tiistai 11. maaliskuuta 2014

Uuden ja tuntemattoman edessä

Kolme vuotta sitten seisoin näillä samaisilla kallioilla ja ihailin uutta kotimaisemaani. Sisällä läikehti ilon ja jännityksen tuntemukset; kyselin itseltäni, että miten tällainen onni onkaan voinut osua kohdallani, mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän.


Tänään seisoin jälleen töiden jälkeen samaisilla kallioilla ja tein päätöksen: uskallan olla onnellinen, uskallan elää. Uskallan myös jakaa onnentunteeni jälleen kerran.


Olen ollut vuoden sisällä yhteensä reilusti yli seitsemän kuukautta raskaana. Ensimmäinen raskauteni päättyi viime kesänä suruun ja ennenaikaiseen synnytykseen. Tällä hetkellä on menossa toisen raskauden toinen kolmannes.


Aluksi ajattelin, etten paljasta raskauttani täällä blogissa ennen kuin rakenneultra on ohi. Huhtikuun loppupuolelle tuntuu kuitenkin olevan vähän liian pitkä aika tällaisen tyyliblogin kannalta. Jo nyt tekee todella tiukkaa mahtua useimpiin vintagemekkoihini. Vyötärö on ollut meikäläisellä se ohuin kohta ja jatkossa täytynee ottaa kaikki avut vastaan, jotta saan loihdittua kivan ja oman näköisen raskaustyylin ;) Toisaalta, kun omat ajatukset pyörivät lähinnä raskaudessa ja odotuksessa, en jaksa esittää, että jaksaisin nyt pohtia sellaisia teemoja, joita olen tässä blogissa vuosikaudet pohtinut. Tuskin tämä blogi miksikään raskausblogiksi muuttuu, mutta muutoksia varmasti tulee. Olen tällä hetkellä ainakin työelämää (en tarkoita tällä työtäni tai ammattiani) turpaani myöten täynnä!

Jatkoin sisäistä pohdintaani, paljastaako raskauteni virallisesti täällä vai ei...Mietin, että odotetaan nyt sitten ainakin ensi viikon neuvolalääkäriin asti, voihan olla, ettei pikkuisen sydän enää lyökään...

Kaksi asiaa saivat kuitenkin muuttamaan mieleni. Kaukana asuva ystäväni suositteli raskausuutiseni kuultuaan, että minun kannattaisi pitää raskauspäiväkirjaa. Myöhemmin saattaisi harmittaa, ettei mitään tullut dokumentoitua stressin ja kiireen keskellä. Luulen, että en erityistä päiväkirjaa välttämättä jaksa/osaa pitää, mutta blogini toimii jo nyt henkilökohtaisena muistojen albumina, joten miksi en sitten uskaltaisi ainakin joitakin tuntemuksiani matkan varrella tänne kirjata?

Sitten luin viime viikolla, kuten varmaan moni teistä, Hesarista perheestä, joka oli kohdannut kaksi kohtukuolemaa, molemmat vain viikkoa ennen laskettua aikaa. Ajatus asiasta tuntuu aivan liian epäreilulta ja karmivalta ollakseen totta, mutta näin vain ilmeisesti voi tapahtua. Salama voi iskeä samaan puuhun kaksikin kertaa. Kaikki mahdollinen sympatia ja empatia ainakin omalta osaltani tuolle kyseiselle perheelle!


Aloin ajatella tuon artikkelin jälkeen käänteisesti. Mitä tahansa voi tapahtua vielä viime metreillä, vaikka raskaus etenesi muuten miten moitteettomasti tahansa. Ehkäpä minulla niinkuin kellä tahansa odottajalla on oikeus iloita raskaudestani juuri nyt, tässä hetkessä! Tulevasta ei koskaan tiedä. Itse asiassa niskapoimu-ultran jälkeen olin ottanut tähän jo tietoisen askeleen - kaivoin viime vuonna kaapin perälle hautaamani vauvalehdet jälleen esille ja ostin itselleni jopa uuden sellaisen!


Tämä on nyt jatkoa ihmiskokeelle nimeltä Tilda. Ehkäpä uskallus elää on suurempaa rohkeutta kuin mikään muu. Helppoa se ei tule olemaan, niinkuin ei ollut myöskään tämä päätös paljastaa raskaus virallisesti täällä. Toivon, että ymmärrätte sen. Tämä ei ole mikään makupala, joita heitellään lukijoille. Menene eteenpäin päivä kerrallaan oman pääkopan pirulaisia vastaan taistellen.


Tai, no jos joku on sitten kovasti raskausmahojen perään, niin tässäpä se sitten. Tätä ei tungeta enää fiftarimekkoihin... :D

Mukavaa illanjatkoa!

62 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea! <3 Toivottavasti kaikki menee hyvin.

Laura

Marianne kirjoitti...

Oi onnea! Toivon, että onni olisi myötä!

(p.s täällä elellään raskausviikkoa 30 ja yritän nauttia raskaudesta pelkäämättä)

Raitalammas kirjoitti...

Olen niin onnellinen puolestasi! Uskon, että teit oikean ratkaisun, kun kerroit raskaudestasi. Nyt sinä voit avoimesti nauttia jokaisesta onnellisesta päivästä.

PS. Vähän tällaista uumoilinkin, kun katselin edellisen postauksen viimeistä kuvaa!

Martta kirjoitti...

Onnea Tilda! Toivon niin, että tällä kertaa kaikki menee hyvin. Tämän päivän onni ei ole huomisen onnesta pois <3

jaana kirjoitti...

Ihanaa! Ihan superpaljon onnea!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana uutinen! Paljon onnea sinulle ja miehellesi!

Anonyymi kirjoitti...

Onnea Tilda todella paljon!! Tällainen raskausajatus tuli mieleeni kun katsoin punaista toppatakkia eilen kuvassa.. Arvelin, että on mahdollista, että olet raskaana ja tänään sen uskalsit jo kertoa. Ihanaa1

Vakkari

Miia kirjoitti...

Onnea!!!

Anonyymi kirjoitti...

Jonkin aikaa tätä olen arvellutkin, hassua. :) Toivotan teille kaikkea hyvää tähän raskauteen!

Luin myös tuon Helsingin Sanomien jutun, itkuhan siinä tuli.

Riikka kirjoitti...

Onnea! Ihan mahtavaa kuulla iloisia uutisia! Ja kuten edellinenkin kommentoija, olin itsekin näkevinäni pientä mahan pyöreyttä muutamissa kuvissa ;). Itse elelen vielä jännittäviä viikkoja (rv 8).

Toivottavasti uskallat nauttia raskaudestasi. Se on kuitenkin maailman iloisin asia.

lotta.rauhala@gmail.com kirjoitti...

Oi mielettömän paljon onnea koko teidän perheelle!

Teija Hakula kirjoitti...

Suurenmoinen uutinen! Lämpimät onnittelut sinulle puolisollesi! Raskaus on edennyt hienosti, mukava, että rohkenit kertoa meille tämän suuren salaisuuden.

Tunnelmallista tiistai-iltaa!

Anonyymi kirjoitti...

Onnea Tilda ja Tildan Mies! Ihanaa että uskalsit jakaa! Terveiset Raksulta ja muista pienokaisilta :)

Sra kirjoitti...

Mäkin olin tätä jostain syystä epäillyt ja nyt kyllä melkein pääsi itku kun luin tämän postauksen! Onnea ja paljon hyvää odotukseen!

Suketus kirjoitti...

Suuret onnittelut! Nauti kaikesta kaikessa rauhassa. :)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea ja iloa aivan valtavasti elämäänne! Johan tästä jo aavisteluja oli ;)'

Anonyymi kirjoitti...

Paljon onnea ja rohkeutta iloita uudesta elämän alusta!

Anonyymi kirjoitti...

Paljon onnea! Odotan itsekin esikoista Rv:lla 23. Toivon että viime kesän kokemuksista huolimatta luontoäidin ihanat raskaushormonit saavat sinutkin levolliseksi, rauhalliseksi ja pelkästään ihanan onnellikseksi asian suhteen. Niin ne ovat tehneet minulle, vaikka aluksi mielessä oli vain pelko uudesta keskenmenosta 3:en varhaisen sellaisen perään. Vielä kun kuluu sinullakin muutamia viikkoja, pääset tuntemaan ne ihanat potkut. Ne ihanat potkut, jotka joka ilta kertovat että masussa ollaan! Tsemppiä ja ihanaa kun kerroit :)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea! ♡

Anonyymi kirjoitti...

Ihana uutinen. :) Toivon teille kovasti onnea matkaan! Martan kommentin sanat ovat niin totta.

Kristen - Mustat Ballerinat kirjoitti...

Onnea! Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin!

Lady of The Mess kirjoitti...

Onnentoivotuksia sinulle ja miehellesi. Vähän tätä aavistelinkin jo;) Mielenrauhaa ja onnellista odotusta. Uskalla vaan rauhassa iloita nyt kun on sen aika ja nauttia täysillä odotuksestasi♥

Anonyymi kirjoitti...

Paljon onnea Tilda! Kyyneleet nousivat silmiin kun luin kirjoituksesi.

T. Vakilukija Elina

Pirkko kirjoitti...

Lämpimät onnittelut!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana uutinen. Olen vilpittömästi onnellinen puolestasi! Toivon iloa ja kaikkea hyvää sinulle niin raskausaikana kuin sitten kun vauva on sylissäsi.

Anonyymi kirjoitti...

Onnea matkaan! <3 täälläkin nousi kyyneleet silmiin. Toivon, että kaikki menisi hyvin tällä kertaa ja uskaltaisit todella nauttiakin raskaudestasi. <3 jotenkin osasin tätä uutista jo odottaakin... :)

Anonyymi kirjoitti...

Ai kun hienoja uutisia :) Paljon onnea odotukseen!!!
t. vakilukija

ps. Postauksesi oli taas täynnä asiaa. Uskaltaa olla onnellinen ja nauttia elämästä ei ole aina niin itsestään selvää.

Anonyymi kirjoitti...

Voi Tilda, oon niin onnellinen teidän puolesta! Toivottavasti kaikki menee hyvin <3

Anonyymi kirjoitti...

Onnea Tilda, Onnea niin paljon :)

Ninni kirjoitti...

Ihana uutinen! Oikein paljon onnea odotukseen!

K kirjoitti...

Voi ihanaa onnea Tilda!

Anonyymi kirjoitti...

Miten ihania uutisia :) Tuhannesti onnea teille!

Minä taas pidin ihan autenttista raskausblogia. Plussaamisen aikaisiin tunnelmiin on ollut hauska palata, vaikka synnytyksestä on vasta kuukausi. Jotain juttuja olisin jo ehtinyt unohtaa. Alussa tosin pyrin olemaan blogissani niin anonyymi kuin mahdollista :)

Suski kirjoitti...

Oi, onnea odotukseen! Miten voikin myötäelää näin tuntemattoman ihmisen onnea. Harvoin kommentoin, vaikka postauksen luettuani tajusin olleeni mukana lukijana jo aiemman asunnon aikana :-) Aurinkoisia kevätpäiviä!

Elina kirjoitti...

Ihana massu <3

Arya kirjoitti...

Suloisia uutisia ja kiitos niiden jakamisesta! Ja onnea ihan tosi paljon!!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa, onnea!!! <3 <3

t. Salla

Anonyymi kirjoitti...

Miten ihana uutinen! Luin edellisen postauksen muutama päivä sitten kännykällä, ja olin jo siihen kommentoimassa, että olipa hyvä teksti, ja että ihana huomata että sinulla menee jo noinkin hyvin. Mutta kännykkä ei antanut kommentoida. Ja nyt tulin koneelle lukemaan suosikkiblogiani, ja melkein tuli kyyneleet silmiin tekstiä lukiessani.
Olen tietysti muiden lukijoiden lailla toivonut näitä uutisia, mutta olin varma ettet haluaisi niitä täällä jakaa.
Itseäni ainakin harmittaa kun en kirjannut raskausaikoina mitään muistoja ylös, niitä olisi ihana nyt lukea. Jos haluat raskaus ja lapsijutuista kirjoitella niin tällä ainakin yksi innokas lukija iloittautuu niitä lukemaan! Joten mahakuvia vaan kehiin. :)
Lämpimät onnittelut teidän perheelle siis! Toivottavasti kaikki menisi tällä kertaa hyvin. Uskon, että raskausajasta tulee pelottava ja stressaava, sillä sitä se oli minullekin, vaikka kaikki eteni niin kuin pitää eikä minulla ole mitään sellaisia kokemuksia taustalla kuin sinulla. Mutta yritä silti pitää tuo sinun hieno asenteesi, ja nauttia päivä kerrallaan!
Tosi kivaa, että jaoit tämän lukijoidesi kanssa. Kaikkea hyvää. <3 Täällä ainakin pidetään peukut pystyssä puolestasi. :)

Hassua miten tuntemattoman ihmisen elämä voikin näin koskettaa. Olen lukenut blogiasi jo vuosia, ja uutinen tuntuu yhtä ihanalta, kuin kaverien vauvauutiset. Kummaa. :)

-M

Anonyymi kirjoitti...

Ihana uutinen!! <3 :') <3 <3

Anonyymi kirjoitti...

Onnea!

kirsimaria kirjoitti...

Iso sydän tähän kohtaan! <3

Mielikki kirjoitti...

Ihanaa, paljon onnea! :)

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa Tilda! Toivoin meille molemmille aiemmin tänä vuonna (?) iloisia raskausuutisia. Minulla on ollut sellainen tunne, että sinulla(kin) on sellaisia. Ultra-ajasta päätellen taidat olla minua muutaman viikon pidemmällä, mutta et paljoa. Nyt toivon hartaasti, että saamme molemmat syksyllä terveet pikkuiset.

Pauliina

Karkkis kirjoitti...

Onnea Tilda, ihania uutisia! Hienoa, että uskalsit jakaa tämän blogissasi ja uskallat myös iloita tästä hetkestä.

Kate kirjoitti...

Onnea ja hyviä viboja!

Anonyymi kirjoitti...

Oikein lämpimät onnittelut ja paljon onnea <3! Hienoa, että kokosit rohkeutesi ja kerroit!

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavaa :)

Iloiset asiat, niin kuin surutkin on parasta jakaa. Loppuen lopuksi on helpointa elää ja hengittää niin.

Eikös sitä sanota, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!

Onnellista odotusta, oman kokemukseni mukaan (neljä raskautta läpikäyneenä) iso osa raskauspeloista on ihan luonnollisia ja asiaan kuuluvia, ne tulee joka kerta, vaikkei olisi surullisia tarinoita taustalla edes. Kai ne lopulta ovat meidän naisten suojaksikin.

Onnittelut myös miehelle.

Anonyymi kirjoitti...

Oikein paljon onnea lempibloggarilleni! Positiivisia ajatuksia oikein roppakaupalle! Hanna

Maria kirjoitti...

ihanaa <3
täälläkin ollaan todella onnellisia sun puolesta !

-Maria

Anonyymi kirjoitti...

ihanaa ihanaa ihanaa ! minäkin väitän jollain tasolla arvanneeni - tai ainakin toivoin sitä sinulle. hyviä vointeja :) - vakkari

Anonyymi kirjoitti...

Tulinpa iloiseksi lukiessani tämän uutisen. Olkoon onni myöden!
-Sonja

Anonyymi kirjoitti...

Todella paljon onnea! :)

Anonyymi kirjoitti...

Lämpöiset onnittelut; ihana uutinen! Olen itse kokenut saman "kohtalon" kuin sinä ja muistan hyvin, miten vaikealta tuntui iloita uudesta raskaudesta. Pelkäsin koko ajan pahinta, vaikka olisi pitänyt toivoa vain parasta. Kaikki meni kuitenkin hienosti ja saimme lopulta ihanan vauvan, joka on nyt jo 6-vuotias eskarilainen. Kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi!

ann kirjoitti...

Valtavasti onnea ja uskoa tulevaan!

Anonyymi kirjoitti...

Oi, onnea valtavasti <3 täällä mennään ilmeisesti hieman sinua edellä, ultran ajankohdasta päätellen... kyyneleet silmissä luin tätä <3

Jonna kirjoitti...

Niin kovin, kovin ihanaa! Oikein paljon onnea :)

Kukkaisunelmia kirjoitti...

Onnea kovasti teille!! Ihmiselle tekee hyvää elää välillä ihan tässä päivässä, ei vain menneessä tai tulevassa. :)

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten hienoa! Onnittelut! Minä kyllä viimeisistä kuvista jo aavistelinkin tämän olevan mahdollista ; ) Itse olen aina kertonut jokaisesta raskaudestani aika alussa ainakin valitulle joukolle, koska ajattelin, etten halua olla ihan yksin, jos jokin meneekin pieleen. Ja pahoinvointi on ollut joka kerta sitä luokkaa, ettei asia kovin epäselväksi ole useimmille jäänytkään! Toivottavasti olotilasi vaihtuu keskiraskauden energiseen puuhailuun ja saat tällä kertaa nyytin ihan syliin asti. Se palkinto on kaiken vaivan arvoinen. Kokemuksesta tiedän, millaista on odottaa keskenmenon jälkeen - siinä on melkoinen tunnemyrsky, iloa ja huolta sikinsokin.

Anonyymi kirjoitti...

Olen NIIIIIN onnellinen puolestasi!! Vähän arvelin näin myös olevan, paistoi rivien välistä :) Luin myös sen hesarin jutun ruokatunnilla ja itkuhan siitä tuli.. tuli sinun kokemuksesi myös mieleen. Sitä toivoo sormet ja varpaat ristissä ettei mitään niin kamalaa sattuisi itselle tai läheisille. Kaikista kauneimpia ajatuksia teille, onnellisia hetkiä ja yritä olla stressaamatta liikaa!! Pidän niitä sormia ja varpaita ristissä myös sinulle :) t.juu

Anonyymi kirjoitti...

Onnellista odotusaikaa ja siunausta! Aivan ihana uutinen :)

Annis kirjoitti...

Itse koin ongelmattoman ensiraskauden ja tyttöni on nyt reilut 1,5 vuotta. Silti koko raskausajan mielessäni kummitteli kaikki, mikä voi mennä pieleen, olenhan itse menettänyt pikkusisarukseni (identtiset kaksoset) näiden kuoltua äitini kohtuun. Pikkusisarteni kohtalo kävikin mielessä useita kertoja ja jotenkin sitä aina ultraan tai sydänääniä kuuntelemaan mennessä valmisteli mielensä mahdollisimman hyvin siihen, että ehkä sieltä ei löydykään enää mitään elossa. Kaikki meni kuitenkin ilmiömäisen hyvin synnytystä myöten. Vaikken mitään sen kummemmin lamauttavaa pelkoa tai ahdistusta tuntenut raskauden aikana, kaikkiin tarkastuksiin tunnuin menevän sellaisella "pessimisti ei pety" -asenteella. Olikin jotenkin aivan hurjan tunteikasta lukea aiemmasta menetyksestäsi ja suru puolestasi tuntui todella musertavalta. Nyt olikin ihana todeta, että tämä teksti toi tosiaan liikutuksenkyyneleet silmiin ja toivon aivan hurjan paljon, että kaikki sujuu ilman ongelmia ja saat nauttia raskausajastasi mahdollisimman peloitta ja täynnä toivoa. Onnea aivan hurjan paljon ja toivon sinulle kaikkea ihanaa ja hyvää :)

Eija kirjoitti...

Paljon, paljon onnea, mahtava uutinen :)

Alma kirjoitti...

Aloin katsoa asukuviasi ja hei hetkinen... Piti surffata heti taakse päin ja voi mikä uutinen.<3
Sylinkaupalta onnea ja hyvää mieltä raskauteen.:)