torstai 5. huhtikuuta 2018

Hello, Australia!

Tervehdys, te blogini lukijat, jotka tänne vielä ehkä eksytte!
 

Oikein paljon terveisiä ihmeelliseltä Australian mantereelta. Kotiuduimme reilut puolitoista viikkoa sitten lähes kuukauden kestäneeltä turneeltamme, mutta edelleenkin osa minusta taitaa olla tuossa kaukaisessa kolkassa, jossa kaikki oli toisin:


Oli syksy, mutta kuumempaa kuin yhtenäkään kesänä kuuteen vuoteen Suomessa. Kuumuus ei tuntunut kuitenkaan yhtä painostavalta kuin mitä täällä helteillä (tai vaikkapa kuumankosteassa tropiikissa).

Kuu paistoi väärin päin taivaalla. Oudot eläimet mekastivat päivin ja öin. Liikenne oli hassun brittiläistä (kuten osittain myös talojen tekniset ratkaisut ja ruokalistat). Ihmiset olivat ystävällisiä ja välillä vähän liiankin rentoja (kukaan ei jaksa tehdä ilmeisesti töitä viiden jälkeen iltaisin ja maastoautoilla voi parkkeerata minne vain, jos haluaa piknikille?)

 

Aika moni on kysynyt, että oliko reissu arvoisensa. Vastaan, että oli, vaikka lomalta edelletetyt standardit varmasti vaihtelevat sen mukaan, keltä kysyy. Meidän lomamme oli vähintään osittainen sukellus paikalliseen kulttuuriin, eikä muuten mikään all-inclusive-loma. Eipä meillä olisi edes ollut sellaiseen varaa.

Teimme itse ruokamme, emmekä asuneet hotelleissa. Jos haluatte rehellisimmän mahdollisen vastauksen, niin kotiäidin vinkkelistä loma koostui viikon verran perusarjesta, viikon verran astetta eksoottisemmasta arjesta ja viikon verran lomailun helmihetkistä. Tämä kaikki sikinsokin ja lomittain.

Edellä mainittuun koostumukseen olin kuitenkin ennakkoon jo varautunut ja asennoitunut pahempaankin. Kun lähtee yksi- ja kolmivuotiaan kanssa lomalle, ei kannata asettaa liikoja tavoitteita. Meidän näkökulmastamme huippua ja mieletöntä tuuria oli se, ettemme sairastuneet ennen lähtöä (tuolloin elettiin pahinta influenssapiikkiä ainakin Turun seudulla) emmekä matkan aikanakaan (ei edes yhtä pientä ruokamyrkytystä!). Tästä olen mielettömän kiitollinen!

Matkan huonoihin hetkiin kuului se, että miehen järkkäri hajosi ja tiettyjä tärkeitä kortteja hävisi alkumatkasta. Meillä oli kuitenkin onneksi hyviä ystäviä kaupungissa (asuimme myös heillä osan ajasta) ja heidän kanssaan lomastamme ei jäänyt puuttumaan yhtään mitään kokemisen arvoista. Pääsimme kaikkiin niihin paikkoihin, joihin olimme suunnitelleet ja vähän enemmänkin :)

Mistä minä sitten erityisesti nautin?



Pienistä hetkistä. Lämmöstä ja valosta. Siitä, että sai kuivattaa pyykkiä ulkona narulla ja se oli kuivaa tunnissa. Suurkaupungin sykkeestä. Yliopiston maagisen kauniissa trooppisessa puistossa mekastavista linnuista. Siitä, että tyttäreni saattoi jahdata kakaduja nurmikentillä. Lasten riemusta, kun vesi oli lämmintä ja hiekasta saattoi tehdä mutavelliä. Australian ihmeellisesta luonnosta. Aaltojen kohinasta. Englannin kielestä ja ystävällisistä ihmisistä. Siitä, että kasvikset ja hedelmät maistuivat auringolta. Lämpimistä illoista (sellaisista kuin Suomen elokussa parhaimmillaan). Siitä, että sain viettää ehkä elämäni erikoisimman maaliskuun. Siitä, että me uskalsimme tarttua hetkeen ja lähteä :)


En oikein tiedä, mistä aloittaa tarinointini tämän syvemmin. Aiheita olisi monia. Kerron matkastamme mielelläni lisääkin. Postausaiheina voisi olla esim. kaukomatkailu taaperoiden kanssa, Perth kaupunkina, Australian ihmeellisyyden ylipäätänsä, kotiintuomiset yms.


Mitä haluaisitte kuulla? :)

10 kommenttia:

Suketus kirjoitti...

Näyttää ihanalta! Ja kuulostaa myös. Australia ja Uusi-Seelanti ovat suuria matkakohdehaaveitani, joten kuulen mielelläni ihan mitä tahansa niihin liittyvää.

Me olimme juuri lomalla Madeiralla, ja rakastuin saareen aivan täysin. Voin vain kuvitella sen kasviloiston kasvukaudella ja kesällä, nyt luonto oli vasta heräilemässä. Patikoimme vuoristossa ja levadoilla ja sopivasti myös lepuuttelimme. Ehkä lomassa on tärkeää, että on monenlaista, mitä tehdä. Tai kai se riippuu lomailijasta, mitä nyt kukin haluaa. Joten ehkä minua kiinnostaisi eniten Australian luonto- ja ympäristöhavainnot!

Nimetön kirjoitti...

Ihanat kuvat ja tarinat kerrot sinä kun olet ne kokenut,itse en ole Australiassa käynyt mutta kengurun nahka on muiden tuomana lattiallamme-lapsuuteeni kun kuului Skippy tv:stä,tervetuloa kotiin ja jos se lämpö tännekin saapuisi pian,HeidiS

Nimetön kirjoitti...

Kaikki mainitsemasi aiheet kiinnostavat!

Nimetön kirjoitti...

Hieno homma että oli onnistunut reissu! Minäkin luen mielelläni mistä vaan mainitsemistasi aiheista reissuun liittyen :) Kapselipuvustojutut ovat olleet mielenkiintoisia ja inspiroiva. Itse elän aikaa 'imetyksen jälkeen ja jälleen raskaana' eli koot ja mallivaatimukset muuttuu koko ajan :D -Elina

Nimetön kirjoitti...

Kaikki nuo mainitsemasi aiheet kiinnostaa täälläkin. Hienoa, että reissu meni hyvin ja oli kivaa :)

Nimetön kirjoitti...

Kaikki mainitsemasi aiheet kiinnostavat. Erityisesti pidän noista kuvista joita laitoit juttuusi.

Karkkis kirjoitti...

Oli ihana seurata intagramissa teidän reissukuvia, mutta minäkin kuulisin mielelläni lisää kaikista noista aiheista! Näistä jo pääsi ihanaan lämpimään tunnelmaan.

Celia C / good to be home kirjoitti...

No hello ja welcome back!
Ihanaa, kun teitte tuollaisen irtioton!
Molemmat lapseni olivat Ausseissa vuoron perään pidemmän aikaa, mutta emme siitä huolimatta miehen kanssa sinne sitten ikinä lähteneet - pitkä matka pelotti lähinnä, eikä sellaista lomaakaan oikein talvella olisi voinut irrottaa... Sääli, varmasti upea maa...
Lisää kuvia vaan kehiin ja tarinoita niiden väliin - täällä ollaan kuulolla!

Nimetön kirjoitti...

Haluaisin kuulla kaikkea mahdollista, mitä vain haluat matkasta kertoa.
Erityisesti kiinnostaa käytännön asiat kuten, millaisia asioita täytyisi ottaa huomioon Australiaan matkatessa, kuinka paljon matka suurinpiirtein maksaa jne.

Annu kirjoitti...

Kuulostaa kyllä niin hienolta kokemukselta teille kaikille-varmasti kullekin omalla tavallaan!Kivakivakiva että pääsitte tuollaisen tekemään🌞💜