Furstenberg ja George

Tiistaista!

Täällä mennään vielä Lontoo-tunnelmissa :) Tänään ajattelin esitellä muutaman matkalla tehdyn ostoksen.

Mulle iski ihan hirveä Teddy Bear-himo Harrods`illa. En halunnut ihan mitä tahansa muovisen näköistä nallea, vaan valintani oli George, Harrodsin vuoden 2014 virallinen karhu. Nimensä nalluska on saanut George Howardilta, joka toimi joskus sata vuotta sitten tavaratalon omistajan autonkuljettajana ;)

  

Toisen ja samalla reissun kalleimman vaateostokseni tein eräästä Notting Hillissä sijainneesta Second- Hand-vaateliikkeestä. Retro Clothing-niminen liike myy naisten ja miesten high street-, designer- ja vintagevaatteita osoitteessa 56 Notting Hill Gate. Paikka on helppo löytää, sillä se on Notting Hill Gate-metroaseman kulman takana. Oikeastaan liike tarkoittaa kolmea peräkkäin sijaitsevaa erillistä liikettä, joista ensimmäinen on nimenomaan keskittynyt naisten pukeutumiseen.

Liikkeen valikoima oli mielestäni enemmän ehkä tuon high street ja designer-osaston puolella ja hintataso verrattuna muihin jäi hieman epäselväksi, sillä putiikki oli ainut tällainen laatumerkkejä myyvä liike, jossa kävimme (tai jonka kohdille ylipäätään osuimme). Lisäksi miehen kanssa ei voi oikein mennä vaateliikkeisiin. Aina on vähän huono omatunto, että käyttää aikaa liikaa tällaiseen naisten hömpötykseen...Toisaalta mieheni on tuohon mennessä shoppaillut huomattavasti enemmän, joten hän ihan kiltisti odotti sovitteluni.

Retro Clothingissa myynnissä olleista merkeistä on oikein muista sen tarkemmin, mutta muistaakseen perus Pradat, Versacet ja Burberryt löytyivät. Kiinnitin huomioni oikeastaan kahteen merkkiin, Issaan ja Diane von Furstenburgiin (tämä näppäimistörajoittunut ei jaksanut etsiä umlautteja) ja molemmilta merkeiltä tarkastelin lähinnä trikoomekkotarjontaa.

Kaikki Cambridgen herttuatar Catharinen tyylifanit varmasti tietävät  Issa London-merkin, sillä sen merkkinen sininen mekko herttuattarella oli yllään kruununprinssiparin kihlajaispäivänä.

Liikkeen issat olivat aika kivannäköisiä, mutten tiennyt lainkaan, mitä sellaiset maksavat uusina. Lehdistössähän oli muistaakseen ihasteltu Catharinen taitoa löytää edustusvaatteikseen asuja vähän "edullisimmilta merkeiltä", mutta tämänpäiväisen tutkailun perusteella sellainen 600 puntaa on aika paljon. Jos olisin maksanut hyväkuntoisesta Issa-mekosta sen 80-100 puntaa, ostos olisi ollut ehkä ihan kohtuuhintainen.

Päätin pelata kuitenkin varman päälle niin merkin, mekon kuin sen värimaailman suhteen. Päädyin ostamaan silkkisen kietaisuklänningin Diane Furstenbergin vintagemallistosta. Kysyessäni myyjältä, mitä vintagemallisto oikein tarkoittaa, hän selitti, että se on mallisto, jolla Furstenberg ikäänkuin on palannut juurilleen klassisten 70-luvun kietaisumekkomalliensa pariin. Mekko itsessään tuskin on kovin vanha, ehkä maksimissaan 15 vuotta ja mielestäni melko vähän käytetyn oloinen.

Kai se hintakin  on paljastettava, maksoin tästä 80 puntaa eli hilkun vajaat sata euroa. Googletin, että  Furstenbergit maksaisivat  350-400 dollaria eli ei nyt ainakaan täyttä hintaa tullut maksettua ;) Rationalisoin (heh, naisten logiikka), että jos petyn, voin ostaa sitten joskus vaikka Nanson mekon mukisematta ja hampaita kiristelemättä ihan uutena. Olkoon se opetus mokomien ulkomaalaismerkkien perään kuolaamisesta ;)

 
 No, mitäs pidätte? Oliko ylihintainen vai ok? Onneksi sentään George on tosi söpö :)

Eipä muuta kuin mukavaa illanjatkoa Queenin tahdissa. Sitä on tullut kuunneltua tavallista enemmän musikaalin jälkeen!

Ps. Arvonnan voittajilla on lupa ilmoittautua. Muuten ensi sunnuntaina arvon VintagEija´s lahjakortit uudemman kerran.