Kun tulin tietoiseksi raskaudestani, ajattelin että nyt minusta tulee aito vintage-mamma! No, ei se mennyt ihan niin. Ensimmäisen tappioni koin, kun hävisin huutonetissä huudon aivan ihanasta Marimekon vintage-äitiysmekosta. Hinta vain nousi niin korkeaksi, että silloinen kipurajani meni. Ajattelin, että kaiketi vastaavia osuu vielä kohdalle. No, eipä ole osunut. Olisi ehkä pitänyt maksaa se 40-50 euroa.
Toiseksi, pähkäilyä on aiheuttanut se, millaista menneiden vuosien äitiystyyli on oikeastaan ollut. Se, että ennen oltaisiin pukeuduttu jotenkin 50-luvun pin up-tyylisesti raskauden aikana, on silkkaa puppua. Ennen 1990-loppua äitiyspukeutumisen nyrkkisääntö on ollut masulla koreilun sijaan mahdollisimman suuri peittävyys. Tiukkaan trikookuoreen verhoiltu masu on ollut muotia oikeastaan vasta 2000-luvulta lähtien. Peittävyyden tavoittelu ja normivaatteista poikkeava raskauspukeutuminen näkyy tietysti esimerkiksi tästä prinsessa Dianan raskaustyylistä, mutta moni muukin 80-luvulla raskaana ollut nainen voinee allekirjoittaa tämän seikan.
1950-luvun tyylistä tulevat mieleen kellohelmat ja pikkuruinen uuma. Raskaana olleet naiset eivät suinkaan tähän tyyliin taipuneet vaan heille oli housujen tai hameen kanssa tarjolla baby doll-henkisiä raskauspaitoja. Tätä tyyliä edusti esimerkiksi Lucy Shown Lucille Ballin pukeutuminen.
Toki 1960-luvulta löytyi muitakin helmiä. Audrey Hepburnin tyyli oli suloinen siunatussa tilassakin :)
1970-luvulla raskausmekot alkoivat mennä jo vähän epämääräisempään löysähköön suuntaan, mutta tämä mammakuva Diana Rossista vuodelta 1972 on aivan huikea!
Sitten vielä muutama fiiliskuva. En tiedä, onko seuraava kuva 1920- vai 1960-luvulta, mutta kuvan tunnelma on ihana!
Viimeisessä kuvassa on taas muistaakseni suomalainen tutkija, joka pukeutuu vintagevaatteisiin. Hänen haastattelunsa on jäänyt mieleen vuosien takaa jostakin naisten lehdestä. Mahtaisikohan hänen mekkonsa enää mahtua ylleni, epäilen... Sen sijaan keskiraskauden aikana hieman korotettu vyötäröiset a-linjaiset mekot ovat hyvä vinkki kaikille menneiden vuosikymmenten tyyliä kaipaileville.
kuvalähteet: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 , 8 ja 9
7 kommenttia:
Vaikka erittäin tiukat trikooasut ovat tulleet vasta aivan viime aikoina suosituiksi niin kyllä jo 80-luvulla oli melko "paljastavia" äitiysvaatteita. Silloin oli mm. äitiyshaalareita, joissa maha tuli selvästi esiin. Muistan kyllä, että eräs vanhempi naisihminen vähän paheksui erään nuoremman sukulaisen raskausvatsan näyttämistä. Itse oli lapsi 60-luvulla ja muistan, että lähes kaikki äitiysmekot olivat tummansinisiä, A-linjaisia ja erittäin tylsän näköisiä.
Tämä oli hauska postaus ja minun silmääni miellyttivät nuo babydoll- tyyppiset asut. Ne ovat jotenkin kovin suloisia ja pitkä kapea hame tuo virtaviivaisuutta.
Vakkari
Kiitos tästä postauksesta! Itsellekin päänvaivaa tuottava asia. Ensimmäisessä raskaudessa päädyin pukeutumaan melko tylsästi (äitiysvaatteet ovat käytössä niin lyhyen aikaa, ettei niitä viitsi teettääkään). Nyt voinen paljastaa, että odottelen toista tulokasta saapuvaksi, ja samat pukeutumispulmat on edelleen. Kohta maha alkaa olla niissä mitoissa, että on pakko ottaa äitiysvaatteet esille.
Etsyssä on tarjolla paljon 1950-luvun äitiysvaatteiden kaavoja. Niiden perusteella voi päätellä jotain, mutta lähinnä ne kaikki ovat pienin variaatioin tyyppiä telttamallinen yläosa ja kapea alaosa. Tyylikästä kyllä! Samoin nuo 1960-luvun selkeälinjaiset mekot näyttäisivät kivoilta esim. pallokuosisina tai jollain jujulla kuten kivalla kauluksella somistettuina.
Äitiysmuoti on kyllä todellakin kellahtanut päälaelleen vatsan piilottelusta vatsan esittelyyn. Tunnistan tuon prinsessa Dianan tyylin. Eka lapseni syntyi ylioppilaskesänä, 1985. Minulla oli just tuollaisia kauheita, muodottoman hylkeenmallisen kropan tekeviä kaapuja. Nuori nainen, kuten tuo Di ja minä :-), suorastaan hautautuu tuohon tyyliin. Viisi vuotta myöhemmin pukeuduin lähes koko raskausaikani farkkuhaalariin. Ja kolmannella kerralla 1993, olikin sitten lähinnä farkkuja, löysiä paitoja ja myös tuollainen kapea hame +A-linjainen tunika -yhdistelmä. Nyt tytär sai kolme vuotta sitten esikoisensa ja masutuubit yms." korostivat hernettä kapeassa kuoressa".
Minäkin muistan 60-luvun puolivälistä opettajieni äitiysmekot. Kaikilla oli tosiaan tummansininen leninki. Ehkä muita malleja ei ollut. Leninkiin kuului usein myös valkoinen kaulus, ja nykyään ajattelen, että kaulus oli tarkoitettu ohjaamaan huomio pois vyötäröltä.
Sittemmin monet marimekot kävivät hyvin äitiysasuiksi, vaikka tuskin niitä oli varsinaisiksi äitiysasuiksi suunniteltu.
Toteutit Vintage Mama -postauksen, hienoa! Hauskoja kuvia. Googletin Audrey Hepburnin, sillä halusin tietää, kuinka monta lasta hänellä on, ja opin, että hän kärsi aikanaan kolme keskenmenoa. Kuinka ikävää.
Tykkään itse noista babydoll-henkisistä raskauspaidoista. Sellainen olisi kiva hurauttaa ompelukoneella, jos siis osaisi ommella.
- Pauliina
vakkari: Kiitos infosta! Luulempa nähneeni noita äitiyshaalareita joissakin valokuvissa, olisivatkohan yleistyneet 80-luvun puolivälin jälkeen?
Bisquits: Kiva, jos tästä inspistä! Olen kaipaillut muisssa blogeissa jotakin tämän tyylisät postausta, mutta eipä ole tullut vastaan.
Olipa kiva uutinen! Onnellista odotusta sinulle, toivottavasti kaikki on mennyt hyvin :)
Elina: Kyllä noista menneiden vuosikymmenten mammatyyleistä saa ihan kivasti inspistä, vaikkei se yhtä koukuttavaa ole kuin muu vintagepukeutuminen. Oma ideologiani voisi olla, että ottaa sen mistä tykkää, ja soveltaa käyttöön omin maustein :)
Henkkumaaria: Kiva kommentti sinulta! Mielenkiintoista kuulla, miten äitiysmuoti on viime vuosikymmeninä elänyt.
anonyymi: Mielenkiintoista tietoa! No, Marimekoissa nyt on tunnetusti tilaa kahdelle ;)
Pauliina: Kiva, jos tykkäsit! Sinua ajatellen postauksen laadinkin ;) Aika yllättävän pliisua vaikuttaisi olleen, mutta helmiäkin on ollut joukossa :)
Onneksi Audrey sai kaksi lasta, vaikka on varmasti ollut kestämistä kolmessa keskenmenossa.
Lähetä kommentti