Täällä on viime päivinä leivottu pääsiäispullia (ei muuten mikään itsestään selvyys, kun meikäläinen on kyseessä) ja peuhattu siskontytön kanssa.
Lisäksi olemme kyläilleet ja saaneet itse vieraita. Päivää on paistateltu kotikalliolla ja lapsellisten kavereiden kanssa keskustelut ovat kääntyneet - yllätys, yllätys - vauvanvarustehankintoihin ;) Vieläkin hieman itseäni pidättelen, ennen kuin ensi viikkoinen rakenneultra on ohi, mutta kaiketi voisin sitten piakkoin täällä blogosfäärissäkin kysellä teiltä pikkulapsiarjen kokeneilta vinkkejä keskeisistä hankinnoista. Näköjään nuo vauvatarvikkeet voivat olla aikamoista hifistelyä ja superkalliita, esimerkiksi lastenrattaat. Pääni on jo ihan pyörällä kaikenlaisten käsitteiden kuten yhdistelmävaunujen ja telakoiden kanssa!
Paljon iisimpää olisi miettiä jotakin yksinkertaisempaa kuten lastenhuoneen tapetteja. Tässäpä eräs tämänhetkinen rakkauteni, Ritva Kronlundin Perhonen. Eikös vain sopisi sekä tytön että pojan huoneeseen?
Olisihan meillä tosin omasta takaa pari rullaa Kirsikankukkaakin, mutta en nyt tiedä, haluanko katsella samaa tapettia sekä muksun huoneessa että olohuoneessa...
Mutta sitten arvontatuloksiin. Kiitos ensinnäkin kovasti vielä kaikillle osallistuneille ja varsinkin myös teille, jotka jätitte kommentin muuten vain! Oli todella kiva lueskella, keitä siellä ruudun takana nykyään on. Tuntuu siltä, että arvontaan osallistui taas ihan eri henkilöitä, jotka muuten saattavat kommentoida. Ihan monipuolista ja heterogeenista lukijaporukkaa te kaiken kaikkiaan olette!
Suoritin arvonnan perinteisellä hattuarvonnalla ja vedin sieltä numerot 2 ja 6. Eli kommentointijärjestyksessä (pois lukien arvontaan osallistumattomat) seuraavat kommentit:
Upeat pukukorut molemmat, osallistun, itse olen
juuri sopivan ikäinen ja viime vuonna opintoni uudelleen aikuisena uuteen
työhön valmistunut ja niinkuin sinullakin koulu on minunkin työmaatani. Ihana
kun meillä on olemassa aikuiskoulutustuki, joka minullekin mahdollisti vuoden
opintovapaan ja uuden koulutuksen. Kylläpä noista koruista kelpaisi kumpi vaan
- terkuin pääsiäisenä Turkuun saapuva, Talvikki
- terkuin pääsiäisenä Turkuun saapuva, Talvikki
Seuraava henkilö kommentoi ilman nimimerkkiä:
Olen 3 pienen lapsen kotiäiti, nuorin syntyi pari kuukautta sitten.
Opiskelin kulttuurialaa ja ennen naimisiinmenoa työskentelin eri museoissa ja olin hulluna historiaan. Nautin myös arkkitehtuurista.
Olin nippanappa 24, kun menin naimisiin. Muutin mieheni perässä Etelä-Amerikkaan (hän työskenteli siellä kolmessa maassa) ja jouduin jäämään kotiin kielimuurin ja työlupa-asioiden vuoksi. Kotona olo ilman "järkevää tekemistä" oli rankkaa ja siinä päällä vielä kulttuurishokki. Myös raskaaksi tulossa meni oma aikansa ja olin monin tavoin palasina, identiteetti hukassa. Opinnot, työ, harrastukset Suomessa oli kuin kaukainen uni.
Elämäni mamuna muuttui, kun aloitin kielen opiskelun paikallisessa yliopistossa. Sain itsevarmuutta, kun opin liikkumaan miljoonakaupungissa ja yliopisto itsessään oli huikean mielenkiintoinen rakennus: kuin rappioromanttinen, ränsistynyt kartano. Ihastuin paikalliseen arkkitehtuuriin ja tarinoihin rakennusten takana. Kuten kuinka kolera ja rutto autioitti kaupunkipalatsit.
Kun esikoinen syntyi, siitä aukesi mulle taivas. Nautin äitiydestä valtavasti.
Jouduin olla paljon kotona lapsen kanssa, sillä kaduilla saattoi olla turvatonta ja välillä pakenin lapsi sylissä, kun joku lähti seuraamaan. Mies teki pitkää päivää ja matkusti. Piti löytää harrastus ja "henkireikä" kotoa. Ihastuin netistä löytyviin 1800-luvun valokuviin ja varhaisiin videopätkiin 1900-luvun alusta. Tänä aikana löysin myös blogisi :)
Nyt asumme Suomessa, mutta lähtö on ajan kysymys (miehen työ).
Olen mukana arvonnassa ja suosikki on se koristeellisempi!
Opiskelin kulttuurialaa ja ennen naimisiinmenoa työskentelin eri museoissa ja olin hulluna historiaan. Nautin myös arkkitehtuurista.
Olin nippanappa 24, kun menin naimisiin. Muutin mieheni perässä Etelä-Amerikkaan (hän työskenteli siellä kolmessa maassa) ja jouduin jäämään kotiin kielimuurin ja työlupa-asioiden vuoksi. Kotona olo ilman "järkevää tekemistä" oli rankkaa ja siinä päällä vielä kulttuurishokki. Myös raskaaksi tulossa meni oma aikansa ja olin monin tavoin palasina, identiteetti hukassa. Opinnot, työ, harrastukset Suomessa oli kuin kaukainen uni.
Elämäni mamuna muuttui, kun aloitin kielen opiskelun paikallisessa yliopistossa. Sain itsevarmuutta, kun opin liikkumaan miljoonakaupungissa ja yliopisto itsessään oli huikean mielenkiintoinen rakennus: kuin rappioromanttinen, ränsistynyt kartano. Ihastuin paikalliseen arkkitehtuuriin ja tarinoihin rakennusten takana. Kuten kuinka kolera ja rutto autioitti kaupunkipalatsit.
Kun esikoinen syntyi, siitä aukesi mulle taivas. Nautin äitiydestä valtavasti.
Jouduin olla paljon kotona lapsen kanssa, sillä kaduilla saattoi olla turvatonta ja välillä pakenin lapsi sylissä, kun joku lähti seuraamaan. Mies teki pitkää päivää ja matkusti. Piti löytää harrastus ja "henkireikä" kotoa. Ihastuin netistä löytyviin 1800-luvun valokuviin ja varhaisiin videopätkiin 1900-luvun alusta. Tänä aikana löysin myös blogisi :)
Nyt asumme Suomessa, mutta lähtö on ajan kysymys (miehen työ).
Olen mukana arvonnassa ja suosikki on se koristeellisempi!
Laittaisitteko Talvikki ja Etelä-Amerikan kokenut anonyymi minulle s-postitse tulemaan yhteystietonne. Talvikille lähtee näillä näkymin tuo keltainen koru ja anonyymi saa koristeellisemman :) Vastaisitteko mahdollisimman pian! Jos teistä ei kuulu, suoritan arvonnan viikon päästä uudelleen.
Mukavaa illanjatkoa kaikille!
kuva haettu Tapettitehdas Pihlgren& Ritolan sivuilta.
7 kommenttia:
Ihana ja kiitos sinulle sekä onnettarelle, laitoin sinulle spostissa jo yhteystietoni, aurinkoista kevättä ,Talvikki
Noista vauvantarvikehankinnoista osaan sanoa vain sen että mitä ei kannata tehdä. Älä luule että muksu nukkuu iloisesti vaunussa ulkona, koska niinhän ne lapset tekee. Meillä neiti lopetti vaunuissa nukkumisen puolivuotiaana ja ulkona ei nukkunut koskaan ellei kärryt liikkuneet. Ostin itse kirpputorilta yhdistelmät, jotka sitten 8kk jälkeen myin pois, että sain pienet, sirot rattaat..
Mieti kuinka paljon käytät ja miten. Itse tahdoin kunnon rattaat, koska niillä mennään useampi vuosi, vaunuilla taasen ei niin ollut väliä, koska tiesin että niitä ei tulla ikuisuuksia käyttämään.
Huonekaluistakaan en osaa sanoa, sillä en suostunut siihen että meille olisi hommattu erikseen hoitopöytä. Tahdoin jotakin muunneltavaa ja ei vain yhtä tarkoitusta varten olevia kalusteita.
En tiedä oliko tästä nyt mitään hyötyä. Ajatus lensi nopeampaa kuin sormet näppäimistöllä :)
Näppärää on ollut vauvansänkynä ns. Sivuvaunupinnasängy. Eli pinnasängystä yksi laita kokonaan irti ja sänky kiinni vanhempien sänkyyn. Patjoilla / pinnasängyn pohjalla tasaa sängyt yhtä korkeiksi..
Vauva on näppärästi siinä vierellä, mutta ei kuitenkaan niin lähellä, että tarvitsee pelätä sitä, että muksun päälle vahingossa unissaan kierähtää (vaikka en kyllä usko, että niin voi tapahtua, mutta voi rennommin nukkua :D).
Erityisen näppärää kun yöllä joutui välillä imettään tunnin välein. Paras paikka vauvalle on syli, sitten lattia. Eli sittereitä ei tarvitse juurikaan varsinkaan kun ei ole muita lapsia. Liika sitterissä istuttaminen haittaa motoriikan kehitystä. No oli meillä sitteri, vauva saattoi istua siinä 5kk vanhana kun aloiteltiin maistelemaan kiinteitä ja vauva ei osannut vielä istua syöttötuolissa. Eli sitteri kannattaa, mutta siihen ei kannata kauheasti tuhlata rahaa.
Yhdistelmävaunut kantokopalla on näppärät. Kunnon pyörät, jos menette paljon hiekka/metsäteitä. Jos lähinnä asfalttia/kaupunkia, voi harkita sirompiakin.
Hyvä rintapumppu!
T. Salla
Hei, olen se Etelä-Amerikan immeinen :) Lähetän sähköpostitse yhteystietoni, kunhan ennätän koneelle vauvan kanssa.
Jee, eka kerta kun voitin arvonnassa!
Jos haluat suosia kierrätystä myös vauvantarvikkeissa, niin meiltä löytyisi niin rattaat (Gesslain Future Fin kesä- ja talvipyörillä) kuin pinnasänky (Ikea) ja matkasänky ja syöttötuoli ja matkasyöttötuoli... Hyväkuntoisia tietysti, koska en kehtaisi huonokuntoisia eteenpäin myydä kenellekään enkä varsinkaan sulle kun olen sentään vuosia blogiasi lukenut:) Tarvikkeet ovat olleet käytössä kahdella lapsellamme paitsi pinnasänky yhdellä kun lapset on syntyneet sen verran pienellä ikäerolla että tarvittiin kaksi samanaikaisesti.
Hankinnoissa kannattaa tarkkaan miettiä omat tarpeet ja esim. vaunuja ostaessa tarkistaa, että ne mahtuvat näpsäkästi osiin purkamatta oman auton takaboxiin eivätkä ole painavat nostaa. Vaunuissa on isot painoerot. Näillä kriteereillä päädyimme Gesslainiin, kun meillei aikaisemmin ollut farmariautoa. Samoin pitää miettiä sitä, mitä vaunuilla aikoo tehdä eli tarvitaanko myös tukevat pyörät Suomen talviakin varten vai aikooko vain autoilla kauppakeskukseen ja kärrytellä siellä.
Hoitotasoa meillei ollut, vaipanvaihtopiste oli lipaston päällä.
Emmi
Hei, Tilda! Osuin blogiisi muutama päivä sitten ja viihdyin sen parissa sen verran hyvin, että pääsiäisvapaiden ajanvietteeksi suunnittelemani romaanin luku vaihtuikin blogisi lukemiseen alusta lähtien. Minulla on korkea kynnys kommentoida blogitekstejä. Nyt tuli kuitenkin sellainen tunne, että en voi olla niin epäkohtelias, etten tervehtisi ja kiittäisi sinua mainiosta blogistasi. Lukukokemuksessa oli paljon samaa kuin kirjekokoelman tai päiväkirjamerkinnöistä kootun kirjan parissa. Kirjoitustyylisi miellytti, aitous välittyi ja huumori osui. Kiitos! Jään seuraamaan. :)
Terkuin Jkl:n Tanja
talvikki: LÄhetys hieman myöhästyy, laitan tulemaan maanantaina :)
Tee hoo: Kiitos ajatuksistasi. VArmaankaan ei koskaan tiedä, miten käy ja millainen lapsi on. Yhdistelmävaunut ovat joka tapauksessa varmaan paras vaihtoehto tänne maaseudun mutiin :D
Salla: Juuri tuollaista sänkyä olen kaavaillut. EN ehkä uskalla nukkua vauva kanssa samassa vuoteessa, koska pyörin niin paljon, mutta yöimetyksen kannalta olisi varmaan itsensäkin kannalta helpojn, että vauva on lähellä.
SIttereistä en paljoa vielä tiedä, mutta sitä ovat muutkin suositelleet. Tuollaiset kuvailemat yhdistelmävaunut ehdottomasti. Kiitos vinkeistä :)
anonyymi lattareissa käynyt. Laitan korun tulemaan hieman myöhssä, nyt maanantaina :)
Emmi: Kiitos ehdotuksesta! voisin hyvin hankkia juttuja käytettyinäkin. Jos haluat, niin laita tarkempia tiedoja, kuvia ja hintapyyntö tulemaan s-postiini :)
Tanja: hei tanja ja anteeksi, etten ole ehtinyt vastailemaan. Kiitos kovasti kommentistasi. Bloggaajan sydäntä lämmittää aina tällainen palaute. Pyrin olemaan blogosfäärissä oma itseni ja tehdä postauksia itseäni näköisistä asioista ja aiheista. Kaikkea en itsestäni paljasta, mutta tietyissä asioissa, kuten tuon keskenmenon suhteen päätin olla avoin, sillä tiedän pohdintojeni tuovan monille lohtua tai uutta ajateltavaa.
Mukavaa keväänjatkoa sinulle!
Lähetä kommentti