Toivottavasti jaksatte vielä hieman kyökkipsykologiaa ja päivän asuja - ehkäpä sitten reilun kolmen viikon jälkeen on aikaa huolellisemmin laadituille sisustus-, opo-opinto- ja kirjapostauksille sekä kenties ihan uudenlaisillekin teemoille.
Olen viime päivinä ollut iloinen, hämmentävän onnellinen. Ehkäpä noita tunteita heijastellakseni kaivoin kaapista viime keväänä 70 % alesta ostamani pirteän pinkin Your Face-toppiksen, joka - täytyy nolona myöntää - on lojunut kaapin perukoilla käyttämättömänä. Tosin, värinsä puolesta se sopii parhaiten juuri kevättalven ja alkukevään päiviä lämmittämään. Olen ostanut elämäni aikana kolme takkia Your Facelta, joka kerta alennusmyynneistä. Jos jotakin takkimerkkiä suosittelen, niin kyllä tätä! Mielettömän hyvä hinta-laatusuhde varsinki näissä toppiksissa! Ne ovat ihanan ohuita, mutta todella lämpimiä. Tässäkin on oikeita untuvia täytteenä.
Mutta takaisin kyökkipsykologiaan. Tajusin ehkä juuri tällä viikolla jotain erityistä tai sitten se on kypsynyt ajatuksekseni pikku hiljaa tässä kuukausien aikana.
Mikä onni onkaan, että kaikilla ei mene samaan aikaan huonosti! Kaiken sen viimesyksyisen ja talvisen kiukun ja katkeruudenkin aikana en nähnyt muuta kuin sen, että meneepä muilla, ainakin suurimmalla osalla hyvin.
No hyvänen aika, onneksi menee! Silloin on ihmisiä, jotka kykenevät pyörittämään tätä yhteiskuntaa ja auttamaan ja tukemaan niitä, joilla ei juuri sillä hetkellä mene. Mihin joutuisimmekaan, jos kaikki sairastuisivat, menettäisivät läheisiään tai joutuisivat johonkin onnettomuuteen yhtäaikaa? Kuvittelin olleeni, ja toki olinkin kiitollinen kaikesta saamasta tuesta ja avusta jo tuolloin, mutta nyt tajuan myös sen, että kannattaa olla kiitollinen myös toisten hyvinvoinnista. En olisi pystynyt sanomaan sitä ääneen viime syksynä, mutta nyt on sen aika.
Viime kuukausina on tullut tehtyä muuten Ihana Kirppikseltä taas kaikenlaisia löytöjä. Postauksen nahkalaukku (10 e) on eräs sellainen. Toinenkin löytö tarttui viime viikolla mukaan. En tosiaankaan ole farkkupaitaihmisiä (Gina Tricot / 4 e) ja mieheni nauroi kuollakseen nähdessään tämän ysäriviba-paidan! Mielestäni pitää kokeilla kuitenkin kaikkea uutta ;) Jatkuvasti ei voi pukeutua fiftarimekkoihin. Mutta mitenkähän stailaisin tämän Tilda-tyyliseksi? Saa antaa ehdotuksia! Muutenkin olisi joskus mieletöntä päästä jonkun toisen stailattavaksi. Vaikka itsellä onkin vankka näkemys omasta tyylistä, se ei tarkoita sitä, etteikö ajoittain voisi olla ihan hyödyllistä saada ulkopuolista inspistä. Kukas haluaisi stailata siis minut? :D
Mukavaa maanantain jatkoa joka Iitulle!
5 kommenttia:
Mun mielestä farkkupaita kuuluu ehdottomasti pukea kellohelmaisen hameen seuraksi ja paidan helma sitoa solmuksi vyötärölle. :)
Blokki
Blokki: Kiitos vinkistä :) Rupesinkin heti kaavailemaan asua erään vanhan punaisen keväthameen kera ;) Päähän sopisi korkeanuttura ja polka dots henkinen panta!
Emmanuelle Alt rokkaa denimpaidankin.
http://habituallychic.blogspot.fi/2012/05/white-out.html
Ïtse en omista valkoisia housuja, koska aina kaupassa sellaisia ihaillessani, kuulen äitini äänen: "Ne likaantuu heti!" Pitäisiköhän ensi kesänä hiljentää sisäinen äitini? :D
Ihanan positiivinen postaus! Ja silloin, kun itsellä on vaikeaa, ei välttämättä ole paras hetki iloita muiden puolesta.
Tuo takki on kiva - ja itse olen huomannut haikailevani kevyttoppisten perään. Mutta kun on tämä osittainen ostolakko - ja tällä hetkellä olen ekopaastolla, jonka yksi lupauksistani oli olla ostamatta sen aikana yhtään vaatetta, niin olen yrittänyt olla jämäkkä. Parempi siis kiertää kaupat ja kirppikset kaukaa;)
Aurinkoa, Tilda, sinulle!
Minäkin haikailen kevyttoppisken perään. Pastellit näyttävät niin freeseiltä ja fuksia houkuttavalta.
Farkkupaidan kanssa voisi dress down jonkun juhlavamman/ hienomman puolihameen, joka muuten on jäänyt vähemmälle käytölle. Itse käytän farkkupaitaani Vintageijalla teettämäni leväeän hameen kanssa. Tulee kivasti kontrastia.
Mukavia työpäiviä t. Outi
Lähetä kommentti