Asukuva on maanantailta ja edustaa viikon siisteintä antia. Tänään en muistanut enää edes kammata tukkaa, sitaisin vain sen kiinni hiuslenkillä. Joku taisi luokassa jo kysyäkin, että onko opettajalla kaikki ihan ok. No ei ollut. Kurkku oli kuin raastinrauta, en ollut nukkunut kunnolla yöllä ja edessä häämötti pahnanpohjimmaisena vielä filosofian kaksari.
Suoraan sanottuna en ole inhonnut ja pelännyt opetustyöhistoriani aikana mitään yhtä kovasti kuin filosofiaa. Ei ole varmaan fiksua myöntää täällä julkisesti, etten osaa sitä opettaa, mutta niin se vain on. Se on täytekurssini, jotta saan päätoimisuuden kasaan. Luulen, että tällaisia kiertopalkintokursseja on muuallakin.
Voisiko joku muukin nyt kompata minua täällä ja kertoa jostakin, mitä ei oikeasti osaa opettaa. Tulisi hieman parempi mieli. Ei minusta nimittäin taida koskaan oikeaa filosofia tulla, parta saattaa sen sijaan vielä joku päivä kasvaa ;)
Mukavaa viikonjatkoa!
9 kommenttia:
Täällä toinen (ihan muodollisesti pätevä) filosofianope, joka ei ainetta osaa opettaa. :P Tosin tällä hetkellä toinen aine työllistää peruskoulussa, ettei ole edes mahdollisuutta harjoitella.
Tsemppiä sulle!
ps. Joko olet ensi lukuvuodeksi vaihtamassa opoksi?
Elina: Kiitos tsempistä! Sinänsä filosofia on hyvin mielenkiintoista, mutta vaatisi tosi paljon aikaa syventyä asioihin. Filosofia on suhtautumistapa maailmaan ja mulle tuon vaihteen naksauttaminnen päälle ei luonnistu. No, onko ihme, kun tällainen alan opintoja suorittamatonvalefilosofi on kyseessä. Koen esim. aidosti filosofisten kysymysten keksimisen todella haastavaksi.Varsinkin ontologia ja epistemolofia ovat kauheita. Sen sijaan etiikka ja yhtesikuntafilosofia luonnistuvat paremmin, kun niillä on yhteyksiä esim. historiaa, yhteiskuntaoppiin ja uskontoon.
Haaveissa olisi opoksi pääseminen, mutta katsotaan miten käy. En ole nimittäin pätevä ennen vuoden vaihdetta ja tällä hetkellä auki on lähinnä virkoja. Mutta onhan tässä elämä aikaa :)
Toivottavasti sinä pääset vielä jossain vaiheessa hiomaan filosofin opetustaitojasi!
Pilkkusäännöt ja kielioppi! Äikänopen ydinosaamista muka, mutta minulla ei vain tule luonnostaan, vaan aina tunnun luistelevan heikolla jäällä niiden kanssa. Onneksi lukion puolella saa opettaa pääasiassa niin paljon muutakin ja painopiste on muualla
Innokas blogisi lukija kommentoi muuten ensimmäistä kertaa. Toisen opettajan ajatuksia on mukava lukea!
Fysiikka-kemia lähes koko oppisisällöltään, matikan todennäköisyydet ja mittakaava, kieppi, eläinten ja kasvien tunnistaminen... Luokanopena päädyn useinkin tilanteisiin, joissa en todellakaan osaa, opetan vain. Välillä mietin, huomaavatko oppilaat, kuinka pihalla todellisuudessa olen. Välillä tunnustan ihan suoraan, että ope ei nyt oikeesti ihan osaa, mutta opetellaan yhdessä. t.Eerika
Hej,
Meidän filosofian opettaja perusti kurssinsa aikoinaan Sofian maailma nimiseen kirjaan. Jokainen tunti alkoi sillä, että pienessä ryhmässä saimme avata lapun, jossa oli kysymys jota pohdiskella yhdessä ennen opettajan varsinaista opetusta. Muistaakseni kyseistä kirjaa lukiessani totesin, että kurssimme noudatteli lähes kokonaan kirjan teemoja ja kysymykset oli lainattu suoraan kirjasta. Joka tapauksessa se oli erilainen ja motivoiva tapa opiskella filosofiaa.. tsemppiä.
Ihana kysymys! Ja ihana myös jonkun kollegani vastaus täällä kommenttilootassa!
Täällä ai-ope takkuilee tilanteissa, joissa pitäisi äkkiä sanoa jonkin sisä- tai ulkopaikallissijamuodossa taivutetun sanan sijamuoto. Partisiippejä ja infinitiivejä joudun kertailemaan, samoin taipumattomien sanojen alaluokkia (adverbit, partikkelit jne.) Joskus myös takkuilen moduksista potentiaalin kanssa. Häpeäkseni joudun vielä tunnustamaan, että sekoitan joidenkin kirjallisuushistorian aikakausien kirjailijoita!
Pikkusälä siis nyrjäyttää aivojani ;)
- Mimo
En osaa opettaa ketään piirtämään, silti tänäkin vuonna olen joutunut pitämään useitakin yleisaineisiin kuuluvia taide ja kulttuuri -kursseja. Onneksi opsi on väljä, ope voi painottaa jotain muuta...
Elit: Kiva, kun rohkaistuit kommentoimaan! Lukioäikässä tosiaan korostuvat muutkin osa-alueet. Yläkoulu taitaa olla sen sijaan yhä sellaista modusten ja lauseenjäsenten jyystöä...
Eerika: Opetellaan yhdessä-periaate toimii aina...
anonyymi: Kiitos vinkistä! Täytynee lukea kyseinen kirja (vihdoin ja viimein) jos vielä joskus joudun (ja paino tosiaan sanalla joudun) kurssia opettamaan.
Mimo: Jee, tunnistin melkein kaikki termit! Siihen loppuukin kykyni kommentoida komemnttiasi paremmin ;)
Piparminttu: Huh, huh! Mulle tuli muuten aikoinaan hieman puun takaa se, että joudun opettamaan myös matikkaa lainopillisten tehtävien yhteydessä. Matemaattisten lausakkeiden muotoiluni on haparoivaa edelleen, mutta sanon oppilaille, että pistäkää ylös luvut niin kuin matikan opettaja on neuvonut...
Aikoinaan lukiossa meidän filosofian ope kertoi kurssin aluksi, että koko talossa ei ole pätevää filosofian opettajaa ja hän on niistä epäpätevistä se pätevin. Ihan hyvin kurssista selvittiin silti. Näin meillä maalla. :)
Lähetä kommentti