keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Katseletko sinäkin läpi sormien?

Tänään MTV 3:n 45 minuuttia -ohjelmassa kerrottiin hiukan totuuksia koko kansalle yläkoulun työilmapiiristä ja -rauhasta.


”Oppilaat ovat levottomia, kärsimättömiä ja itsekkäitä.”

”Kaiken pitää tulla heti–mulle-nyt -periaatteella.”

”Opettajalla ei ole mitään arvoa.”

” Hällä väliä -asenne kukoistaa.”


Nämä ovat suoria lainauksia yläkoulunopettajien vastauksista. Kyse ei ollut muutaman yksittäisen inisijän valituksesta, sillä kyselyyn vastasi yli 600 suurempien paikkakuntien opettajaa.


Yläkoulun arjessa laiminlyönnit ja häiriköinnit ovat arkipäivää. Peräti kolme neljästä opettajasta kertoo, että järjestyksen ylläpitoon menee resursseja opetustyöstä. Vika on tietysti opettajissa, mitäs eivät osaa pitää kuria. Koulumaailman ulkopuolisilta viisaita neuvoja kyllä riittää.

Ja sieltä pääkallonpaikalta kuultua:

Puolet opettajista on jättänyt puuttumatta oppituntiin kuulumattomaan keskusteluun luokassa. Joka kolmas taas on antanut käyttää puhelinta tai musiikkisoitinta. Joka viides on jättänyt kiroilun huomiotta. Vain joka neljäs vastasi ”kyllä kaikkeen häiriöön ehtii, jaksaa ja pitää puuttua”.


Tällä kohtaa nuoren naisopettajan sydän sykähti. Mikä helpotus! Näin toimivat siis melkein kaikki muutkin. Onneksi uskalsivat tunnustaa. Silmiä ummistamalla eli pienemmän pahan politiikalla saan minäkin ne imperialismit ja kansalaisjärjestöt juostua loppuun. Kuka uskaltaa tulla seuraavaksi kaapista ulos?

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

kouluihin tarvittaisiin enemmän erityisopettajia jotka voisivat keskittyä näihin häirikkö oppilaisiin!eihän kukaan pysty keskittymään opiskeluun jos jotku vain tunnilla riehuvat...

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista, että nämä ongelmat tuntuvaat keskittyvän yläkouluihin, aikaan, jolloin oppilaiden pitää koetella omia (ja opettajan) rajoja. Vai onko alakouluissa yhtä paha tilanne? Ei kai lukioissa sentään??

Voisiko ratkaisu olla pienemmät luokkakoot?

Itse muistan omilta yläkoulutunneilta kauhean häslingin ja melun, harvassa olivat ne opettajat joita kuunneltiin ja jotka saivat luokan työskentelemään rauhassa. Itse lukeuduin ´´kiltteihin ja harmittomiin´´ oppilaisiin, ja ainoana muistoina yläkoulun tunneilta muistan ne kauheat ´´häiriköiden´´ huomionhakuiset rääkäisyt ja kiroilut, ovien paiskomiset, opettajien haukkumiset jne. Eipä ihme, että näin yläkoulun aikana useamman opettajan itkevän tunnilla voimattomuuttaan... Minusta tuntui tuolloin kauhean pahalta, ja tuntuu vieläkin, miten jotkin oppilaat saattoivat olla niin epäkunnioittavia opettajia ja toisia oppilaita kohtaan.

t.tiiu, tuleva ope

piparminttu kirjoitti...

Minäkin muistan omilta yläasteajoilta sen, että aikamoinen hulina oli välillä luokassa. Riippuen toki opettajasta, historian tunneilla ei uskallettu hiiskahtaakaan, mutta uutta ruotsin opettajaa piinattiin kyllä alussa kovastikin (se kyllä rauhoittui ajan myötä, kun opettaja näytti kuka käskee ja kuka kuuntelee). Samaa sanoi yksi tytöistä tuossa ohjelmassakin.

Minä olen siitä onnellisessa asemassa, että opiskelijani ovat itse hakeutuneet koulutukseen ja oppivelvollisuus on takana. Näin ollen totean hankalimmissa tapauksissa, että "pakkohan täällä ei ole olla, tuossa on ovi, kävele siitä jos tahdot". Tuntinikin ovat harvemmin teoriaa ja useammin käytäntöä, jossa mp3-soittimet eivät haittaa, mutta kyllä niitäkin tulee joskus läpi sormien katsottua. Kuten kiroiluakin, ei siihen vain joka kerta jaksa puuttua vaikka pitäisikin varmaan. Turtuuhan siihen. Mutta se mitä meillä ei esiinny (ainakaan minun kuulteni), on toisten ihmisten haistattelu, mistä olen kyllä iloinen.

Alma kirjoitti...

P.s. Tosi tosi kiva tuo asu, jossa on vaaleanpunainen paita ja henkselit!:)

Hepa-Neiti kirjoitti...

Ihana toi pilkkupaita+shortsit+henkselit!! :)

PupuLihavisto kirjoitti...

Oijoi, kylläpä onki Tildukan asu söpönen: henkselishortsit & pilkkupusero, aivan mahtista!:D

Joo, eipä tuota yläkoulun puolella voi kaikkeen häiriköintiin tarttua...Osan pittää vaan mennä läpi silmien, tietenki pahimpiin pittää puuttua.

Ja voi että ku lukion oppitunnit tuntuu niin rentouttavilta yläkoulun tuntien rinnalla kurinpidon kannalta katottuna. Toisaalta tykkään yläkoulun puolella opettamisesta juurikin haasteellisempien oppilaiden takia, vähän jännitystä elämään ;)

Tarja kirjoitti...

Yläkoulun opettajan ammatti on mielestäni yksi haastavimmista. Tiesin aina, ettei minusta siihen olisi... Muistan itsekin yläkouluajoistani vain jonkin sortin kaaoksen ja sen, miten leipiintyneitä suurin osa opettajista oli. Ja miten harva lopulta puuttui jopa ihan suoranaiseen kiusaamiseen, jota silmien alla tapahtui. Itse olin ns. harmiton, hajuton ja mauton oppilas. Menestyin hyvin, mutta inhosin koulun menoa koko yläkouluajan juuri sen takia, että muutamat "ääliöt" saivat temmeltää, miten tykkäsivät ja muut istuivat ja odottivat, että opettaja sai tilanteen rauhoittumaan, jos sai. Olipa noita tunteja, ettei oppimateriaaliin ehditty kajota lainkaan, kun opettaja yritti vuoron perään laittaa näitä temmeltäjiä kuriin - miksi ei laittanut käytävään näitä, kysyn vaan?! En tiedä.
Pienten lasten äitinä ajattelen jo kauhulla tulevia kouluaikoja. Toivon, että jotain on ajansaatossa muuttunut ja muuttuu vielä, että lapseni saisivat mielekkään ja kannustavan koulutaipaleen, myös yläkouluaikana.
Ja nostan hattua sinulle Tilda sekä kaikille muillekin opettajille! Teette arvokasta ja vaativaa työtä! Aurinkoista kevättä toivottaen,
Tarja

Noora kirjoitti...

Masentavaa katsottavaa oli kyllä se eilinen 45 min. Kauheesti täytyy vaan toivoa jaksamista teille opettajille. Ei oo helppoo. Toivottavasti osaan kasvattaa tulevan lapseni kunnioittamaan opettajia :)

Annukka kirjoitti...

Vajavainen ilmoittautuu! Olin entisessä, eräässä eteläsuomalaisessa, koulussani varsin suuren osan ajasta murentumisen partaalla juuri työrauhaongelmien takia. Joissakin pahimmissa ryhmissä annoin eräiden häirikköjen pelata kännykällä, koska silloin he olivat ainakin hetken hiljaa. Ei tuollaista ratkaisua hyvänäkään voine pitää, mutta kyllä se vain omaa työtäni helpotti.

Kännykkäpojista kyllä huomasi hyvin, että huomiotahan he häiriköinnillään hakevat. Kännykän hipelöinti saattoi alkaa piilossa mutta sitten muuttui näkyvämmäksi, ja lopulta piti kommentoida pelitapahtumia - kun ei muuten opettajan huomiota saanut.

Olen nyt opettanut täällä peräkylässä syksystä asti. Melkein joka päivä jaksan ihmetellä, miten täällä voikin olla niin enkelimäisiä ja hyväkäytöksisiä lapsia. Työrauhahäiriöitä ei ole juuri yhtään.

Anonyymi kirjoitti...

Myös oppilaat olivat katsoneet tämän samaisen uutispätkän, mutta ainoa asia mihin he olivat kiinnittäneet huomiota kohta, jossa kerrottiin, että opettajalla ei ole oikeutta ottaa oppilaalta puhelinta pois...

Ulla kirjoitti...

Ohjelma oli kyllä aika kylmää kuultavaa. Olen aineope-opiskelija itsekin mutta täytynee jo myöntää itsellekin ettei musta varmaan olisi yläkoulun opeksi. Tietysti ryhmät ovat erilaisia ja työssä ne palkitsevat puolensakin, mutta kurinpidolliset ongelmat ajais mut kyllä varmasti aika nopeesti ihan piippuun. Harmittaa myös niiden oppilaiden puolesta joiden opiskelumahdollisuuksia "takapulpettien riehujat" vähentävät. Tuntuu kans että etenkin yläkoulujen ongelmista on puhuttu jo omista yläkouluajoista asti eli toistakymmentä vuotta mutta mitään ratkaisuja asiaan ei löydetä. Kuten ohjelmassa sanottiin, ovat opettajien keinot aika vähissä, eihän riehuvia oppilaita voi edes poistaa luokasta koska jäävät silloin valvomatta.

Anonyymi kirjoitti...

Olen itse opettanut vain lukiossa. Meno ei varmastikaan ole samanlaista kuin yläkoulun puolella, mutta lukiossakin saa toistuvasti huomautella kännyköistä, mp3-soittimista ja pipojen pitämisestä oppitunnilla - kyllä, lukiossa! Samoin oppilaita lappasi luokkaan enemmän tai vähemmän myöhässä keskeyttäen opetuksen kerta toisensa perään. En kertaakaan ottanut oppilasta luokkaan ilman, että hän pyysi anteeksi myöhästymistään.
Tämän lisäksi oli tietysti vielä sellaista yleistä pulinaa, johon piti toistuvasti puuttua. Siirsin pulisevia oppilaita myös eturiviin istumaan - kyllä, edelleen lukiossa! Siitähän alkoi kova poru: "miks mä, miks ei toi?" Joka kerta piti johdonmukaisesti perustella, että tällä kertaa "arpa" osui sinuun, ja jos mukulat eivät hiljene, seuraavalla kerralla on toisen pulisijan vuoro. Nämä perusteet hyväksyttiin mukisematta, mutta joka kerta ne piti esittää =).
Onneksi pinnani on tosi pitkä, siis työelämässä =)...

Anonyymi kirjoitti...

Odottelen muuten innolla juhlapukukavalkadia! Toivottavasti sinulla on joskus hyvä hetki toteuttaa se!

Turun Tilda kirjoitti...

anonyymi: No sanopa muuta. Ahtaimmalla ovat pienet koulut/kunnat, joilla ei ole välttämättä varaa palkata erityisopettajia lainkaan.

Tiiu: No tiedän kokemuksesta, että häiriköitä voi olla myös alakoulussa. Kyllä ne ongelmat nousevat pintaan jo paljon pienemmillä. Joku taisi kirjoitella, että lukiossakin riehutaan. No senkin tiedän myös itse, sillä jos luokkakokoja paisutetaan ylisuuriksi, missä tahansa voi olla hankala opiskella. Kyllä yläkoulu taitaa kuitenkin olla se paikka, missä ongelmia eniten on, valitettavasti.

Luokkakokoja olisi pienennettävä, mutta mistä rahat... "Epätuottavaan" toimintaan (kun ei ole kyse ulkomaankaupasta) ei kannata haaskata rahaa...

Turun Tilda kirjoitti...

Piparminttu: Tottahan tuo on, itsekin voin vedota lukiossa samaan syyhyn. Välillä olenkin jopa heittänyt lukiolaisia ulos tunnilta! Haistattelemista on siedä kyllä minäkään. "Rikoksilla" on arvoasteikkonsa. Joskus menee kirosana ohi korvien, joka kerta ei kannata rueta kädenvääntöön korvakuulokkeista, jos kerta 85% muusta luokasta keskittyy ja näyttää päässeen jyvälle opetettavasta asiasta!

Alma ja Hepa-Neiti: Kiitti ;) :D

Turun Tilda kirjoitti...

Pupu: Kiitos :D

Mä tykkään yläkolusta juuri sen takia, että siellä oppilaat uskaltavat kysellä asioita ja jopa sanoa mielipiteitään. Lukiossa vedetään usein sellainen naamari päälle, ettei vain nolata itse millään tavoin. Boring. Toisaalta tämä on vahva yleistys ja olen törmännyt toki todella aktiivisiinkin lukiolaisiin.

Tarja: Kiitos tsempistä!

Tilanne yläkoulun opettajien kohdalla on sellainen, että opettajien kädet on sidottu. Jos kosket tai sanot väärällä tavalla, niin sitten uhkaillaan suurin piirtein oikeustoimilla. Opettaja ei voi heittää oppilasta käytävään, koska peruskoulun oppilaita tulee vahtia. Jos heille sattuu jotakin, se on opettajan vika! Lukion oppilaan voi sen sijaan heittää käytävään ja jättää sinne. Yläkoulussa pitää olla jokin tila, joka osoitetaan häirikköoppilaalle. Heitä ei saa jättää yksin. Välillä sitä kaipaa joitakin antiikin ja keskiajan kurinpitokeinoja...vetäkää mut vain hirteen näiden mielipiteiden takia ;)

Noora: Kiitos myötätunnosta ja tsempistä! Tärkeintä on että jokaisen muksut selviäisivät tuosta iästä ja voisivat kasvaa täysipainoisiksi yksilöiksi. Ei ole helppo tehtävä vanhemmillakaan...

Annukka: Jännä juttu tuo huomion hakuisuus! Teinitkin voivat olla kuorensa alla haavoittuneita pienokaisia, jotka hakevat vain hyväksyntää. Armoitettuja ovat tuppukylät, tiedän itsekin tuon eron pienen ihanan maalaiskoulun ja lähiön massiivisen koulutusyksikön välillä...

anonyymi: Jep. Hyväkin tarkoitus voi aiheuttaa hallaa. Meidän koulussa oppilaskunta sääti onneksi säännön, että opettaja saa ottaa kännykän pois oppilaalta oppitunniksi!

Ulla: Kirjoittelinkin tuossa Tarjan kommentin kohdalla asiasta. Naurettavaa höösäystä nykypäivän systeemi. Jos kaikki keinot viedään pois, niin miten kuria voi pitää? Mutta onneksi kaikki yläkulun luokat eivät ole samanlaisia, on tosi mukaviakin!

anonyymi: juu, tiedän tunteen! välillä tiettyjä ylisuuria ryhmiä opettaessani ei ollut mitään mahkuja pitää täysrauhaa luokassa. On hyvä, että vaatii alkeelliset käytöstavat esimerkiksi myöhästymisen kohdalla, hieno homma! Lukio voi olla viimeinen paikka, missä niistä enää muistutetaan, seuraavaksi opiskelijat saattavat joutua tilanteeseen, jossa mokaavat mahdollisuutensa, kun eivät ole oppineet käyttäytymään. Lisäksi lukiolaisille voi teroittaa jo sitäkin, että myös opettajalla on oikeus saada tehdä työtään häiriintymättä. Olen pitänyt pari kertaa kiukkuisen saarnan ja ainakin hetken aikaa se on näyttynyt tehonneen...

anonyymi: Vaatii saumatonta yhteistyötä mieheni kanssa, mutta ehkäpä lähiviikkoina ;)