keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Kiinan keisari ratsastaa


Kiinan keisari ratsastaa, pystyyn ratsunsa kavahtaa
Keisari maahan kopsahtaa, mistäs Kiina nyt uuden saa?

Eilen saatiin koottua keisarin polle ;) Stokke ostettiin KodinAnttilan alesetelillä ja lisävarusteet torista :)

Terve taas! Vanhassa lastenlaulussa lauletaan Kiinan keisarista. Hokasin viikolla, että lauluhan kertoo meidän tänään tasan seitsenkuisesta Alvarista! No, tai ainakin meno on viime viikkojen ajan vähän siltä tuntunut... 

Kuulema kiinalaisten 1970-1980-luvuilla syntyneiden (poika)lasten ongelmana on ollut se, että edeltävät ikäpolvet ovat pörränneet pienokaisen ympärillä huolehtien tämän tarpeista vähän liikaakin. Seurauksena on pilalle hemmoteltuja ainokaisia; noita nykyajan keisareita. No, kyllä näin näyttää olevan myös suomalaisen piltin kohdalla, jos kyseessä on ensimmäinen lastenlapsi neljälle isovanhemmalle! Pääsiäisenäkin oli aina joku ottamassa syliin, hyppyyttämssä tai leikittämässä. Sitten, kun pitäisi osata olla yksin, niin karjuminen alkaa. 

Kiinan keisari ja mummin retrokukko

Toki taitaa olla äidilläkin osuutensa tähän; hyvin alkaneen unikoulun jälkeen rutiinit pettivät pojan sairastuttua. Muori on taas sortunut imettämään lapsukaista yöllä heti ensimmäisestä kiljahduksesta (tai vähintään seuraavasta, jos tutti ei kelpaa), jotta pääsisi takaisin nukkumaan. Pian tarttis ottaa käyttöön tulitikut silmäluomia kannattelemaan. :/ Eilen keitin jo kahvit äidinmaidon korvikkeella, kun en jaksanut kävellä kauppaan. Facessa meikäläistä lohdutettiin sentään kommentoimalla, että kahveja on keitetty rintamaidollakin - näin pitkälle meillä ei sentään ole menty ;) Kovin montaa yötä ei kyllä enää jakseta; viikonloppuna poika siirretään toivon mukaan jo omaan huoneeseensa.

Väsymys on ollut kuitenkin niin kokonaisvaltaista, että olen monena päivänä miettinyt bloginkin kohtaloa. Jaksanko mitään ylimääräistä tässä elämäntilanteessa? Seitsemän vuotta olen viikoittain keksinyt uutta sanottavaa, mutta viime aikoina mielikuvituksen arkku on ollut lähes tyhjä. Niistä arkipäivän pilkahduksistakin on välillä vähän hankala ehtiä kirjoittelemaan ja perästä päin tuntuu vähän tyhmälle. 

No, ehkä tämä vielä iloksi muuttuu; viime viikolla pääsin jo sinne kauan kaipailemalle kampaamoreisulle. Oikeastaan samalla tuli iskettyä kaksi kärpästä - hyvä ystäväni valmistui alkutalvesta kampajaksi ja pisti rohkeana flikkana oman kampaamon pystyyn. Aika tehokasta, kun kampaamokäynnilla voi vaihtaa kuulumiset myös kaverin kanssa :)

Tänäänkin tiedossa olisi jotakin kivaa, ihan blogijuttuja! Olen saanut kuukauden sisällä neljä kutsua erilaisiin teatteritapahtumiin ja tänään olisi niistä eräs. Vähän kyllä jänskättää :) Mistähän lie blogini bonganneet; kovin kultyrelli meno täällä ei ole kyllä viime aikoina ollut... Ehkä menossa on jokin kulttuuri kotiäideille- tempaus ;)

Mutta tosi kiva juttu! Ei muuta kuin uusi vintagemekko ylle ja menoksi! Toivottavasti osaan jutella edelleen aika ihmisten kanssa ;)

6 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Tehdäänpä mekin joskus piristysreissu vaikka sinne Lasten Seesamiin tai muualle kirppikselle :)

Mammas kirjoitti...

Huippu tuo kahvitarina.. ei ole kyllä itselle tullut vastaan vielä tuo rintamaitojuttu. Sen verran lähellä on kauppa ollut, toistaiseksi.

On varmasti ihanat oltavat teidän Keisarilla, kun isovanhempia on noin paljon juoksutettavana. :D

Nimetön kirjoitti...

Moikka!
Kiva kirjoitus! Olen samassa elämäntilanteessa tuon meidän 9 kk pikkuneidin kanssa ja täälläkin pää lyö välillä ihan tyhjää. On enemmän kuin ymmärrettävää että et ehdi ja jaksa niin paljon juuri nyt kirjoitella. Itse koitan tsempata itseäni sillä ajatuksella eteenpäin, että vauvavuosi on se haastavin! On päiviä, jolloin jaksaa tulitikut silmissä ja kahvin kanssa, ja sitten on välillä niitä vähän levänneempiä, jolloin huomaa että taitaa tästä vauva-arjesta selvitäkkin :) Tsemppiä!! t.Johanna

Nimetön kirjoitti...

Löytyykös sinulta Pirettan vaatteita? :) Vanha merkki saamassa kunniaa Kuopiossa.

http://yle.fi/uutiset/onko_sinut_ikuistettu_joskus_piretan_vaatteissa_kuopion_museo_etsii_kuvamateriaalia_nayttelyyn/7919845

Turun Tilda kirjoitti...

Elina: Mites ois ensi viikolla?

Mammas: Keisari tietää tällä hetkellä arvonsa; yritetään palauttaa nätisti maan pinnalle antamalla huutaa välillä lattialla jonkin aikaa ;) Juu, enpä ollut kuullut itsekään moista aiemmin. valkovenäläisiä jotkut ovat kuulema tehneet kaverin-kaverin-kaverilla joskus ;) Eli näitä urbaaneja legendoja!

Johanna: Kiitos kivasta kommentista ja tsempistä! Voimia sinnekin!

anonyymi: Kiitos linkistä. Pirettaa ei taida löytyä, paitsi meidän äidin 70-luvun takki, jota olen ollut myymässä...raskisikohan sittenkään luopua ;)

Turun Tilda kirjoitti...

anonyymia: Hei sori, löytyy multa yksi hame, joka on ollut useinkin kuvissa. Se on merkkiä P.T.A :)