keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Väriä ja pienen pojan elämää


Keskiviikkoista!


Alvari nukkuu tuolla ulkona päiväunia ja sain mahdollisuuden päivittää blogia pitkästä aikaa. Pahoittelen, että kommentteihin vastailu on ollut viime kuukausina vähän niin ja näin. Aikaa ei vain ole istua tietsikan ääreen ja inspiksen vallatessa valitsen usein laatia uuden postauksen, etten unohda ideaani ;) Arvostan toki jättämiänne kommetteja ja toivottavasti joulu-ukon tuoma padi helpottaa tilannetta, kunhan maltan opetetlla sitä käyttämään.


Päätin antaa sittenkin yhdelle neuleelle mahdollisuuden. Your Facen neuleessa oli oikeastaan kaikki ulkoinen kohdallaan - malli (peittää hyvin lanteet ja masun) ja väri (ihanan pirtsakka - tällaisia värejä tekee mieli aina kevättalvisin!). Materiaali tuntui käteen tosi hyvältä, mutta saa nähdä, miten polyester, polyamidi, akryyli ja merinovilla (20 %) sitten pelaavat yhteen. Lupaan infota asiasta!

Pesin neuleen ennen käyttöä suositellulla villaohjelmalla ja eikä se ainakaan sen yhteydessä kitistynyt, venahtanyt tai sähköistynyt liikaa. Ehkä keinokuitumateriaalitkin kehittyvät vähitellen? En ole ollut aina vakuuttunut Your Facen neuleiden hinta-laatusuhteesta, mutta sen sijaan silkkimekot, kengät ja varsinkin talvitakit ovat olleet todella hyviä. Pesin kotikoneessa juuri kolmattta vuotta kierrossa olevan toppiksen ja se on yhä ryhdikäs ja toimiva.

Olohuoneessa ei suuria muutoksia ole tapahtunut, ilme piristyy mukavasti sohvatyynyjä vaihtamalla. Jouluiset amaryllikset vaihdoin talvisiin marjaoksiin, jotka joskus ostin 70% alella joulun jälkeen.


Lukupöydällä on tällä hetkellä lastenpsykiatri Jari Sinkkosen poikia käsittelevä teos. Toivoin ja sain sen äidiltäni joululahjaksi. Kuten olen jo joskus maininnut, poikien maailma on minulle jossain määrin vieras, sillä minulla ei ole ollut veljiä. Toivottavasti teos antaa vinkkejä ymmärtää paremmin myös opettajana poikaoppilaita.  Kuvani Sinkkosesta erinäisten haastattelujen ja lehtijuttujen perusteella on ainakin erittäin positiivinen.  Sinkkosen mukaan yleisessä kasvatuskeskustelussa on ylikorostunut näkemys sukupuolen sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta rakentuvuudesta ja muokattavuudesta. Hän ei usko täydelliseen sukupuolineutraaliin kasvatukseen vaan nostaa esille poikien käytöksen biologiset taustat, jotka selittävät poikien käytöstä. Kirjoittelen teoksesta paremmin, kun olen päässyt alkua pidemmälle, mutta lähtökohtaisesti SInkkosen ajatukset kuulostavat järkeenkäyviltä.


Eilen Alvari oli muuten nelikuukautisneuvolassa. Neuvolakorttiin kirjoitettiin, että "tasaisesti kasvava 4 kk hymypoika. Kehitys iänmukaista. Kaikki kunnossa!"

Onni ja kiitollisuus ovat tässä hetkessä!

Mukavaa päivänjatkoa kaikille :)

5 kommenttia:

Päivi Nielikäinen kirjoitti...

Ompas pirtsakka neule😊 ja olet jo lähes entisissä mitoissas, ainakaan mitään ei ole liikaa😊 kunnon talvikelejä odotellen 😃
Hompanpomppaa.blogspot.fi

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Itselläni on myös nelikuinen poika ja yöt ovat ihan hulinaisia ja "tainnutan" hänet aina rintamaidolla uneen. Olin ajatellut, että kohta vauva selviäisi yöt maidotta, mutta syömistahti vaan kiihtyy... Kiinnostaisi tietää teidän öistä ja päivärytmeistä, jos voisit tehdä sellaisen postauksen.

Anonyymi kirjoitti...

Jään innolla odottelemaan kokemuksia kirjasta. Sain juuri maanantaina rakenneultrassa tietää, että kesän korvalla meidänkin perhettä ilostuttaa todennäköisesti pieni poika. :) T. Vakkarilukija

Marjo / Vauvanukkeleikki kirjoitti...

Oi, tuo "tässä ja nyt" -olo oli ihan parasta noissa vauvan ensikuukausissa. <3

Turun Tilda kirjoitti...

Päivi: Kiitos kehuista! Tällaiselle vaaleanhaalealle tekee hyvää vähän värikkäämpi pukeutuminen. LAskin toissapäivänä painoindeksini varmaan viiteen vuoteen ja totesin saavuttaneeni vihdoin normaalipainon (tosin sen ylärajalla), Jee! Viitisen kiloa saisi kyllä vielä lähteä, mutta omalla painollaan. millekään laihikselle ei imetysaikana ruveta!

Pirteää sydäntalven aikaa sinne suuntaan :)

anonyymi: Kiitos vinkistä! Ehkäpä muutkin äidit innostuisivat kertomaan sitten omia kokemuksiaan, niin saataisiin yhdessä vertaistukea. näin lyhyesti tiivistettynä meilläkin yöt on aika hulinaa. Viime yönä Alvari tankkasi 4 tai 5 kertaa ja alkaa kyllä olla siinä rajoilla, jaksaako itse valvoa enää päivisin. Mutta katsotaan, jos vielä tasaantuisi. En vielä malttaisi aloittaa kiinteitä...

Vakkarilukija: Kiva kuulla, että mielenkiito heräsi! Postailen aiheesta myöhemmin! Lämpimät onnittelut raskaudesta ja voimia loppuraskauteesi :)

Marjo: Totta! Ja nyt, kun rintatulehduskierre on väistynyt (koputan puuta), niin tällaisen nelikuisen touhuja on vallan ihana seurailla. Ehkä parasta vauva-aikaa?