tiistai 15. tammikuuta 2013

Harkitumpaa kuluttamista


Tiistaista!

Tämä uskomaton viikko on toisaalta jo ja toisaalta vasta tässä vaiheessa. Viikon teema on ollut ja tulee olemaan tekemisen meininki, mikä tarkoittaa jälleen kerran -blääh ja blaah - suorittamista. Välillä mietin, olenko uhrannut suorittamisen alttarille sosiaalisia suhteitani. Toisaalta tiedostan, että ilman raakaa työtä ei elämässä pääse eteenpäin. Näin oli esimerkiksi viime keväänä ja sitä edeltäneenä syksynä. Jos elämäänsä ei ole tyytyväinen, on pakko asettaa tavoitteita, jotta elämä muuttuisi ja sitten ahkeroida, jotta nuo tavoitteet voisivat joskus totetua... Vaarana voi olla kuitenkin joidenkin elämässä arvokkaina pitämien asioiden hukkaaminen.

Ei ollut tarkoitus mennä näin syvälliseksi. Totean vain, että loppuviikko ollee tässä blogissa hiljaista lähestyvän Jyväskylän lähijaksolle vaadittavien suoritusten ja töihin liittyvien hommien takia.

Kahta asiaa minun on kuitenkin sitä ennen pakko hehkuttaa - nuukailua ja harkittua ostamista. Vai ovatkohan ne saman asian kaksi eri puolta?

Tammikuussa on tullut todettua, että kun jättää ostamatta, niin se ei enää oikeastaan edes houkuttele. Olen yrittänyt tuhlata Accessories-liikkeeseen saamaani joululahjakorttia. Olen käynyt molemmissa Turun myymälöissä, mutten ole osannut käyttää saamani 30 euroa oikeastaan mihinkään. Olen hipelöinyt sitä ja tätä. Todennut tuon ja tämän näyttävän ihan kivalta... Loppujen lopuksi olen ymmärtänyt, ettei todellista tarvetta ole. Jos en osta tuota muotilehdessä hehkutettua iltalaukkua, kun minulla muutama vastaava korvike jo on, en varmasti tarvitse noita korvakoruja tai kaulaliinaakaan. Niitäkin minulla jo on. Siis kas kummaa - huomaan useamman halun ja tarpeen kadonneen. Jos olisin ostanut sen yhden, olisin ehkä jäänyt kaipailemaan sitä toistakin. Kummallista tämä tarpeiden matematiikka!

Alennusmyynneissä on kuitenkin alue, joka on minulle erittäin vaarallinen - nimittäin kirja-ale. Tarpeen logiikka pätee sielläkin. Jos ostan sen yhden kulttuurihistoriallisen teoksen, on minun saatava myös tämä kolmen vuodem takainen Finlandia-ehdokaskin... Lopputulos on useimmiten ollut kaamea kirjaläjä, jota mieheni kiroaa. Eikö nuo #&#¤`! Kirjat kun löytyisi kirjastostakin...

Tätä taustaa vasten olen erittäin ylpeä tämän vuotisesta selviytymisestäni. Mukaan mahtui vain yksi lipsahdus Bysantin historian muodossa...


Sen sijaan Turun linnan kolme katariinaa on ollut hankittavien kirjojen joukossa jo pitkään. Mulla odottaa pari kirjaan liittyvää esseetäkin tarkastustaan tällä hetkellä...


Olen innoissani myös toisesta alelöydöstäni. Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut tutustumista paremmin Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe tutkii-kirjasarjaan. Alkuperäisenä motiivinani oli löytää viihdyttävää lukemista yöpöydälle, mutta huomasin kyseisen kirjasarjan mainitun myös lukion historian Kulttuurit kohtaavat-kurssin kirja-analyysivinkeissä. Voinen siis uhrata viisi euroa teokseen, jonka lukeminen tullee olemaan hupia että kenties myös hyödyllistä ;)

Onko teillä mielipiteitä tai kokemuksia Mma Ramotswe tutkii- kirjasarjasta?

8 kommenttia:

Kikka kirjoitti...

Hei,
kannattaa ehkä aloittaa Mma Ramotswe -sarja ekasta osasta, että henkilöt tulevat paremmin tutuksi, mutta ehkä muitten osien kanssa ei ole niin tarkkaa. Osa juonesta yleensä kulkee sarjassa osasta toiseen, mutta pääosin ne ovat itsenäisiä teoksia.

Sarja on yksi rakkaimpia kirjasarjojani - nimenomaan tässä kategoriassa siis. Mma Ramotswe on elämäntaidonopettajani, varsinainen guru. :)

http://kirsimaria.wordpress.com/2012/01/16/ratkaisumalleja-afrikasta/

Emma S kirjoitti...

Minäkin aloittaisin sarjan alusta, koska ihmisten väliset suhteet kehittyvät sarjan myötä ja järjestyksessä lukemalla kirjoista saa varmasti enemmän irti. Joka kirjassa kuitenkin kerrataan tietyt tausta-asiat, joten kirjoja ei ole pakko lukea järjestyksessä. Olen tainnut lukea kaikki sarjan kirjat. Minusta ne on kirjoitettu lämminhenkisesti ja oivaltavasti. Itse en tunne afrikkalaista tai botswanalaista kulttuuria yhtään, mutta ero länsimaiseen tapaan tarkastella maailmaa tulee kirjoissa hyvin esille.

Anonyymi kirjoitti...

Mma Ramotswe -sarja kannattaa lukea englanniksi. Helppoa ja kivaa kieltä . t.Outi

Anonyymi kirjoitti...

Turun linnan kolme Katariinaa on kyllä hyvä kirja. Tunnen kaimaani Kaarina Maununtytärtä kohtaan outoa vetoa, asun nykyään kilsan päässä hänen entisestä kämpästäänkin (Turun linnasta siis).

Saara kirjoitti...

Mma Ramotswe-sarjaa olen vähän "keräillyt", on tosi mukavaa, leppoisaa lukemista, mistä tulee aina hyvälle tuulelle.

Itsekin suosittelen kyllä aloittamaan ensimmäisestä kirjasta. Itse Mma Ramotswen elämän juoni jatkuu kirjasta toiseen, vaikka muuten kirjoissa onkin "itsenäisiä" sattumuksia.

Ja muista varata rooibos-teetä lukukaveriksi! ;)

Piki ja Inari kirjoitti...

Minun yöpöydälläni on myös Mma Ramotswe. Olen lukenut sarjan alusta ja olen nyt kuudennessa osassa, Botswanan iloiset rouvat. Mukavaa lukemista ja nautinnollista Rooibos- teetä ennen nukahtamista! Suosittelen!

Anonyymi kirjoitti...

Olen seurannut Naisten etsivätoimistoa dvd:ltä, mutta en tiennyt että se perustuu kirjasarjaan. Kannattaa katsoa jos sinulla on mahdollisuus! Se on aivan superihana, mutta huono puoli on hillitön matkakuume ja kaipuu lämpimään aurinkoon! :)
http://www.atlanticfilm.fi/movie/1109/naisten-etsivatoimisto-nro-1-koko-sarja/

Anonyymi kirjoitti...

Ihan sympaattisia kirjoja, mutta kerropa luettuasi, tuleeko sullekin sellainen olo, että tässä nyt kumminkin vähän pannaan afrikkalaisia halvalla, vaikka se taitavasti naamioidaankin. Henkilöhahmot puhuvat ja toimivat melkoisen naiivisti, vaikka näennäisesti ratkovatkin vaikeita pulmia.