Enpä olisi 19-vuotiaana uskonut, että vasta kolmekymppisenä juhlin maisterinnana. Vaikken suosittelekaan kenellekään tällaista venytystä ja vanutusta kuin te vakkarilukijani tiedätte kohdallani käyneen, uskon että osaan iloita saavutuksestani nyt työ- ja elämänkokemusta saavuttaneena jopa enemmän kuin jos olisin valmistunut suoraan broileriputkesta.
Suosittelen publiikkia kaikille maistereille. Se on kaunis ja juhlava tilaisuus akateemisine muodollisuuksineen. Itse asiassa mielestäni on jopa vähän hassua, että yo-papereita juhlitaan täysin rinnoin, kun vasta korkeakoulututkinto tai ammatillinen tutkinto avaa todella ovet työelämään. Isääni tosin huvitti suuresti akateemisen juhlan epätehokkuus - tilaisuus alkoi yli 20 minuuttia myöhässä, kun parijonoon alettiin aakkostelemaan vasta silloin, kun juhlan piti jo alkaa. Mutta onhan kyseisellä ilmiöllä ihan oma nimensäkin -sitä kutsutaan akateemiseksi vartiksi ;)
Ps. Vielä vuorokausi osallistua sivupalkin kyselyyn :)
5 kommenttia:
Onneksi olkoon! Itse hain maisterinpaperit aikanaan vaan kansliasta ja siitä oli kyllä juhlallisuus kaukana!
Hahhaa, siellä ne on, punakengät :D
Onnea saavutuksesta Tilda!
Mahtavaa Tildukka! Hirviästi onnia valmistumisen johdosta!:) Itekki aikanaan kävin publiikissa, vaan jäi jotenkin paha maku kyseisestä tilaisuudesta, sillä siellä hehkutettiin vain supernopiaa kolmessa vuodessa valmistunutta tehopakkausopiskelijaa ja kehdattiin korostaa, kuinka paljon me maisterit tuomme rahaa taloon...No, juhlat lapsuuenkodisa oliki sitte eri kivat!:)
Lammas: No mä hain itse asiassa Siwasta 8meidän posti sijaitsee sen yhteydessä) :D
Comments: ;)
Anonyymi: kiitti!
Pupu: Kiitti, tätä hetkeä on odotettu! Yliopiston virkamiesten puheet on pakko jättää omaan arvoonsa. Ovat aika tavalla puun ja kuoren välissä taloudellisissa asioissa, mutta kuulostaa tietysti aika mauttomalta hehkuttaa tuollaista toisten juhlapäivänä.
Lähetä kommentti