sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Vauvamuistoista


Eräs tunteikkaimmista hetkistä loppuraskauden aikana oli, kun äitini antoi minulle omia vauva- ja lapsuusmuistoja sisältävän kirjan.

Muistan kirjan elävästi jo lapsuudesta. Aika ajoin halusin selailla sitä ja tutustua varhaisvuosieni muistoihin. Äitini oli ollut ahkera muistojen tallettaja ja vauvakirjan sivut kätkivät sisäänsä seikkaperäisiä kuvauksia luonteenpiirteistäni, ensi sanoistani ja lempiruuistani. Mukana oli kuvauksia myös ensimmäisestä joulusta, ristiäisistä ja 1-vuotissyntymäpäivistä. Lievästi kilpailuhenkisenä ylpeilin myös sillä, että oma ensi sanani oli ollut "kukka", mutta siskollani omassa kirjassaan tietysti "kakka". Tai ehkä se oli urbaani legenda, jonka keksin ja jota riidanhaluisena halusin levittää (Sorry, sisko!) :D Ei tuo sanastosivu ainakaan tätä muistikuvaani oman sanavarastoni kehityksestä tue...


Nyt omaa lasta seuratessa on ollut mielenkiintoista vertailla pituuden ja painon kehitystä ja hahmottaa, minkäikäisenä mahdollisesti tiettyjä vaiheita vauvan kehityksessä tulee olemaan. Tietysti monet asiat ovat hyvin yksilöllisiä, mutta oman kirja kautta asiat ja vauvan tietyt kehitysvaiheet ovat kuitenkin konkretisoituneet paremmin.


En tiedä, mahtaako nuorta Alvaria joskus hamassa tulevaisuudessa kiinnostaa yhtä paljon oma elämänhistoria kuin äitiään, mutta tahtoisin kuitenkin toteuttaa vastaavan muiston omalle lapselleni. 1980-luvulla muistokirjavalikoima ei tainnut olla ihan yhtä laaja kuin nykyään. Koin suorastaan ähkyn, kun kävin tuossa taannoin nopeasti vilkaisemassa kirjakauppojen tarjontaa. Kertokaapa te, millaiseen vauvamuistokirjaa olette päätyneet ja miksi! Otan suosituksia mielelläni vastaan, sillä tuskin tätä omaani on enää kauppojen valikoimassa!

Mukavaa sunnuntain jatkoa! Vastailen imetyspostauksen kommentteihin mahdollisimman pian!

14 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Varmaan paljon riippuu siitä mitä hakee. Me olemme huumorityyppejä, joten perinteiset kirjat olivat liian lässyn lässyn ällöjä, päädyimmekin siis humoristisempaan Lapselliset-kirjaan.

Koiramäkeä ovat monet kehuneet myös.

Onneli kirjoitti...

Me ostettiin Tatu ja Patu, veikeitä yksityiskohtia kysytään. Silti jäähän se vähän paitsioon, välillä havahtuu siihen että apua, pitäs kirjottaa millainen oli lapsen tyypillinen päivä 2v sitten tai mikä helkutti oli uutuusjätskimaku syntymävuonna... Jos seuraava suodaan, tehdään varmaan kirja verkossa ja tilataan se kirjaksi sitten kun se on valmis. https://kidmemo.com/ Tää vakuutti mut. Kun kuitenkin facebookin ja blogin päivitys on luontevaa, niin ehkä tuon tyyliseen kirjaan saisi jotain täytettäkin kun ei tarvi muistaa kaivaa kirjaa hyllystä.

Reetta kirjoitti...

Heippa! Myös oma vauvakirjani on ollut lapsuuteni luetuimpia kirjoja! Meidän poika syntyi heinäkuussa ja hän sai kastelahjaksi isomummoltaan Koiramäki-vauvakirjan. Kirjassa on kivoja kuvia ja sopivasti täytettäviä kohtia, ehkä jonkun mielestä paljon, muttei kuitenkaan niin paljon, että kirjan täyttämisestä tulisi stressiä :) tykkäsin myös kirjan odotusaika osiosta!

Nimetön kirjoitti...

Meillä tuolla hyllyssä majailee kolmen tytön vauva-kirjat. Kivoin niistä mielestäni täyttäjän näkökulmasta on ollut nimeltään Kulta pieni -vauvan oma kirja. Muista vauvakirjoista poiketen siinä on taskuja, joihin voi sujauttaa kaikenlaista ristiäisserveteistä ensimmäisiin junalippuihin. Kaikkia muistoja ei tarvitse siis ilmaista kirjallisesti vaan myös pikkuesineet kertovat lapsen omaa tarinaa.

Nimetön kirjoitti...

Tutustupa Muumi-vauvakirjaan, on hirveen hyvä!

Elina kirjoitti...

Me löysimme tulokkaalle vintagevauvakirjan, se otettiin talteen jo vuosia sitten ajatellen, että ehkä lahjaksi jollekulle, ehkä omaan käyttöön.. Taitaa olla 50-luvulta. Valokuville on paljon vähemmän tilaa kuin nykyisissä versioissa, mutta onhan hieno :)

Nimetön kirjoitti...

Ennen vanhaan kummit tavallisesti ostivat vauvakirjan. Meille tuli aikoinaan kaksi, toinen kummeilta toinen muilta sukulaisilta. Toinen oikein sellainen perinteinen, mitä jo 50-luvullakin käytetiin ja toinen uudempi. Molemmat olivat aivan ihania ja molemmat ovat myös täynnä informaatiota ainokaisestamme.

Vakkari

Karkkis kirjoitti...

Sinulla on ollut kaunis vauvakirja! En ole tuollaista ennen nähnytkään. Minulla, ainoana ja kauan toivottuna, oli peräti kaksi vauvakirjaa, joita myös tykkäsin pienenä selailla ja lukea. Edelleenkin käyn niitä läpi silloin tällöin. Uskon, että moni arvostaa vauvakirjaansa myöhemmin. Olen jopa käyttänyt vauvakirjaa opintoihin liittyvässä työssä, jossa analysoin omaa kielen- ja äänneinventaarin kehitystäni!

Toinen vauvakirjoistani oli klassinen Kulta-aika lapsuuden, jota saa edelleen.

Nimetön kirjoitti...

Meillä on esikoisen laskettuaika kolmen viikon päästä ja ostin hänelle tuon jo aiemmassa kommentissa mainitun Kulta pieni - vauvan oma kirja -kirjan. Olen ostanut saman aiemmin lahjaksi siskolleni ennen hänen esikoisensa syntymää. Tuo on minun makuun kivoin kirjoista, jaettu kivasti teemojen mukaan ja pitää tosiaan sisällään taskuja, jonne voi jemmata esim. ristiäiskutsua, synttärikortteja, matkalippuja yms.

Keksin itse kirjan aikoinaan Kaitaliinan blogista, hän oli samaisen hankkinut Syffelle. Kaitaliina esitteli kirjan blogissa tosi kivasti, kannattaa käydä kurkkaamassa sieltä.

-Sari

Turun Tilda kirjoitti...

anonyymi: Kiitti vinkeistä!

Onneli: Mielenkiintoinen vinkki, kiitti!

Reetta: Odotusaikaosio voisikin olla kiva! Kiitti vinkistä.

anonyymi2: Tosi kiva ominaisuus, pistän vinkin korvan taakse!

anonyymi3: Ok!

Elina: Aika huikee löytö! Sopii teille kuin voisilmä puuroon :)

Vakkari: Kiva kuulla tällaisesta traditiosta. Uutta infoa meikäläiselle!

kArkkis: Juu, aika ihana kirja kasariksi; parasta on tietysti se, että äiti on ollut aikoinaan niin viitseliäs.

Aika huikeaa, että olet voinut käyttää vauvakirjaa jopa opinnoissasi! Kiitos myös klassikkovinkistä!

Sari: Kiitti vinkistä! Kulta pieni-kirja vaikuttaa kyllä hyvältä vaihtoehdolta!

Nimetön kirjoitti...

Mulla on toi sama kirja! Tosin kauniin sinisenä vaikka olin tyttövauva, enpä ollut tullut aiemmin edes ajatelleeksi, että se on varmaan alun perin tarkoitettu poikavauvan versioksi! (Itse en tosin ole ikinä ollut "tyttöjen" ja "poikien" värien perään, joten aika hauskaakin huomata, että oma vauvakirja on 80-luvulla oletettavasti "rikkonut normeja"!)

Turun Tilda kirjoitti...

anonyymi: Hei! Kiva kuulla, että jollakin toisella on sama kirja. Teidän äiti (tai perätikö isä) on ollut oikea normien kaataja ;)

Nimetön kirjoitti...

Meillä on myös tuo jo aiemmin mainittu Kulta pieni - vauvan oma kirja. Siinä olen tykännyt etenkin taskuista, joihin on saanut talletettua monenmoista muistoa.

- Elina

Jenni kirjoitti...

Hei! Onko kukaan teistä kokeillut vielä KIDMEMOn netissä täytettävää vauvakirjaa, jota voi tehdä myös iPhone-sovelluksella ja pian myös Androidilla? Kirjan saa tilattua kovakantisena kotiin, kun vauva täyttää vuoden ja kirja on valmis.