torstai 4. lokakuuta 2012

Vihdoinkin pieni tuokio blogille!


Tervehdys! Kuten otsikko jo kertookin, aika on ollut todella kortilla. Yo-kokeet, koeviikko, jakson vaihtuminen, yyh... En ole ehtinyt tehdä Jyväskylästä paluuni jälkeen yhtään mitään opiskeluitteni hyväksi. Yritän kuitenkin hillitä toistaiseksi otsasuoneni pullistelut. Kyllä se tästä!

Ympäripyöreät työpäivät saavat aikaan myös sen, etten jaksa panostaa pukeutumiseen. Jollakulla on ehkö tenttiinlukukalsarit, mulla taas ihan omat kokeiden korjausasut. Ja niistä ei puhuta täällä blogin puolella....

No tänään sain jotain vähän siistimpää ylleni. Sandin army-mekko on eräs päälleni parhaimmin istuvista vaatteista. Pitäisi pyytää ompelijaa ompelemaan mekon kaavalla useampikin mekko garderopiini.


Viime päivinä minua on mietityttänyt kirjablogeissakin esiin noussut kirja-arvostelujen kopioiminen. Lukiolaiset ja muut opiskelijat hyödyntävät surutta näitä hyvin tehtyjä analyyseja ja esittelevät niitä omina tuotoksinaan. Vastaiskuna kirjabloggaajat väänsivät kuuluisista klassikoista hikipedian tyylisiä pilaversioita. Odotan innolla ensimmäisiä kärähdyksiä! Vinkiksi muuten blogiani seuraaville äidinkielen opettajille - tähänkin blogiin on tässä tunnin sisällä tultu taas kerran hakusanalla "humiseva harju kirjallisuusessee", aiemmin päivällä joku haki puolestaan tietoa Sofi Oksasen Puhdistuksen juonesta ja henkilöhahmoista. Tämä päivittäistä. Että näin. Kannattaakohan liian syvällisiä analyysejä enää ruveta väsäämään? Niihin menee yleensä tällaista hitaalta kirjoittajalta useampi tunti, ja sitten joku vielä kerää työn hedelmät...

Heräsikö ajatuksia?

Lempibändini on sitten taas vailla vakituista solistia. En sinällään sure Aneten lähtöä, sillä Nightwishin sydän on  aina j aikuisesti Tuomas Holopainen ja hänen hieno musiikkinsa. Laitanpa kuitenkin tähän loppuun  jotakin kaunista juuri Aneten laulamana. Hyviä öitä kaikille!

2 kommenttia:

Wee Piglet kirjoitti...

Mekko tosiaan näyttää sopivan hyvin sinulle, hyvin istuvaa vaatetta tulee käytettyäkin paljon enemmän kuin huonosti istuvia.

Se on kyllä sääli että jotkut nuoret ja vähän vanhemmatkin opiskelijat eivät ymmärrä mistä jäävät paitsi kun kopioivat esseitä ja vastauksia toisilta ja miksi se on väärin.

Paju kirjoitti...

Olen itse sitä mieltä, etteivät pelkät hakusanat kerro suoraan plagiointiaikeista. Olen itsekin lukioaikoina googlaillut esseitä ihan vain hahmottaakseni paremmin, miltä oman tekstini tulisi näyttää, ja joskus selkeyttääkseni omia ajatuksiani ja palauttaakseni tapahtumia mieleen esimerkiksi kirjasta, jonka olen kyllä lukenut. Minulla ainakin on etenkin kovan stressin alla niin laho pää, että puolet lukemastani unohtuu heti.

Ja pakko myöntää, että en ehtinyt koskaan lukea Seitsemää veljestä loppuun lukion äidinkielen kurssilla. Minulla oli silloin muutoinkin vaikea elämäntilanne ja liikaa kursseja ja opintotehtäviä. Luin kirjaa niin paljon kuin ehdin, selailin loput, luin viimeiset sivut, ja googlailin juonta eheämmäksi Wikipediasta jne. Se tarkoitus, että olisin kirjan saanut luetuksi kokonaisuudessaan, ei täysin toteutunut, mutta mielestäni tein silti parhaani olosuhteiden valossa, enkä näe osan juonesta ja omien ajatusten kokoamista muutaman lähteen kautta läheskään verrannollisena plagiointiin. Tässä tapauksessahan ei tosin ollut kyse esseestä, vaan kirja piti esitellä ryhmissä luokalle. Loppujen lopuksi kävi vielä niinkin, että minä jouduin olemaan pääosin äänessä kun muilla ei tuntunut olevan juurikaan muistikuvia kirjasta, vaikka tiesin, että he olivat sen lukeneet kannesta kanteen.

Mielestäni pelkkien hakusanojen perusteella on siis turhaa alkaa leimaamaan opiskelijoita plagioijiksi. Itse tulevana opettajana olen varma, että suurin osa opettajista oppii kyllä tunnistamaan oppilaidensa kirjoitustyylinkin niin hyvin, että plagioijat kärähtävät melko varmasti. Tunsin omina lukioaikoinani puolet lukioni väestä ja siihen joukkoon mahtui aikamoisia lusmuja, mutta en ole koskaan kuullut kenestäkään, joka olisi suoraan kopioinut esseitä tms. Vielä muutama vuosi sitten jokainen kyllä arvosti kurssin eteen näkemäänsä vaivaa sen verran, ettei tahtonut tehdä mitään sellaista, mistä olisi tullut vakavat seuraukset ja kurssin uusinta eteen.