Opo-opintojen lähijakso on taas takana ja nenä näyttää vaihteeksi Turun suuntaan. Tässä sitä mennä röllötellään valtion rautateiden kyydissä jossakin Tampereen ja Toijalan välimaastossa. :)
Huomasin, että sivuston laskuri näyttää, että blogissani oltaisiin vierailtu jo 600 000 kertaa, OHO! Kyseisen rajapyykin kunniaksi voisin toteuttaa pitkästä aikaa väriviikon. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että te lukijat voitte äänestää tuossa sivupalkissa jotakin väriä, jonka mukaisesti haluaisitte minun stailaavan itseni viikon ajan. En siis aio pukeutua kiirestä kantapäähän kyseiseen väriin, mutta lupaan, että äänestyksen voittanut väri saa suuren roolin yhden viikon pukeutumisissa. Toteutan yhteensä viisi asua, mahdollisuuksien mukaan joko työasuina, tai jos valo tai aika käy kortille, lavastaen muutaman asukokonaisuuden. Olen yrittänyt valkata valmiiksi toteuttamiskelpoisia värejä.
Palataan myöhemmin paremmalla ajalla ja akulla ;)
1 kommentti:
Luin edellisen postauksesi ja kommentit opojen toiminnasta. Itse olen jo niin vanha, että opoja ei oikeastaan ollut (sen sijaan meillä oli ammatinvalintaoppia :)) Mutta lasteni koulujen opoja olen seurannut... Peruskoulun opo kehotti kummityttöä, ysin keskiarvo, miettimään pelkästään ammattikoulua. Muutenkin joka käänteessä tuntui, että lukiota ei ollut olemassakaan. Tästä puhutiin jopa ysien vanhempienillassa. No, lukioissa sitten on ollut todella hyvää ja kannustavaa toimintaa! Jos nuori on kädentaitoihminen, ammattikoulu on hyvä vaihtoehto. Mutta sielläkin lähihoitajat tarvitsevat matikantaitoja (lääkeoppi) ja kampaajat kemiaa, mitä peruskoululaisille ei kerrota. Ja jos joku haluaa lukioon huonommallakin keskiarvolla, kannustusta vain! Usein lukiossa pystyy paremmin keskittymään siihen opiskeluun, kun suurin osa on ihan eri tavalla motivoituneita ja tietysti myös jo ohittanut pahimman murrosiän.
Lähetä kommentti