Iltaista!
Tässä lakitiedon koetta väsätessä (tämän vuoden viimeistä lukiokoetta, jesh!) ajatteliin esitellä teille tämän talven yhden pidetyimmän asukokonaisuuden.
Viime syksyn viimeisellä opolähijaksolla hurahdin tai pärähdin, miten sen nyt haluaa ilmaista. Visiteerasin Toivolan vanhalla pihalla ja sorruin ostamaan elämäni ensimmäisen (ja ehkä viimeisen) Odd Molly-neuleen.
Kuvien puuvillainen Odd Molly-neule oli tietysti soma kuin mikä ja 50 % alessa, mutta silti 100 euroa ei ole yleensä niin paljon, että minulla varaa tällaisia ostaa. Enkä suoraan sanottuna ole ihan varma laadustakaan. Hieman hihat ovat löpsähtäneet, mutta ehkä se kuuluu vain merkin boheemiin imagoon ;)
Joka tapauksessa Molly-neule yhdistetty alla olevaan Halens-merkkiseen puuvillaiseen kirpparilöytö tunikaan (5 e) on ollut eräs vakkariasuistani kuluneena vuonna. Söpöiset yksityiskohdat ja tunikan kivan armelias ballerinahelma ovat olleet lyömätön yhdistelmä myös tässä raskausaikana.
Raha-asiat taitavat olla muuten aika tabu blogeissa, ja eihän tietty ole hyvän maun mukaista kovin yksityiskohtaisesti omia talousasioitaan sosiaalisessa mediassa (tai muutenkaan) levitellä.
Hieman haluaisin kuitenkin teemaa käsitellä ihan siksikin, että olen aika ajoin (toki blogilistan top 200 kovin syvällisesti perehtymättä) ihmetellyt, miten omalla blogillani on näinkin paljon lukijoita siitä huolimatta, etten vietä kovin glamoröösiä elämää. Yleensähän niitä suosituimpia blogeja seurataan kai niiden tarjoaman unelmatodellisuuden takia. Ehkä se onkin sitten tämä raadollinen todellisuus, joka tässä blogissa on lukijoihin vedonnut, heh?
Itse en tosiaankaan matkustele monta kertaa vuodessa ulkomailla, en ostele merkkilaukkuja/ huonekaluja tai esittele lähikaupunkini ravintola- ynnä brunssivalikoimaa tai maistele viinejä. Minulla ei yksinkertaisesti ole edellä mainittuihin asioihin varaa, enkä oikeastaan häpeä sitä edes myöntää. Olen melko pienituloinen humanisti, vaikkakin tienestini ovat olleet useamman vuoden jo säännölliset, mikä on tietysti hyvätuurista verrattuna moniin samasta tiedekunnasta valmistuneisiin. Mieheni on puolestaan tehnyt pätkätöitä tähän päivään asti. Ajelemme 15 vuotta vanhalla Toyota Avensiksella ja hankimme taulutelkkarin ja Moccamasterin vasta kuluneen vuoden aikana. No, pitkän kärvistelyn jälkeen niistä osasi sitten kyllä nauttiakin ;) Se, mistä olemme aidosti onnellisia ja ylpeitä on kotimme täällä maaseudulla. Emme sijainnin tai maisemien takia vaihtaisi sitä mihinkään hulppeampaan lukaaliin. Täysinhän se ei ole meidän, vaan tietysti pankin. Jos muuttaisimme Helsinkiin, meillä ei olisi minkään sortin mahkuja asua näin mukavasti.
No, kuten monia nuoria pariskuntia, kyllä nuo raha-asiat huolettavat, varsinkin kun perheenlisäystä on tiedossa. Talous joutunee melko tiukalle jatkossa ja nykyisenkin tasoinen vaatteiden ostelu saanee jäädä. Se onkin monen mielestä (eikä vähiten lähipiirini) varmasti asia, josta voinen karsia! Olenkin ollut oikeastaan aika kiitollinen nyt tästä Kierrätyskeijupäätöksestä, sillä sen myötä on ollut pakko totutella tulevaan. Kotiäitinä ei ostella uusia vaatteita, vaan maksetaan todennäköisesti lapsen kannalta turvallisemman auton lainaa ynnä asuntolainan korkoja. Jos tällainen realismi kiinnostaa, niin tervetuloa jatkossakin seuraamaan tarinoitani :)
Se, mikä ehkä hieman harmittaa, on tuo rakkaan antiikkisohvani kohtalo. Mies totesi tänään, että vauvalle ei kyllä aiheuteta astmaa, vaan sohva saa syksyllä lähteä, jos sitä ei kunnosteta. Joudun kuitenkin käyttämään säästöni ennemmin juuri tuohon auton ostoon ja niihin aiemmin mainituihin liukuovikaapistoihin, joten verhoiluun tarvittavaa ylimääristä tonnia tuskin löytyy. Haluaisiko joku kenties ostaa siis tuon rötjäkkeen? Nyyh, surutyö on siis varmaankin pakko aloittaa jo nyt...
Ps. Kierrätyskeijuilun ohella olen muuten onnistunut ihan vahingossa säästämään myös kampaamokuluissa. Olen viimeksi värjännyt hiukset viime elokussa ja sen näköinen tuo kuontalo onkin, että ihan kauhistuttaa... Toisaalta en tässä raskausaikana taida uskaltaa hiuksia vaalentaa... Joten antaa mennä vielä seuraavat puoli vuotta tällä maantiepäällä... Mites on teidän muiden odottaneiden suhtautuminen hiusten värjäämiseen raskausaikana?
27 kommenttia:
No eihän kuvistasi ainakaan mikään köyhyys paista...Itse kun yrittää pärjätä opintotuella ja satunnaisilla työkeikoilla, niin todellakin jää haaveeksi kampaamokäynnit, jne. Itseäni ei kiinnosta kulutuspainotteiset blogit, vaan juuri toisten kirppislöydöt, yms.
anonyymi: Nämä aiheet ovat tietysti myös sellaisia, että väärinkäsityksiä voi syntyä. En tarkoita tietenkään, että eläisin köyhyysrajan alapuolella tai kärsisin mistään puutetta. Ihan hyvin pärjätään, mikä tietysti selittyy säännöllisellä ansiotyöllä.
Hyvä, jos kirppislöydöt ynnä muut kierrätyshenkiset jutut kiinnostavat. En kyllä edelleenkään koe olevani kovin pro superhalpojen löytöjen tekijänä. Mutta ajan kanssa sitä kaiketi kehittyy :)
Onneksi muuten luonnollinen hiusväri taitaa olla melko in tällä hetkellä ;)
Itse seuraan tosi vaihtelevasti blogeja - sekä niitä, joissa rahaa selkeästi on käytettävissä vaatteisiin, kenkiin, laukkuihin yms., joka toisten mielestä on hyvinkin turhamaista, mutta sitten pidän kovasti myös blogeista, jotka ovat ihanan tavallisia ja sitä kautta paljon lähempänä omaa elämääni. Eikä minua siis mitenkään häiritse kulutuspainotteiset blogit, koska välillä itsellänikin on ollut vähän enemmän rahaa käytettävissä ja silloin kyllä helposti tulee osteltua niitä "turhamaisia" juttuja.
Blogissasi tykkään fiksusta kirjoitustyylistä, tavallisista jutuista, pukeutumisestasi jne. - olet sellainen normaali kolmikymppinen nainen, johon minun on helppo samaistua. Rahojen riittävyyttä saa pohtia niin moni muukin, vaikka olisikin normituloinen. Ja vaikkei minulla vielä olekaan lapsia niin raskautesi teki blogistasi vielä aavistuksen kiinnostavamman; minäkin ehkä olen samassa tilanteessa parin vuoden sisään, joten voin hyvin "opiskella" jo etukäteen ;)
Ihan fiksuja mietteitä ja etenkin nuoremmille lukijoille hyvä avata todellisempaakin elämää. Noita pintaliitoblogeja lukiessa on osattava katsoa vähän rivien väliin eikä se kaikilta nuorilta välttämättä onnistu. Moni blogisti saa ilmaiseksi tavaraa ja on tinkinyt asumisen/autoilun tasosta saadakseen vaikkapa sen merkkilaukun. Muistan kerran lukeneeni postauksen jossa blogisti valitteli ettei ole rahaa ostaa unelmien kasvihuonetta. Toisaalta hän oli edellisessä postauksessa esitellyt merkkilaukkukokoelmansa jonka arvo oli varmasti suurempi kuin tuon haaveiden kasvihuoneen.
Minä luokittelen itseni ja mieheni kohtuullisen hyvätuloiseksi pariskunnaksi mutten silti omista yhtään merkkilaukkua saati haaveile edes sellaisesta - mielestäni on pelottavaakin miten nuorille luodana kuvaa että pitää olla vuittonit ja hermekset ja että on elämän normitaso omistaa luksustuotteita. Että sitten tingitään muusta, hurja ajatus! Itse panostan mieluummin kotiin ja perheeseen. Kyllä rivien välistä voi lukea myös palkkatasoa jos yhtään yhteiskunnan menoa seuraa. Kyllä ne merkkilaukut jostain muusta ovat pois aina,harva blogistikaan huolimatta mainostuloistaan kovin hyvätuloinen on oikeasti.
Mitähän yritän sanoa... on hyvä avata myös normaalia elämää. Blogeja lukiessa voi etenkin nuorempi ihminen alkaa pitääkin normivaatimuksena hyvään elämään luksustuotteita, jatkuvaa shoppailua jne. Oikea elämä on kuitenkin muualla kuin materiassa! Onnea odotukseen sinulle, seuraan raskauttasi mielenkiinnolla koska meillä on ilmeisesti hyvin lähekkäiset lasketut ajat :). Minä olen vain hieman sinua vanhempi ja jo perheellinen, asemani työelämässä vakiinnuttanut - ja silti mietin tulojen putoamista syksymmällä. Se nyt vain kuuluu tähän vaiheeseen!
Jotenkin hassua, että ihmettelet blogisi suosiota. Postauksesi ovat monipuolisia, osaat kirjoittaa etkä juurikaan postaile tynkäjuttuja, annat persoonastasikin jotain blogin puolelle, ripottelet hömpän sijaan vakavampia asiaviittauksia... Siinä nyt aluksi pari selitystä lukijamäärälle. :) Itseasiassa en lue ainuttakaan blogia kadehtiakseni bloggaajaa tai stalkatakseni jotain mukamas eliittiä. En ole kiinnostunut trendeistä juuri millään saralla, en esim. koskaan ole halunnut Moccamastereita tai brunsseja. :D
Yksi asia tässä postauksessa tosin jäi mietityttämään. Eli tämä kohta: "---, vaan maksetaan todennäköisesti lapsen kannalta turvallisemman auton lainaa---". Ensinnäkin, lasken Toyota Avensiksen kyllä turvalliseksi autoksi. Toiseksi, auto lainalla? Mielestäni auto kannattaa ostaa lainalla vain, jos tarvitsee sitä töissä kulkemiseen yms. oikeasti pakolliseen. Muuten sitten ostetaan jotain edullisempaa säästöillä, eikä lainalla lainkaan. Toki tämä on vain oma mielipiteeni, ei siinä mitään. Ammattisi vuoksi on kuitenkin vaikea mieltää sinua ottamassa lainaa johonkin ylimääräiseen asiaan kuten uuteen autoon toimivan vanhan tilalle, jos ei ole ihan pakko. :)
Kiitos vain - juuri se tavallisuus viehättää blogissasi - se, että olet rehellisesti sitä mitä olet. Minua itseäni kiinnostaa ainakin se, miten ekologisemmin ja edullisemminkin voi kuluttaa - vaikka ei olisi pakkokaan. Ja se, miten kauniisti voi pukeutua, vaikka se ei maltaita maksaisikaan. Ja kyllä omaan asuntoon sijoittaminen jossain vaiheessa kuitenkin tulee takaisin;)
Itse lopetin aikoinani sekä raskaus- että imetysaikoina hiusten vaalentamisen - en tiedä näistä nykytuotteista, mutta silloin ainakin vaalennusaineet olivat sellaisia myrkkyjä, että en halunnut niiden mitenkään enkä missään muodossa päätyvän vauvaan.
Jäin myös miettimään tuon hienon sohvan kohtaloa. Miksi se nyt astmaa lapselle aiheuttaisi? Nykykäsityksen mukaanhan kotien liika siisteystaso ei altista lasta tarpeeksi allergeeneille eikä siten kehitä normaalia vastustuskykyä - ja allergiat lisääntyvät kun keho ylireagoi. Minä pitäisin sohvan ihan vain senkin vuoksi. Ja p.s. miehelle terveisiä että astma on sisäsyntyinen tauti :)
Luen blogiasi, sillä olen tuleva opettaja ja pidän paitsi opetusaiheista, myös tyylijutuistasi.
Kannattaa kysyä, josko sielläpäin olisi amiksessa verhoilulinja - hienon vanhan sohvan voisi saada verhoiltua harjoitustyönä edullisesti. Toki ymmärrän tuskasi, sillä omistan itsekin viimeisiään vetelevän vanhan sohvan, josta mies aina huomauttelee. Läikikkääksi kulunut kangas hiutuu puhki käsinojista ja pohjan vöistä on kohta puolet pettänyt, joten sohva on ihan kuopalla. Se on kuitenkin muodoiltaan ja kooltaan niin täydellinen, etten ole luopumassa siitä. En ole kuitenkaan vielä uskaltanut laittaa säästöjäni sen kunnostamiseen, kun opiskelijan kapeaa leipää on tiedossa vielä pari vuotta. Tonni tai kaksi on tässä vaiheessa tosi suuri raha.
Minä voisin myös joku kerta kirjoittaa rahasta, saanko poimia idean? Rahankäytön kohdistaminen tiettyihin juttuihin mahdollistaa pienilläkin tuloilla jotain ylellisyyttä; esim. meillä autottomuus ja keskusta-asuminen mahdollistavat toinen toisiaan. Mielenkiintoista, ja kaikkien ihmisten todellisuutta tavalla tai toisella koskevaa, rahankäyttö.
Mutta miksi ihmeessä sen sohvan pitää lähteä? Miettikää nyt vielä kerran tai pari! Meillä pölyn ja tavarakasojen keskellä on ainakin kasvanut täysin allergiaton lapsi, joka ei juuri edes nappaa mahatauteja tai flunssia. Jostain muusta sen täytyy olla kiinni kuin antiikkisohvasta :)
Itseänikin jäi tuo sohvan kohtalo mietityttämään, koska ei astma ole ympäristötekijöiden aiheuttama. Sen tiedän, koska itselläni on ollut astma pienestä pitäen ja ainoastaan liikenteen saasteet ja fyysinen rasistus laukkaisevat sen, ei vanhat huonekalut (olen ostanut kirppareilta huonekaluja, todella vanhoja mutta hyvänkuntoisia ja ei ole mitään ongelmaa ollut astman kanssa). Jos miehesi on huolissaan sohvan sisältämistä bakteereista ja muista, ne ovat helposti hoidettavissa höyrypuhdistimella. Sopii hyvin pölyallegriasta ja astmasta kärsiville. :D
Hei,
Sen sohvan voi kunnostaa itsekin. Itse innostuin entisöinnistä, kun ostin itselleni antiikkilipaston ja kun kuulin, että sen entisöityttäminen olisi maksanut saman verran kuin itse lipasto, ilmoittauduin entisöintikurssille. Minulla itselläni on samankaltainen sohva kuin sinulla, jonka olen myös kunnostanut/ verhoillut. Ja nyt on menossa kolmas sohva (artek tällä kertaa). Ymmärrän kyllä, että lapsiperheessä ei ole paljon aikaa harrastuksille, mutta kerran viikossa käytävä 2h:n entisöintikurssi voi olla hyväkin tilaisuus tuulettaa päätään vaipanvaihdon lomassa :)
Blogisi on mahtava, siksi sitä seurataan :)
Blogisi kiinnostaa minua juuri siksi, että se ei ole kuin ne suosituimmat blogit. Tulotasonne lienee samalla tasolla kuin meillä, joskaan me emme maksa asuntolainaa vaan sen sijaan asuntosäästämme ja maksamme vuokraa. Minulle tulee välillä köyhä olo, kun luksuselämästä luen, enkä halua tuntea itseäni köyhäksi käydessäni ansiotyössä ja tietäessäni, että elämä ei tästä glamouriksi muutu kuin lottovoitolla. Seuraan rahan värittämää bloggailua kuitenkin, en silti yhtä eläytyen, liian toisenlaista elämää viettävät bloggarit tuntuvat jäävän etäisemmiksi.
En muuten ole tullut ajatelleeksi, että antiikkisohvasta voisi pieni saada astman! Olen itse pölyallerginen, enkä ole huomannut meidän vuosikymmeniä vanhan sohvan aiheuttavan minulle mitään ongelmia. Seuraan mielenkiinnolla, mihin ratkaisuun päädytte. Kirjoitathan aiheesta enemmän sitten, kun sohva joko lähtee tai jää?
- Pauliina
Blogisi suosio kertoo varmaan siitä, että lukijat eivät ole kaikki samasta muotista :). Itse luen vain sellaisia (tyyli/lifestyle)blogeja joissa 1) blogistilla on muitakin aatteita kuin vaatteet, 2) blogisti osaa kirjoittaa mielenkiintoisesti, 3) blogistilla on hyvä tyyli missä pintatrendit eivät ole pääosassa. Joten tietysti blogisi on top3:ssa itselläni ;)
Onhan tämä varsin selväjärkisen ihmisen blogi. Ainoan poikkeuksen tekee sohvajuttu. Älkää hyvät ihmiset hävittäjä sitä.
Minä olen raidoittanut hiuksiani raskausaikana kampaajalla. Laitettiin sellainen muovinen huppu päähän, ettei väriainetta kulkeudu päänahkaan. :) Vaikka en kyllä usko, että muutamasta värjäyskerrasta on oikeasti mitään haittaa, väri on kuitenkin niin vähän aikaa päässä.
- Mari
anonyymi2: Juu, en minä ainakaan tuomitse kenenkään eri tyylisten blogien seurailuja, silloin tällöin visiteeraan kalliimman muodin harratajienkin blogeissa, mutta mielestäni ne ovat välillä vain no, hiukan tylsiä. Poikkeuksen tekee tosiaan Tyylitellen blogin Anna, jolla on joitakin hulppeita merkkijuttuja, mutta suurin osa kirppiksiltä löytyneinä.
Kiva kuulla, mistä tykkäät tässä blogissa. Miksiköhän tuo samaistuminen ei muuten tullut mieleeni? Heh, se että joku opiskelee minun raskaudestani kuulostaa tosi hauskalta ;) Mieheltäni vois päästä hyvät röhönaurut, mutta ehkä sisäistän joitakin Martta7 äitiystaotoja tässä matkan varrella. Ainakin runsasta pään takomista puuhun ;)
anonyymi3: Mulla oli tosi sellainen olo, että nyt kirjoitetaan riskillä tästä raha-aiheesta; onko se lainkaan hyvän maun rajoissa. Kiva kuulla, että onnistuin ainakin jotenkuten!
Suomi on kyllä muuttunut; ehkä pudotus maan pinnalle on tarpeen. Tuo nuorisoaspekti oli hyvä! Syyskuun puolenvälin tietämillä olisi tuo laskettu aikani :) Onnea sinunkin odotukseesi!
Fantome: Kiitos palautteesta! Allekirjoitan sen, että en kovin usein tee mitään tynkäpostauksia. totuushan on, että pitkän blogitekstin tuottamiseen menee kohtuullinen aika ja monissa kauipalliseen yhteistyöhön päässeissä blogeissa nuo jutut ovat usein latistuneet. Toisaalta joskus salaa toiovn, että saisin kaupattuja noita pidempiä hyvin laadittuja juttujani jollekin taholle. Lupaisin huolehtia, ettei niissä ole edes noita kirjoitusvirheitä, joita varmasti monissa teksteissäni nykyisellään on, leipätyön katveessa ei niistä ehdi liiemmin välittää.
Tuosta laina-asiasta: olet oikeassa, velaksi kannattaa harvemmin ostaa, jos ei ole ihan pakko. Olemmekin säästäneet jo muutaman vuoden autoa varten, eli tuskin sitä ostetaan pelkällä lainarahalla. haluaisimme kuitenkin melko uuden, maksimissaan 4-5 vuotta vanhan auton, jossa on turvatyynyt myös takana sekä pienikulutuksinen moottori, jolla vähentää polttoainekuluja. Valitettavasti tällaiset autot maksavat lähemmän 20 000 euroa ja ihan niin paljon meillä ei kyllä ole omasta takaa säästössä... Auto on kuitenkin täällä maaseudulla valitettavan välttämätön. Moniin muihin nähden olemme ihan kiitettävästi kuitenkin sinnitelleet yhdellä kaaralla.
Lady of the mess: Jesh, mä haluan vuoden someimmaksi tavikseksi :D Palkintona voisi olla kuukauden piikki Prismaan tai Citymarkettiin ;)
Kiitos raskausjan värjäysperiaatteiden jakamisesta!
anonyymi4: Ok, kerrotaan miehelle terveisiä ;) mutta ihan oikeasti, kyllä minuakin alkaa rasittaa tuo sohvan hapertuminen ja fyllien (jotain heinää) pöllähtely. Jotain silel olisi tehtävä. Voi, kun olisi jokin sivuansio, jolla kartuttaa sohvakassaa!
TuuliS: On se tonni kova raha työssäkäyvällekin, mutta tietysti pistimme juuri rahaa tuohon Lontoon matkaan. Amiksessa verhoiluttaminen on yksi vaihtoehto, mutta olemme kerran sitä vaihtoehtoa jo kokeilleet eikä se kauhean halpaa sekään ollut. Kyllä tuohon sohvaan saa sen 700-800 e joka tapauksessa uppoamaan, jollei enemmänkin... mutta kiitos vinkistä :)
Elina: Ota aihe haltuun kaikin mokomin! Olisi mielenkiintoista kuulla useampienkin bloggareiden ajatuksia kyseisestä aiheesta.
Ehkä me ei nyt ihan heti tuolle sohvalle tehdä mitään... toivottavasti mieskin unohtaa vähäksi aikaa, mitä uhosi ;)
anonyymi5: Hei, kiitos vinkistä! Täytyy pistää harkintaan!
Pauliina: Mielnekiitoista, tuo samaistuminen nousi sinunkin kommentissasi esille. Tavisbloggaajia tarvitaan siis enemmänkin :) Mitä muita blogeja muuten pidät tavisblogeina, joihin pystyy samaistumaan? Kiinnostaisi kuulla! VOisikohan perustaaa sellaisen tavisbloggaajien portaalin :D
Informoin kyllä, mihin päädymme sohvan suhteen :)
Trillian: Kiitos palauteesta! Lukijani tuntuvat kyllä olevan tosi monentyylisiä. Sen huomaa ihan siitä, että kun kysyy, millaisia postauksia haluttaisiin lukea, mielipiteet hajoavat joka suuntaan! Siinä täytyy sitten pitää vain pää kylmänä ja jatkaa sillisalaatin vääntämistä ;) KAikkai ei voi miellyttää joka ikisellä jutulla.
anonyymi6: Selväjärkisen blogi ehkä, mutta täysjärkisen ehkä ei ;)
No katsotaan miten soffalle käy :)
Mari: Ok, kiitos vastauksesta. jatkan pohdintaani, sillä jokaisenhan pitää vain itse päättää, kuinka neuroottinen haluaa raskausaikana olla. Tosin, kesän myötä hiukset jokatapauksessa vaalenevat, joten ehkä päädyn pitkittämään kasvatusoperaatiotani. Olen jo ihan tyytyväinen siihen, miltä juurikasvuni näyttää!
Tykkään blogistasi sen aitouden vuoksi ja sen,että kirjoitat monipuolisesti! :) Raha-asiat kiinnostavat kyllä,itse seuraan ruutuvihkoon menoja ja tuloja sentin tarkkuudella,siitä on kiva analysoida mihin ne rahat hupenevat.Näin on rahankäyttö hieman järkevöitynyt,tosin petrattavaa on :)
Ellen
lähtetin sulle sähköpostia. t. Outi
Seuraan blogeja ajoittain ja vaihtelevasti, ja siksi en ole vielä onnitellut raskaudestasi! Ihanaa, että odotatte!
Oon tykännyt lukea blogiasi sen maanläheisyyden takia sekä siksi, että työskentelen itsekin opetusalalla. Itse en jaksa lukea blogeja, joissa shoppailu ja merkkituotteiden esittely on pääosassa. En ymmärrä moista "tuhlaamista", vaikka itsellä sellaiseen varaa olisikin. (Mieheni on selkeästi mua parempituloisempi ja myös maksaa kuluistamme enemmän kuin mä.)
Jäin miettimään tuota turvatyyny-juttua. Ei kai teidän tarvitse niiden takia autoa heti mennä vaihtamaan, kun vauvahan matkustaa kaukalossa, ja kaukalon kanssa ei saa pitää turvatyynyjä päällä. Meillä turvatyynyt on etuistuimilla, ja se piti kytkeä pois päältä silloin kun kaukalo oli etupenkille sijoitettuna. Yleensä ei tosin ollut vaan takapenkillä niin kuin suositus on. Takapenkillä taas meidänkään autossa ei ole turvatyynyjä, vaikka meillä on uudehko farmariauto. Ja meilläkin on vain yksi auto, koska pärjäämme yhdelläkin (emme tosin asu maalla.)
Hiuksiä en värjännyt raskausaikoina. Esim. Tanskassahan on annettu ihan viralliset ohjeet, että raskausaikana kannattaa välttää turhien kemikaalien käyttöä. Itse laskisin hiusten värjäämisen tähän kategoriaan varsinkin siksi kun onhan nuo värjäysaineet aikamoisia myrkkyjä varmaankin. Meikkaamista taas en lopettanut eli ihan äärimmäisyyksiin en sentään mennyt:)
Kivoja kevätpäiviä!
Emmi
Tämä on yksi harvoista blogeista, joita seuraan säännöllisesti. Ehkä juuri siksi, että pystyn samaistumaan juttuihisi. Olen itse opettaja, shoppailen kirppiksillä eikä todellakaan ole varaa tai edes halua ostella mitään merkkilaukkuja. Ja nyt jäin lopulliseesti koukkuun, kun pongasin uutisen raskautumisesta ja luin vielä aiemmista murheista siihen liittyen. Valitettavasti nämäkään asiat eivät ole itselle vieraita.
Itse olen raskausaikana kyllä värjännyt hiuksia, mutta harvemmin. 1-2 kertaa raskauden aikana - en uskoisi altistuksen olevan kovin suurta näin vähällä värjäyksellä. Joka raskaudessa kävin hieman ennen laskettua aikaa kampaajalla ja jalkahoidossa. Tuli sellainen ylellinen olo, kun sai hetken hemmotella itseään ennen h-hetkeä. Ensimmäisen kolmanneksen aikana en värjännyt, silloinhan sikiö on herkimmillään ulkoisille häiriöille. Neuvolassakin sanoivat, ettei hiusten värjäys ole kielletty, kunhan ei joka viikko sitä väriä vaihda. Toisaalta raskaus voi olla hyvä tekosyy päästä vihdoinkin eroon juurikasvusta ja kasvattaa oma luonnnollinen väri ; )
Minusta on vain mukava lukea realistisesta ja ns. tavallisesta arjesta, jota ei joka käänteessä siivitä luksusmatkat ja hirveän roinamäärän kerääminen kotien kaappeihin. Välillä reissataan ja ostetaan jotakin arvokkaampaa, mutta paljon samaistuttavampaa tämä sinun elämäsi on kuin monen muun tyyli/lifestylebloggaajan. Siksi varmaan tätä tulee niin paljon ahkerammin seurattuakin, kun aloin jokunen vuosi sitten tuntea oloni vieraaksi materiaan keskittyvissä tyyliblogeissa :)
Juuri sopivasti kirjoittelin ammatillisen blogin puolelle juttua hiusväreistä ja siitä, miten ne jäivät kokonaan raskausaikana: http://villikataja.blogspot.fi/2014/03/piristysta-kutreille-vai-leikkia.html
Minulla jäivät siis värit kokonaan kaupan hyllylle raskausaikana ja nykyisin elän ilman niitä. Jokainen tekee toki omat ratkaisunsa, minulle sopi tämä. Minulla oli menossa muutenkin kemikaalien karsiminen elämästäni (siivous, kosmetiikka, jne) menossa aktiivisesti ja vauvan tulo antoi siihen hyvän sysäyksen :)
Ja vielä onnea odotukseen ja ensimmäisten selkeiden liikkeiden odotteluun :)
<3 kivaa maalaisjärkistä tekstiä! Sulla on ihana tukka luonnollisenakin! Kaikkea hyvää odotukseen...t. Kotiäiti jolla ei ole varaa haaveilla edes merkkilaukusta :D
Jäin miettimään tuota autoasiaa, että haluaisit autoon turvatyynyt taaksekin. Kävin eilen autokoulun kakkosvaiheessa, ja kävimme läpi auton turvallisuutta, mukaanlukien lasten turvallisuus, turvaistuimet ja turvatyynyt. Alle 140 cm pitkää lasta ei saisi kuulemma ikinä sijoittaa turvatyynypaikalle, tai jos lapsi on tarkoitus istuttaa esimerkiksi pelkääjän turvatyynylliselle paikalle, turvatyyny täytyy poistattaa paikalta. Lasta päin aukeava turvatyyny voi olla hengenvaarallinen.
Ei ole tarkoitus mitenkään paasata, oli vaan pakko tulla kommentoimaan, kun tämä asia jäi niin vaivaamaan tuon autokoulun infon jälkeen. Voittehan itse vielä perehtyä aiheeseen jos näette sen tarpeelliseksi :)
Älä nyt vaan luovu hyvästä antiikkisohvasta, Tilda kiltti! Jotain se uusikin sohva maksaa ja siitä et ikinä omiasi pois saa. Olen itse kasvanut meriheinää ja hevosenjouhia pölisevien vanhojen huonekalujen keskellä saamatta niistä sen kummempia allergioita. Jos nyt kumminkin aiot myydä sohvasi, niin mitä ajattelit pitää sillä hintaa?
Ellen: Kiva kuulla ;) Hyvä vinkki tuo budjetoiminen!
Emmi: Kiva kuulla :) Kiitos tuosta turvatyynynäkökulmasta, en ollutkaan ajatellut asiaa tuosta vinkkelistä.
anonyymi opettaja: Kiitos omien kokemustesi ja raskausajan käytäntöjesi jakamisesta. kiva kuulla, että blogistani löytyy samaistumisen kohteita :)
Annis: Kiitos pohdinnoistasi ja linkistä! Täytyypä käydä lukemassa se.
Kotiäiti: Kiitti tsempistä :):)
anonyymi: Kiitos asiallisesta infosta. Minulla on olut selkeästi tässä kohtaa sivistyksessä aukko. Täytyypä puhua miehelle.
viimeinen anonyymi: No, en vielä tiedä, myynkö sitä... Ilmoittelen blogin puolella, jos siihen päädyn :)
Lähetä kommentti