merimies on erimies: Hahaa, hieno tuunausidea, kiitoksia :D

Ässä: Ymmärrän sinua täysin ja jaan tuskasi ennen pitkään. Meillä on onneksi naapurustossa paljon poikatyylin tiennäyttäjiä (joilta voi välillä myös ostaa käytettyjä vaatteita), mutta kyllä meidänkin lähipiirissä on esiintynyt jo harmitteluja aiheen suhteen! Yritän muistaa vinkata blogin puolella, jos tulee kivoja merkkejä vastaan!

Kaisailona: Voipi olla hyvinkin ;)


Nimetön kirjoitti...

Minä säästäisin mekon mahdolliselle omalle tyttölapselle. Jos häntä ei koskaan kuuluisi, antaisin lähipiiriläiselle. Meidän poika käyttää kaikkia värejä, punaista paljonkin, ja suosikkivaatteeni on tällä hetkellä potkuhousut, joissa on puolet pinkkiä. Ne kun on ollut päällä, on vain kehuja tullut, kukaan ei ole tytöksi luullut. Mekkoa en kuitenkaan laittaisi. Jotenkin vain se ei tuntuisi oikealta. Mieheni perheessä kaikki lapset on aikoinaan puettu samaan merimiespukuun, yläosa oli kaikille sama, mutta pojille oli housut ja tytöille hame. - Pauliina