Joulukuu on aina paradoksien aikaa - ympäristö pursuaa materiaa, vaikka tie joulumaahan käykin jonkin ihan muun kautta. Lehdet taas hehkuttavat leivonta- ja askarteluvinkkejä, vaikka todellisuudessa tämä tonttu paiskii jälleen kerran rästissä olevien kouluhommien kanssa. Stressitaso on huidellut viime päivinä tavoittamattomissa sfääreissä, vaikka radio soittaa yhä uudestaan "...mielenrauhaa" ja "... sydämessä".
Onneksi tänä vuonna saadaan valkoinen joulu. Mies taas on opetellut paistamaan joulutorttuja puolestani. (Jostain syystä tuon minua paremman kokin mieslestä siinä on jotakin hirvittävän haasteellista...) Toista joululeivonnaistraditiota eli pipareita pääsin puolestaan paistamaan ystäväni luona Jyväskylässä. Se on onneksi ihan tarpeeksi. En nimittäin oikeastaan edes pidä niistä paistettuna, mutta taikina on kyllä hyvää! Joulukortit jäivät sen sijaan tänä vuonna lähettämättä. Toivotankin kaikille blogiani seuraaville ystävävilleni, älkää ottako kortittomuutta henkilökohtaisesti!
Katson kuitenkin tärkeimmäksi, että tämä opettaja-opiskelija jaksaisi loman alkuun asti ja ettei koko loma menisi syksystä toipumiseen. Olin eilen vielä todella hermokimppuna. Ehkäpä se johtui osittain toisella paikkakunnalla suorittavien opintoviikkojen aikaansaamasta väsymyksestä, osittain jatkuvasti kasautuvasta suoritteiden määrästä. Tänään on kuitenkin ollut hyvä päivä. Lukioryhmä eläytyi mielettämän hyvin keskiaisiin pantomiimiesityksiin (parhaiten ikinä!!!) ja minulla oli Schönbrunnista ostetut Sissi-korvikset korvissa. Taisin olla muutenkin aika talvisen kimaltava valkoisessa bling-bling- neuleessa... Mutta täytyyhän arkeen saada pientä talven taikaa...
Mukavaa päivänjatkoa!
Laitanpa loppuun erään minua vuodesta toiseen puhuttelevan joululaulun...
Ps. Yritän tehdä ennen joulua toisen kysymyksiin vastailua-postauksen. Pahoittelen, jos petin hiljaisuudellani joidenkin pukin konttia varten kaipailemat kirjavinkit. Ehkä voitte hyödyntää niitä seuravana jouluna...
4 kommenttia:
Et ole ainoa, joka ei tänä vuonna jaksa jouluilla... Mulla on esseen palautus jouluaattona, enkä voi kirjoittaa sitä ennen kuin saan minusta riippumattomat lähteet. :-/ Ja sitten on kaikkea muutakin, kuten olemattomat yöunet. Eiköhän se joulu tule kuitenkin ilman ylimääräistä hössötystäkin.
Voih, sehän se ongelma taitaa ollakin, että kovasti haluaisi tehdä kaikkea jouluista, muttei vaan ehdi ja jaksa. Minä ainakin kovin mielelläni tekisin koko joulukuun pelkkiä joulujuttuja. Silloin ei tulisi yhtään "joulustressiä"!
Onneksi pikkuhiljaa sitä oppii tuntemaan rajansa ja tekee opiskelujen ja muun työn lisäksi vain niitä parhaita joulujuttuja ja jättää muut sikseen.
Bisquits: Tsemppiä kovasti! En osaisi kuvitella mitä tästä kaikesta tulisi, jos kuvioissa olisi mukana työn ja opiskelun ohella vielä lapsi... No, siinä tilanteessa ei olisi sentään töissä.
Kyllä joulu tulee - pölypalleroilla tia ilman ;)
Karkkis: Heh, kumpa töistä voisikin ottaa vapaata jouluilua varten ;) Muistelen kaiholla nyt pelkkää opiskeluaikaa - silloin ehti vielä kaikenlaista... nytkin, jos olisi pelkkä työ, niin ehtisi paremmin. Mutta näillä eväillä mennnään!
Vitsi että on hienot korvikset! Mäkin olisin ostanut tommoset Wienissä, mutta ei ollut hopeisia tarjolla. Mä olen niin superallerginen, että en voi pitää muita. Mutta sisseile munkin puolesta ja koeta jaksaa!
Lähetä kommentti