keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Anna minulle voimasi Helene

Tänään oli loppujen lopuksi levollinen päivä. Sain purkaa sydäntäni oikeille ihmisille, kävin siskoni kanssa Tintåssa kakkukahveilla ja katsoin sumuisaa Aurajokea lehtien varistessa maahan. Kyllä onneni vielä kääntyy; on vain maltettava elää, kohdattava pimenevä syksy. Omalla tavallani tiedän sen antavan rauhan, kun elämäni raskain vuodenaika jää vihdoin taakse.


Ostin itselleni lahjan. Symbolisen talismaanin, jossa on nainen, jota ihailen. Helenen elämä ei ollut herkkua -  siihen kuului lonkkavikaisuus, kariutunut kihlaus, elämä ilman rakkautta. Taiteentekeminen antoi kuitenkin voimaa, syyn elää.


Anna minulle voimasi tai edes osa siitä, Helene. Lupaan, etten unohda heikkoja ja kärsiviä sitten, kun se hyvä päivä koittaa.

Ps. Huomioikaapa sivupalkissa oleva kysely :)

12 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Tässä tällainen mielenkiintoinen blogi amerikkalaisesta opettajasta suomesta, sua voisi kiinnostaa :)
T.juu

Turun Tilda kirjoitti...

Juu: pitikö sun liittä jokin linkki kommenttiin? :)

Nimetön kirjoitti...

Hei, täällä ex-turkulainen alkoi ihmetellä, mikä Tintå... nykyvierailuni Turussa ovat pikapyrähdyksiä ja lukiessani silloin tällöin blogiasi saan toisinaan päivityksiä Turusta. Mukavaa!

Turun Tilda kirjoitti...

ex-turkulainen: Tsekkaa nämä sivut:

http://www.tinta.fi/

:)

Nimetön kirjoitti...

Ihana koru :) Helene on minullekin esikuva. Mistä olet tuollaisen ihanuuden löytänyt?

Turun Tilda kirjoitti...

anonyymi: Ostin sen Turun taidemuseosta. Se oli viimeinen uniikkikappale :)

Bisquits kirjoitti...

Vähintään yhtä urhea olet kuin Helene! Halusin vain sanoa sen. <3

Nimetön kirjoitti...

Helene on minunkin suurnaisia..Lukiovuosilta 90-luvun alusta asti kulkenut ajatuksissa mukana.

Ateneumin näyttelystä olisin halunnut ostaa jonkun julisteen kehystettäväksi, mutta parhaimmassa kuvassa oli äiti. En voinut ostaa häntä seinälleni, hänhän oli tavallaan yksi Helenen kaltoinkohtelijoista. Ei minun idoliani saa kohdella lannistavasti ja rajoittavasti ;)

Anna itsesi olla kuin taulun toipilas, ehkäpä pajunkissa-aikaan on jo helpompaa. Kyllä Helene sinulle voimaansa lainaa :)

Nimetön kirjoitti...

Tilda, voimia. Minullakin on ollut tuollaisia synttäripäiväfiiliksiä. Se on aivan luonnollista eikä sitä tarvitse pelästyä. Kohta taas aurinko paistaa!

Turun Tilda kirjoitti...

Bisquits: Halit sinulle :)

anonyymi1 ja 2: Kiitos valoisista pohdinnoistanne!

Nimetön kirjoitti...

http://www.taughtbyfinland.com/

Hihhih, tässä tämä :)

T.juu

Mimosa kirjoitti...

Ihana koru!