torstai 26. helmikuuta 2015

Parrasvaloissa

Torstaista!

Heh, kuten tiedätte, allekirjoittanut ei ole blogihistoriansa aikana ollut mikään julkisuustyrkky ja omaa naamaakin olen varonut kuluttamasta minkään sortin mediassa. Muutamiin lehtijuttuihin blogiani on pyydetty vuosien varrella (syksyllä mm. kierrätysaiheiseen raskausmuotijuttuun), mutta vasta nyt tuli sellainen vastaan, josta en voinut kieltäytyä.

Eilen siis ilmestyi Lännen Median lehdissä (mm. Aamulehti, Kaleva, Ilkka, Lapin Kansa, Pohjalainen) juttu viime vuotisesta kierrätyskeijuilustamme. Muutamat teistä lukijoista olittekin sen huomanneet ;)

Vaikka vikuroinkin (ja panikoin) ensin vastaan, ajattelin, että ehkä lopun kaikkea on ihan hyvä laajentaa mediassa olevaa kuvaa tyylibloggaajista ja osallistua julkiseen keskusteluun kuluttamisesta. Maailmassa on toki tämänkin jälkeen liian monta teinityttöä, jotka haaveilevat Vuittoneista ja nopeasta rikastumisesta bloggaamisella, mutta ehkä nukun kuitenkin yöni rauhassa, vaikka joku nyt nimeni tästedes tietäisi tai kasvoni tunnistaisi :)


Blogissa aion kuitenkin edelleen blogata kasvottomana ja nimellä Tilda, ettäs tiedätte ;)

Nyt painun parantelemaan rintatulehdus numero nelosta, puuh...

Ps. Juttu ilmestyy lähiaikoina myös Turun Sanomissa, olkaapa silmä tarkkana ;)

6 kommenttia:

Sra kirjoitti...

Melkein meinasi itku päästä, kuin olisi vanhan ystävän nähnyt ensi kertaa! Oletpa kaunis! :)
Kiva myös että tärkeä asia saa huomiota ja tosiaan, mielikuva tyylibloggaajista laajenee. :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, löysin blogiisi kun etsimme meille uuteen kotiin ruokapöytää ja olemme iskeneet silmämme Aspen -sarjan ruokapöytään, josta olit tehnyt postauksen muutama vuosi sitten. Liikkeessä näkemämme mallikappale oli haljennut päältä, joten meitä mietityttää miten pöytä kestää käytössä suomen kuivassa ilmassa. Miten teidän pöytänne on kestänyt? Oletteko olleet tyytyväisiä ja onko joten halkeamisen tms. merkkejä näkynyt? :)

yst. Jenni

Anonyymi kirjoitti...

Ja Kainuun Sanomissa! Olipa kiva nähdä kasvosi, mutta jatka toki anonyymiyttä täällä blogissa. Se on kiva poikkeus.

Anonyymi kirjoitti...

Oletpa kaunis. Syvällisen ja älykkään oloinen, minkä blogitekstit vahvistaa ihan tosiasiaksi. :)

Tsemppiä rintatulehdukseen! Itse olen niiltä välttynyt (olen kolmen lapsen äiti), mutta nuoruudesta muistan, kuinka äitini sellaisen sai ja sitä kipua, tuskaista oloa, pakkautuneita rintoja ja korkeaa kuumetta katsoessani ajattelin, että on kyllä kamala juttu. Äitiäni tuolloin auttoi hieman kaalinlehdet, mitä kiiruhdin kaupasta ostamaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Olen seurannut pidempään blogiasi ja yllätyin siitä, että ulkonäkösi ei yllättänyt minua yhtään. Olin kuvitellut sinut samannäköiseksi mitä oikeasti olet :)

Kiitos jutun julkaisusta täällä. Hienoa, että teistä tehtiin juttu!

Turun Tilda kirjoitti...

Sra: :D Huulipuna toimii väsähtäneen kotiäidin nassun pikakohentajana tällaisissa merkkitapauksissa ;)

Jenni: Meidän pöytämme on kestänyt ihan hyvin, tosin halkeamia tulee ja kuuluukin tulla ajan myötä lisää. Meitä pöydän halkeamat eivät ole häirinneet, mutta hankimmekin pöydän sillä periaatteella, että haluamme sen olevan hieman "ronski".

anonyymi: Oho! Ai sielläkin :o. Kiitos tiedosta ja anonyymiys jatkuu kyllä. En jaksaisi valkata silmät auki olevia kuvia postauksiin.

anonyymi2: No, kiitos; nyt oli kyllä vähän ylisanoja, mutta piristävät tässä rintatulehduksen kourissa. :)

anonyymi3: Ehkä minusta on hieman pystynyt piirteitä tietyisät kuvakulmista päättelemäänkin ja olen varmaan kuvaillutkin itseäni, ainakin silmälasien osalta. Kiva, että juttu kiinnosti :)