Minusta tuntuu, että tänä vuonna parhaita joululahjoja ovat (jälleen kerran) lepo ja aika läheisten kanssa; ylipäätään hyvä tahto ihmisten kesken.
En myöskään pane pahakseni kaunista joulumusiikkia, kynttilöitä ja (vaikka ohuttakin) lumikuorrutetta pelloilla. Jos vielä saisin jonkin romaanin käteeni (olen toivonut lähinnä kirjoja; mm. Laila Hirvisaaren ja Khaled Hosseinin uutukaisia) ja välissä voisin haukata joulutorttua glögin kera, niin siinäpä se.
Jouluradio on soinut kodin hämyssä taukoamatta. Mieskin on suvainnut sitä kohtuu hyvin! Celine Dionin joululevy on aika amerikkalainen, mutta huomasin kaipaavani tuota klassikkoa sen verran, että ostin vitosella uuden, koska alkuperäinen on harmillisesti aina vanhempien luona, silloin kun sitä marraskuun harmaudessa alkaa kaipailla.
Cittarista löysin kauniit lumikukkaset valaisemaan pikkuisesta muistuttavaa enkelikorttia ja Pupua. Päätin, että perhepedin aika on ohi ja lapsenkorvike saa tästedes istua olohuoneen hyllyllä. Ehkäpä tämä on merkki askeleesta eteenpäin?
Ajattelin muuten ryhtyä vuoden alussa ostolakkoon. En ihan perinteiseen, vaan sellaiseen, jossa lupaan olla ostamatta kaupasta uusia käyttövaatteita. Voin siis ostaa kirpputoreilta ja teetättää vaatteita, mutta muuten on pärjättävä! Lakko ei tule koskemaan kenkiä, alusvaatteita eikä Lontoon matkaa ;) En ehkä edelleenkään ole ekologisin ihminen, mutta jostain syystä ajatus lakosta ei tunnu lainkaan vaikealta :) Ehkä jotakin kasvua on siis tapahtunut...
Kiinnostaisiko jotakuta toista ryhtyä tukilakkoon?
Ps. Mulla olisi vaikka mitä kirpparivaateihanuuksia esiteltävänä, mutta kun pokkarikameran laturi on siskolla Thaimaan matkan jäljiltä ja valoisa aika kattaa lähinnä työpäivät, niin yritän pysyä nahoissani tässä vielä jonkin aikaa...
Tähän loppuun eräs joululaulusuosikeistani...
Ps.2. Blogin interaktiivisuus on nyt edelleen hieman koetuksella, sillä jatkan vielä yhden kurssisuorituspinon kanssa. Pyydän anteeksi jo etukäteen!
Ps3. Miten silkkipaitojen rypyt saa suoristettua, jos ei halua käyttää silitysrautaa? Onko niksejä?
11 kommenttia:
Kiitos Tilda ostolakkoajatuksesta! Luulisi, että Lontoossa jos jossakin on niin hyvät vintagemarkkinat, ettei sieltäkään tarvitse ostaa uutta? Minulla on mennyt nyt noin vuosi tuohon tapaan (ilman Lontoota tosin). Uutena olen ostanut vuoden aikana muistaakseni kahdet kengät ja kasan sukkahousuja. On ollut helpompaa kuin olisin kuvitellut, enkä edes kaipaa kaupoissa kiertelyä.
lakkoajatus vaikuttaa mainiolta, olen mukana! :-) voisin yrittää lakkoilla jopa ehkä kesään asti, sitten pääsee saksan outlet-kyliin tuhlailemaan laatuvaatteisiin!
ja niin, kaunis koti teillä, aivan ihana!
Minä tein aikalailla tuollaisen päätöksen vähän yli vuosi sitten, kun blogiani perustin - olihan tarkoitus saada jokin tolkku alati kasvaviin vaatepinoihinkin. No, itsellenikin yllätykseksi onnistuin sen verran hyvin, että aion jatkaa samalla tiellä - uusia kenkiäkin olen ostanut entiseen verrattuna erittäin maltillisesti, samoin uusia vaatteita - jos en alennusmyyntiaikaan repsahda täydellisesti, olen itsestäni oikein ylpeä;) Minulla tuo sama päätös on koskenut muitakin ostoksia - niitä heräteostoksia, esim. koriste-esineitä ja muuta tilpehööriä - olen yrittänyt olla niitäkin ostamatta. Huulipunia päätös ei koske;)
Onnea yritykseen♥
Minä liityn tukilakkoon, mutta minulla poikkeusehtona ovat urheiluvarusteet, joiden ostoa olen pantannut alemyynteihin :) Eli niitä metsästän alelaareista tukka putkella ja naama punaisena.
Kaunis koti teillä! Ihanaa joulun odotusta ja tsemppiä koepinojen koluamiseen. Hanna
Silkkivaatteiden rypyt saa sileiksi esim Whirlpoolin tekstiiliraikastin kaapilla (höyryhökötys joka ylivoimainen apu vaatehuollossa)
Aloitin itse ostolakon muutama vuosi sitten ystäväni kanssa. Sopimus oli, että alusvaatteita ja sukkia sai ostaa jos entiset olivat liian kuluneita mutta ei muuta.
Vuosi meni huipusti, en oikeastaan edes käynyt vaatekaupoissa tai kauppakeskuksissa ollenkaan. Tilillä karttui rahat ihan silmissä ;) Sitten kun vaatteita sai taas alkaa ostamaan, en osannut enää shoppailla! Kahden kaupan jälkeen into loppui ja lähdin kotiin. Meni melkein toinenkin vuosi ostamatta mitään mutta silloin alkoi olla niin lumppuliisa-olo, kun kaikki vaatteet olivat niin kuluneita. Sitten vaan lempimerkkejä ostamaan ja kyllä oli mukavaa.
Nyt vuosi lakon jälkeenkin huomaan, että kulutustottumukseni ovat muuttuneet totaalisesti. Ostan kestävää ja ekologista, en halpisrytkyjä. Tsemppiä lakkoon, olen semi-lakkolaisena täällä sivussa kannustamassa sua!
Elina: Olen tässä miettinyt, että pitäisikö lakosta kehittää isompikin tempaus? Hankkia esim. sponsoreita Turun seudulta? Suostuisikohan esim. Uff ja kirpparit antamaan lahjakortteja arvottavaksi blogin puolella jokaista tsemppaamaani kuulautta kohti? Ehkä teen vielä kyselykierroksen, kunhan voimaannun täsä kokeenkorjauskoomasta...
anonyymi: Kiitos tsempistä ja kehuista ;)
Lady of the Mess: Hih, ihanan kuulla :) PItäähän sitä jokin hemmottelujuttu itselleen jättää ;)
HAnna: Kiitos tsempistä ja onnea laadukkaiden urheiluvaatteiden löytämiseen :)
anonyymi: Heh, kiitos vinkistä, lienee liian kallis meille :)
anonyymi: Kiitos kokemuksen jakamiseta! Tsemppaa ja luo luottamusta tähän henkilökohtaiseen aivoitukseen :)
Mistä nuo kauniit taululistat ovat peräisin? Aivan ihanat etenkin kukkavaloilla höystettynä :)
-Annis-
Annis: tauluhyllyt ovat Indiskasta! niitä pitäisi yhä löytyä sieltä :)
Houkutteleva ajatus tuo ostolakko...
Itse olin joitakin vuosia sitten ostolakossa, se oli vielä sellainen täysi ostolakko eli ei edes kirppiksiltä mitään. Vuosi meni aivan kepoisasti. Muokkasin muutaman vanhan vaatteeni vuoden mittaan uusiksi, ja silläkin sai vaihtelua vaatekomeroon joka kyllä olikin (ja on) aika täysi. Nykyään ostan todella harvoin vaatteita normaaleista kaupoista, olen Helsinkiin muutettuani havainnut dyykkaamisen mahdollisuudet ja tykkään muutenkin enemmän mennä vapaapäivänä kirpparille kuin normikauppaan.
Lähetä kommentti