tiistai 7. tammikuuta 2014

Haluammeko historian historiaan?

Iltaista!

Uh-huh! Nämä tämän vuotiset talvikelit ovat omiaan nitistämään viimeisetkin mehut ihmisraasuista. Synkeässä säässä parhaita lääkkeitä ovat tietysti kahvimuki sekä pieni hymy ja ystävälliset sanat puolin ja toisin. Pidetään tämä mielessä :)

Kelien lisäksi allekirjoittanutta on pohdituttanut ja suorastaan kylmännyt keskustelu tulevasta lukion tuntijakouudistuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luonnosteli joulun alla kolme vaihtoehtoista mallia. Kaikissa malleissa keskeistä on kaikille pakollisten yhteisten kurssien vähentäminen. Niistä radikaalein mahdollistaisi lukion käymisen esimerkiksi lähes ilman historian ja yhteiskuntaopin opintoja - asioita vain raapaistaisiin yhden kurssin pituisessa humanistis-yhteiskunnallis-katsomuksellisessa opintokokonaisuudessa.

Uudistuksen tavoiteena on tietysti lisätä opiskelijoiden mahdollisuutta opiskelella syvällisemmin (IB-lukion tyyliin) joitakin tiettyjä aineita esimerkiksi erilaisten soveltavien teemakurssien avulla. Tämän toivottaisiin ilmeisesti tuottavan nykyistä enemmän eri aloilla tarvittavia innovaattereita uudenlaisen osaamisen kera.

Ydinkysymys on kuitenkin, mitä haluamme lukiolta? Haluammeko, että se toimii alempana portaana ammatilliselle koulutukselle vai onko yleissivistykselle edelleen tilausta?

Mielestäni kaikkea ei voi mitata esimerkiksi rahassa. Valitettavasti nuori, joka on lukiovalintojensa edessä ei välttämättä tätä ymmärrä tätä. Sen takia yhteiskunnassa on tehtävä tiettyjä arvovalintoja siitä, että joitakin aineita olisi hyvä lukea, vaikkei se omaa rahakasta (tai vähemmän rahakasta) uravisiota tukisikaan.

En tiedä, haluaisinko toimia opettajana sellaisessa "demokraattisessa" yhteiskunnassa, joka ei opeta kaikille lukiolaisilleen kansanvallan ja sen toiminnan periaatteita ja vaikutuskeinoja tai jossa ei nähdä taloudellisten ilmiöiden merkitsevyyttä kaikkien kansalaisten kannalta. En ymmärrä, miten edellä mainitut asiat voidaan tunkea järkevästi yhteen lukiokurssiin (psykologian, uskonnn ja filosofian ohella).

Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan tuntemus tai kansainvälisen politiikan ymmärtäminen vaatii jonkin verran historian osaamista. Ehkä kurjista sodista ja holokaustista muistuttaminen on kuitenkin turhaa - voihan tiedon aina hakea itsekin, jos kiinnostaa. Varmasti näin on esimerkiksi lukiolaisten liiton valveutuneen johtoportaan kohdalla, mutta epäilen, ettei kyseiset kurssit skipannut keskivertolukiolainen asioiden eteen paljon näkisi vaivaa - tuottaahan monille päänvaivaa selvitä äidinkielen kurssien pakollisista kirjalistoista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotus korostaa yleissivistyksen vahvistamista ja kokonaisuuksien hallintaa. Olen Helsingin Sanomien mielipidepalstalla uudistuksesta näkemyksensa julkaisseiden turkulaisten kollegoitteni kanssa samaa mieltä siitä, että me historian ja yhteiskuntaopin opettajat emme halua olla kehityksen jarruina. Nurkkakuntaisuus ja oppiaineiden välisten keinotekoisten muurien tulisi olla historiaa.

Mahtaako yhteiskunnassa olla kuitenkaan tarpeeksi selkeää kuva, millaista historian opetus nykypäivänä on? Vuosilukujen pänttäämisen (ah, tuota ihanaa keskustelunavausteemaa aina, kun esittelen mitä teen työkseni) sijaan oppiaineissamme harjoitellaan monenlaisia taitoja kuten lähde- ja mediakritiikkiä, tilastojen ja kaavioiden lukutaitoa ja kuva-analyysiä. Näitä taitoja vaaditaan sellaisenaan useimmissa historian ja yhteiskuntaopin ylioppilaskokeissa toisin kuin monissa muissa reaaliaineissa. (Voisi sanoa, että osittain nuo tehtävät ovat lähellä äidinkielen tekstitaidonkokeen tehtäviä.)

Sirpaletiedon sijaan molemmissa aineissa korostetaan myös eri oppiaineiden rajat ylittäviä kokonaisuuksia ja ilmiöiden syy-seuraussuhteita. Toki paljon on tehtävää ja kehitettävää ja uskon, että erityiset vielä selkeämmin oppiaineiden rajat ylittävät kurssit ovat paikallaan. Kaikkea jo olemassa olevaa hyvää ei kannata heittää roskakoppaan ja olen yhä sitä mieltä, että jonkin verran substanssia on hallittava ennen kuin taitoja voi opetella. Miten tuo substanssin haltuun otto sitten tapahtuu, siihen en ole ainakaan itse löytänyt vieläkään viisasten kiveä, vaikka joka vuosi jotakin uutta ottaa käyttöön. Joitakin vuosia sitten pohdin asiaa näin.

Oma kantani lienee käynyt tämän postauksen myötä ilmi. Olen valmis uudistuksille ja erilaisille aihekokonaisuuksille, mutta toivon historian ja yhteiskuntaopin säilyttävän suurimman osan kursseista ennallaan. Ehkä niitä antiikin pylvästyyppejä voisi opiskella vapaaehtoisella kurssillakin, mutta kyllä yleiskuva maailman ja isänmaan historiasta tulisi tarjota kaikille kuten myös jonkinlainen syvempi käsitys nykypäivän globaalien ja poliittisten ilmiöiden taustasyistä. Yhteiskuntaopin nykyisiin pakollisiin kursseihin ei pitäisi koskea lainkaan!

Mitä mieltä itse olet opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän uudistushahmotteluista? Mitkä historian ja yhteiskuntaopin kurssit pitäisi omasta mielestäsi säilyttää pakollisina ja mitkä voisivat puolestaan voisivat olla vapaaehtoisia? Miksi näin? Miten reaaliaineiden opiskelu pitäisi ylipäätään lukiossa toteuttaa? Tässä lopuksi suoraan nykyisestä opetussuunnitelmasta haettu lista muistutuksena:


Historia

Valtakunnalliset pakolliset


1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

2. Eurooppalainen ihminen (HI2)
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen
maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä.
Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä

3. Kansainväliset suhteet (HI3)
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-
luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen,
aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat
demokratia vastakohtanaan diktatuuri

4. Suomen historian käännekohtia (HI4)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja
kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.

Valtakunnalliset syventävät


5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä
suomalaista kulttuuriperintöä.

6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja
nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena
käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. 


Yhteiskuntaoppi

Valtakunnalliset pakolliset


1. Yhteiskuntatieto (YH1)
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen

2. Taloustieto (YH2)
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin.
Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla

Valtakunnalliset syventävät


3. Kansalaisen lakitieto (YH3)
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia
oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan
yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista
käytävään keskusteluun.

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

I feel you. Ehdottomasti ei saa lähteä vaaralliselle valinnaisuuspelleilylinjalle, se todella ona karhunpalvelus yhteiskunnalle ja etenkin sille osalle oppilaista, jolta jäävät perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja kv. poliittisesta ja taloudellisesta kontekstista saamatta. Ei ole sama asia googlata itsekseen; tiedämmehän, että lehtiä nuoret eivät ainakaan enää lue.

Mitenkään en voi käsittää sitä, että uskonto säilyisi pakollisena, vaikka oppilas voisi skipata kokonaan esim. bilsan, mantsan, kemian ja historian/yhteiskuntaopin. Varsinkaan, kun se pakollinen uskonnonkurssi ei takuulla käsittele etupäässä muiden uskontojen kohtaamista/kulttuurien ymmärtämistä kansainvälisyyden ja suvaitsevaisuuden hengessä(argumentti, johon tässä pakkouskontokeskustelussa aina vedotaan).

Anonyymi kirjoitti...

Näin! Täysin samaa mieltä :)
Ylemmälle anonyymille: Luettelit juuri lukion uskonnonopetuksen tärkeimmät tavoitteet...

Sra kirjoitti...

Olen myös seurannut kauhulla tätä keskustelua. Itse olen (poliittisen) historian ja opiskelija ja sen takia tietenkin historia on erityisen lähellä sydäntäni, mutta kyllä mun mielestä historian tulisi säilyttää sen vuoksi että sitä kautta saa tietoa myös ihmiskunnasta ja sen vaiheista yleensä: milloin mikäkin keksintö tehtiin, mikä merkitys sillä oli jne. Jos historia jätetään pois, luulen että ihmisille jäisi hyvin vähän kuvaa siitä keitä olemme, mistä tulemme ja mikä meihin vaikuttaa, eli käytännössä jäätäisiin vähitellen (entistä enemmän) niiden armoille, jotka vaivautuvat ottamaan selvää.

Muutenkin muistan itse lukiolaisena kuinka ahdistavaa oli se, että piti ainereaalin vuoksi erikoistua jo "tosi aikaisin" ja valita sen perusteella tehtäviä kursseja, vaikka ei ollut hajuakaan siitä mitä halusi tehdä tulevaisuudessa. Musta on epäreilua pakottaa nuoret tekemään tällaisia päätöksiä, minkä lisäksi työelämään siirtymistä ei tämä ei todellakaan tule nopeuttamaan, jos tulevaisuudessa nuoret vasta lukion jälkeen hoksaisivat mitä haluavat tehdä ja sitten pitäisikin mennä iltalukioon pakertamaan.. :)

Kiitos Tilda jälleen kivasta blogista! Tää on kyllä yksi mun lemppareita. Mukavaa alkavaa vuotta sulle! :)

Mustat Ballerinat kirjoitti...

En ole aktiivisesti kosketuksissa lukio-opetuksen kanssa, mutta ihan omaan kokemukseeni perustuen olen viime aikoina harmitellut, että oma historiantuntemukseni on lukion jäljiltä varsin hataralla pohjalla. Täytyy vain toivoa, ettei kukaan ikinä vahingossakaan kahvipöytäkeskustelussa kysy noihin liittyen mitään. Vaikka kuinka olisi insinööri tai sellaiseksi suuntaamassa, niin kyllä silti joidenkin asioiden tietäminen kuuluu ihan yleissivistykseen.

Aiheen vierestä: Tilda, olisiko sinulla jotain kirjavinkkejä, joista voisi palautella mieleen olennaisimpia historian käänteitä? Vai pitäisikö kaivaa vanhat lukiokirjat esiin?

Sra kirjoitti...

Jos saa vierestä huhuilla, niin Mustille ballerinoille kommentoisin, että esim. McNeil&McNeil: Verkottunut ihmiskunta tai Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräs on hyviä ja ehkä semmoisia kokonaiskuvaa antavia. Suomesta ne eivät oikein kyllä oikein kerro eivätkä kyllä käsittele tapahtumahistoriaakaan..... Jos sellaiseen halua perehtyä niin ite suosittelisin esimerkiksi Eric Hobsbawnin Age of...-sarjaa, joskin siitä on suomennettu vain 1900-lukua käsittelevä osa.

Mielenkiinnolla jään odottamaan Tildan vinkkejä, tässä miettiessä huomasi oman tietämyksensä rajat...! :)

Maria kirjoitti...

Itse juuri viime kevään ylioppilaana ja opiskelupaikkoja miettiessä oon kyllä tosi ilonen että nykyisellä lukion kurssijärjestelmällä on lähes kaikkiin paikkoihin mahdollisuudet mennä. Jo näillä valinta mahdollisuuksilla on tullut suljettua joitain mahdollisuuksia pois (en lukenut esimerkiksi terveystiedon ekstrakursseja, joita tarvitsisi tällä alaan joka ehkä voisi kiinnostaa).

Nyt kun on opiskelu- ja ammattivalinnat edessä niin tuntuu jo nyt että on vaikea valita. Jos reilu kolme vuotta sitten olisi pitänyt jo osata valita kursseja enemmän itsenäisesti, tulevaan ammattiin johdatellen, niin olisin ollut vielä enemmän pihalla ja itse kuulun niihin henkilöihin jotka kuitenkin ovat suhteellisen selvillä olleet urahaaveista ja ammattijutuista.

Joten samaa mieltä ollaan täällä :) On ollut kiva huomata verotusjuttuja tai vuokra-asuntoja etsiessä että niistä yh-tunneista on tosiaan ollut hyötyä ja että yhteiskunnasta ja historiasta pystyy keskustelemaan :) :) Ei siis todellakaan sivistyksen vähentämistä.

- Maria

Minna-Liisa S kirjoitti...

Minulla oikeasti suu loksahti auki, kun kuulin ensimmäisen kerran tästä uudistuksesta. Historian ja yhteiskuntaopin opiskeleminen rakentaa sitä yleissivistyksen pohjaa. Tuskin on olemassa myöskään alaa, jossa edes jostakin kyseisillä tunneilla opituista ei olisi hyötyä. Avaimia yhteiskunnassa toimimiseen ja ajatteluun. Niin ja mielestäni tulevaa ei voi rakentaa tuntematta menneisyyttä.

Toisekseen: kuinka moni lukion aloittava on valmis päättämään tulevaisuudestaan? En minä ainakaan ollut. Lukiossa harkitsin niin insinööriopintoja, kauppatieteitä kuin humanistisia tieteitäkin. Minusta tuli kulttuuriperinnön tutkija. Ja taitaapi olla niin, että kovin monilla lukiolaisilla valinnaisia kursseja eivät valitse lukiolaiset itse, vaan heidän vanhempansa.

Kippuralla kirjoitti...

historian, psykologian ja uskonnon numeroiden ollessa ainoita ysejä mun todistuksessa aikanaan, ei tarvitse varmaan kertoa mitä mieltä olen asiasta ;)
nyt jo kun esikoinen aloitti koulutien, mietin että mitä jos sitä ei kiinnostakaan samat asiat kun mua. mitä jos se viittaakin isompana kintaalla..
nyt tällä hetkellä mun haaveeni on päästä lukemaan historiaa yliopistolle :)

Elina kirjoitti...

Jos jokin reaaliaine on syytä säilyttää lukiossa pakollisena, se on nimenomaan historia ja yhteiskuntaoppi. Toki omista lukioajoista on jo aikaa, mutta ainakin silloin se oli ainoa oppiaine, joka oli kunnolla maailmassa kiinni. Luonnontieteissä ja psykologiassa oli enemmän ammattiopintoihin suuntaava tuntu, vaikka en menisi sanomaan, että niitäkään pitäisi poistaa opetusohjelmasta. Minähän siis olen niin dinosaurus, että olen käynyt luokallisen lukion, jossa pakollisia aineita oli pilvin pimein...

Koulu on ainoa tekijä, joka enää yhdistää kaikki ikäluokkaan kuuluvat. Vähintään lukiolta, joka on vapaaehtoinen ja jonka ei siis tarvi joka ikistä uuvattia puskea systeemistä läpi, voi edellyttää jonkinlaista sivistysvastuuta, vaikeita ja ensikatsomalta vähän tylsiäkin asioita. (Minä en siis ole tätä mieltä historiasta, mutta 14-vuotias tytärpuoleni on.) Kun median seuraaminenkin hajaantuu ja entistä enemmän tulee väkeä, joiden uutisten seuranta rajoittuu julkkis- ja onnettomuusaiheisiin, tietämättömyys esim. politiikan rakenteiden toimimisesta leviää. Ne asiat eivät kiinnosta, mikä taas johtaa siihen, että yhden asian huuhaaliikkeet ja tunteilla pelaavat äärilaitailmiöt valtaavat helpommin alaa. Historiatietoisuus antaa perspektiiviä ja yhteiskuntaoppi tajun, no, yhteiskunnan toimimisesta.

Minulla on myös kokemus, että historian opettajat ainakin minun käymissäni kouluissa ovat olleet laaja-alaisesti katsovia persoonia, joiden opetus on ollut inspiroivaa. Minulla meni aikoinaan reaalikokeeseen valmistautuminen vähän niin ja näin, mutta sain laudaturin vastaamalla historian kysymyksiin tunneilla oppimani perusteella. Kiitos Kauko Kemppinen ja Kemin lukio 1990-93 :)

Anonyymi kirjoitti...

Sopivasti aiheesta puheen ollen törmäsin fesibuukin uutisvirrassa tähän linkkiin: ;)

http://www.youtube.com/watch?v=S2S6YB2qMIc&feature=youtu.be

t. toka anonyymi

Anonyymi kirjoitti...

Eka anonyymi tokalle anonyymille: huomasitko, että omassa viestissäni osasinkin jo ennakoida juuri kommenttisi kaltaista argumentointia? Haluaisin todisteita siitä, että jäljelle jäävän pakollisen uskonnonkurssin sisältö on juuri tuo mainitsemani. Valitettavasti en sitä usko.

Ainakin tällä hetkellä se tärkeä sisältö, johon itse viittasin ja joka sinun mukaasi on lukion uskonnonopetuksen tärkeimpiä tavoitteita, kuuluu pääosin neljänteen, jo nyt valinnaiseen kurssiin. Lainaus Opetushallituksen sivuilta:

Uskontojen maailmat (UE4, syventävä kurssi):

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet, ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan, ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.


Ne kolme tälläkin hetkellä pakollista kurssia keskittyvät 1. uskontoteoreettisiin määrittelyihin ja raamatuntutkimukseen, 2. kristinuskon kirkkohistoriaan ja 3. kristinuskon etiikkaan.

Omasta lukioajastani ei ole niin kauan, ettenkö muistaisi hyvin kunkin pakollisen kurssin sisältöä käytännössä. Ne eivät ole sitä, mitä alkuperäisessä kommentissani peräänkuulutin. (Kävin koulua yhdessä maan parhaista lukioista, jossa oli pätevät opettajat, jotka takuulla vetivät kunkin kurssin OPH:n standardien mukaisesti.)

On täysin eri asia, mitä lukion uskonnonopetuksen yleisissä tavoitteissa lukee! Jotain valkopesuahan tarvitaan, kun pitää yrittää saada asiasta poliittisesti korrekti.

Turun Tilda kirjoitti...

anonyymi1 ja 2: Niin, onhan tuo uskonnon ja terveystiedon erityisasema aika erikoinen nyt tämän kaavaillun uudistuksen näkökulmasta. Kaiken lisäksi reaalinkarsiminen on oudosti ristiriidassa vuosi sitten tehdän päätöksen kanssa lisätä yhteiskuntaoppia jo alakoulun puolelle. no, onneksi on opokouluntus 2/3 valmis, niin riittänee töitä ainakin sillä sektorilla, kun homma kaatuu päälle....

Sra: Tuo suunnitellun uudistuksen lukiolaisiin itseensä kohdistuva paineistus on
tosiaan väärin. Harva tietää, mitä haluaa ja vaikka tietäisi, niin entäs sitten, kun/ jos sinen lääkkikseen ei pääse ja alkaakin harmittaa, ettei tietyjä aineita tullut opiskeltua... Pahimassa tapauksessa lukiolaisen vanhemmat sanelevat, mitä pitää valita ja jo nyt valitettavaa on se, että opiskeluissa mennään riman alitse ja reilusti. Kaikki vaikean tuntuiset aineet skipataan suosiolla pois...

Mustat Ballerinat: Sra antoi tuossa yllä jo hyviä vinkkejä. Täytyy nolona todeta, että yliopiston tenttikirjat ovat jääneet jo vähän unholaan, mutta jos hevimmän tiedeosaston sijaan kiinnosta esim elämänkertakirjallisuus niin esimerkiksi Erkki Tuomiojan isoäidistään Hella Wuolijoesta kirjoittama Tieto-Finlandialla palkittu teos Häivähdys punaista kertoo aika mukavasti henkilökuvan ohella myös Suomen 1900-luvun vaiheista. Peruskoulussa käytän täällä bloginkin puolellani suosittelemaa teosta Suomen lasten historia, jossa on aika mukavia tietoiskusivuja ja tarinoita Suomen historian eri vaiheista. Samaten esim. Kiinan 1900-lvun historiasta kerrotaan mielenkiintoisesti rintarinnan kolmen naissukupolven elämän kautta teoksessa Villijoutsenet. Voin miettiä ajan kanssa lisää vinkkejä. Yleensä lukemani teokset eivät ole sellaisia SUomen historian pikkujättiläinen -tyylisiä yleisteoksia vaan spesifimpiä juttuja :)

Maria: Kauppakorkea ei enää kiinnosta? Harkitsetko kenties jotain ravitsemusterapeutin juttua vai mitä? Katos, opo minussa heräsi heti ;) Mutta joo, olet oikeassa, työryhmän suunnitelma on aika pelottava tulevien pikkulukiolaisten vinkkelistä katsottuna... :(

Minna-Liisa: Enpä voi muuta kuin kompata... Taidamme olla täällä kommenttiboksissa tällä kertaa harvinaisen yksimielisiä kyseisestä suunnitelmasta.

Kippuralla: Nuo ovat varmaan niitä vanhemmuuden haasteita... :) Toivottavasti oma haaveesi toteutuu :)

Maria kirjoitti...

Kauppakorkean totesin ehkä liian teoreettiseksi, haen luultavasti ammattikorkeeseen tradenomiksi. Ja muuten kiinnostaa ehkä mainonnan ala ja graafinen suunnittelu.

Joo, ravitsemus olis kiinnostanu mutta tarvii joko kemiaa (1. pakollinen luettu) tai terveystietoa (2 kurssia luettu).. :D joten ei oikein hyödytä.

Turun Tilda kirjoitti...

Elina: Hih, sähän voisit painattaa tuon viimeisen lauseen t-paitaan :D Mä olen ajatellut painattaa lauseen: Kiitos Nuijasodan veteranit 1596-97 (siis kaikella kunnioituksella sotiemme veteraaneja kohtaan, mutta viitaten juuri mainitsemiisi äärilaita- / huuhaaliikkeisiin ;))

Juu, nuorisolle voisi olla ihan hyödyllistä havaita jatkossakin, että elämässä on välillä kohdattava noita ensi katsomalta tylsähköjä ja aivosoluja vaivaavia juttuja. En usko, että ultravalinnaisuus houkuttelee pitkäjänteisyyteen totuttautumatonta sukupolvea (vaikkei tietenkään pidä yleistää koskemaan kaikkia yksilöitä)valitsemaan haastavia kursseja ilman selkeitä palkintoja jos sittenkään...

anonyymi2: HAHAA! Paras kohta on tuo tiedon hankkiminen typeristä Hitler-elokuvista :D:D

Turun Tilda kirjoitti...

Maria: Kuulostaa ihan sun jutuilta kyllä nuokin vaihtoehdot ja blogimaailman tuntemuksesta ja osaamisesta ei varmaankaan ole mitään haittaa niin tradenomin kuin graafikon työn kannaltakaan. Siitä vain ottamaan selvää eri vaihtoehdoista. Kannattaa ottaa selvää eri tradenomilinjoista ja niistä valmistuneiden työllistyneisyysasteesta. Niissä saattaa olla eroja.

Rhia kirjoitti...

Helpottavaa kuulla että historia ei ole enää vuosilukujen pänttäystä :D minulla ei koskaan ollut kovin hyvä numeromuisti ja ne opeteltavat Pähkinäsaarenrauhat sun muut olivat aika tuskaa.

Itselläni ei varsinaisesti ole kokemusta lukio-opinnoista muutamaa hassua yksittäistä iltalukion kurssia lukuunottamatta, mutta jotenkin olen ollut käsityksessä että Lukio on nimenomaan myös yleissivistävä oppilaitos.
Niin ollen olisi jokseenkin järjetöntä jos tärkeimmät yleissivistävät aineet jäisivät suurimmalta osalta käymättä.
Joo, historia ja yhteiskuntaoppi ovat oppiaineista ehkä sieltä kuivimmasta päästä, mutta tämäkin on niin pitkälti riippuvainen opettajasta ja hänen kyvyistään saada aineet oppilaille kiinnostaviksi.
Ehkä sitä on tässä hieman puolueellinen kun itse on historiasta kiinnostunut ja innostunut, mutta kyllä mun mielestä on jo pelkästään sen yleissivistyksen kannalta tärkeää tietää asioita yhteiskunnan, oman maan, kulttuurin ja ihmiskunnan historian näkökulmasta. Ei se kaikki ehkä päähän tartu, mutta ainakin sinne jää joku ajatus siitä miten yhteiskunta toimii. Sen pohjalta on sitten helpompi itsekin hakea sitä tietoa lisää.

Lisäksi: nykyisenä nettiaikakautena kaiken oikean, todellisen faktatiedon erottaminen kaikesta soopasta nettispämmistä on muutenkin todella vaikeaa niin olisi suotavaa että jonkinlaista todellista faktatietoa olisi saatavissa edes kouluissa.

Anonyymi kirjoitti...

Historia on kyllä itselleni lukiossa mielenkiintoinen aine arvosanojen osalta: sain numeroita kutosesta (kurssi 2: eurooppalainen ihminen) kymppiin (kurssi 6: suomen vaihteet esihistoriasta autonomian aikaan). Mistään muusta aineesta en ole noin heitteleviä arvosanoja saanut :D Suomen historiaan olen perehtynyt harrastusten myötä myös lukion jälkeen ja nykyään kaikki Suomen arkielämästä kertova historia 1800-1900-luvuilta kiinnostaa. Ehkä enemmän olisin kaivannut lukiossa historiantunneilla tietoa ihan vaikkapa tavallisten ihmisten arkielämästä, tuntuu että jotkut sodatkin käsiteltiin melko teoreettisesti (ne etenenivät sieltä sinne johtajinaan se ja se vuonna se... no entäs miten tämä näkyy tavalliselle ihmisille?). Tuntui lukiossa, että kurssit lähtivät liikkelle melko kaukaa itsestä, ei oikein läheiseltä tuntunut, mutta hyvähän se tietysti on, että nekin on opetettu..