perjantai 2. maaliskuuta 2012

Villinkiä vai antiikkia?

Sain kuulla toissa päivänä, että saan pienen ennakkoperintörahan. Henkilö, jolta rahat perin, on minulle erittäin läheinen, enkä haluaisi käyttää rahoja mihinkään kertakulutukseen, autorahastoon tai elämiseen. Haluaisin, että minulle jää muisto kyseisestä ihmisestä. Siksi ajattelin panostaa johonkin laadukkaaseen huonekaluun, josta olisi iloa moneksi vuosikymmeneksikin.

Koska piano on todennäköisesti liian kallis ostos, muistin vanhat haaveeni Villinki-vitriineistä. Muuton jälkeen asuintilat ovat tietenkin muuttuneet ja asioita katsoo uudesta vinkkelistä. Olohuoneessa, antiikkisohvan vieressä keittiötä vastapäätä on lieden korkuinen seinämä (tila, joka on tuossa tekstin yläpuolisessa kuvassa takanani). Sen edessä on tähän asti ollut hieman rämä valkoinen pikkulipasto. Olenkin tässä pohtinut, josko tuolle seinustalle sijoittaisi kaksi Villinki moduulia rinnatusten. Lasiseinien sisässä maljakot ynnä muut koriste-esineet olisivat pölyltä suojassa, mutta kuitenkin kauniisti esillä.

Toinen vaihtoehto on käyttää raha vanhan talonpoikaiskaapin hankintaan. Olen haaveillut hankkivani sellaisen jossakin vaiheessa keittiöön. Ongelma on vain se, että kyseisen kaapin tulisi olla kooltaan melkoisen siro, sillä keittiöön ei mahdu kovinkaan leveää tai syvää kaappia. Tähän mennessä olen Turun seudulla törmännyt vain yhteen silmääni miellyttävään vaihtoehtoon, mutta en tiedä, onko se mahdollisesti jo myyty. Toisaalta tietysti Villinki-vitriini voisi sopia myös keittiön ruokapöydän jatkeeksi.

Lisäksi olen miettinyt vanhan antiikkisohvani mahdollista kunnostamista. Se on päällisin puolin ihan hyvässä kunossa, mutta sen sisuksista pöllähti muuton yhteydessä vähittäisestä hapertumisesta kertovaa pölyä. Jousitus ja myös päälliskangas olisi hyvä uusia jossain vaiheessa. Projekti on varmaan kuitenkin hinnaltaan vähintäänkin uuden sohvan arvoinen, siinä tuhannen euron kieppeillä. Sohva voisi kuitenkin olla eräs mahdollinen sijoitus kohde.

Mitä olisi sinun vinkkisi Tildalle näiden pohdintojen perusteella? Varallisuuteni riittää ehkä yhteen näistä edellä mainituista projekteista.

Mukavaa viikonloppua!

kuva: Boknäsin kotisivuilta.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

persoonallinen talonpoikaiskaappi peittoaa sarjatuotanto-villinkit mennen tullen. itse verhoilijana sanoisin, että jos päällikangas sohvassasi on vielä hyvä,kannattaa verhoilua lykätä.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta villinki on aivan yhtä hyvä vaihtoehto kuin antiikkikaappikin, koska uskon että se on aivan varma tulevaisuuden klassikko. Lisäksi se on hyvin monikäyttöinen eli sopii olkkariin keittiöön ja makkariin.

Mutta jos löydät mielestäsi täydellisen antiikkikaapin niin osta silti se.

Taulu on myös hyvä kohde jos haluat, että perinnöstä jää joku pysyvä muisto.

satunnainen lukija

Karkkis kirjoitti...

Minä sanoisin myös, että talonpoikaiskaappi. Jos sopivaa ei kuitenkaan tunnu tulevan vastaan, niin sitten Villinki. Sopiva aika etsiä kaappia on tietty omasta kärsivällisyydestä ja viitsimisestä kiinni.

Sohvakin on kyllä sellainen, että varmasti kannattaa pitää kunnossa, mutta kannatan silti kaapin ostoa ensin.

Kate kirjoitti...

Vaikea päätös! Kaikki vaihtoehdot ovat hyviä, mutta äänestän vanhaa kaappia. Itselläni on pakkomielle vanhasta mustasta lasiovisesta kaapista, joka olisi ehkä maalattu valkoiseksi sisältä. Sellainen näyttää upealta muuten vaaleassa sisustuksessa.

Anonyymi kirjoitti...

Minä ehkä ostaisin Villinkiä, koska sitä saa aina tarpeen mukaan lisää, kun maljakkokokoelmat karttuvat ;)

Meillä on mummon perintörahoilla aikoinaan hankitut Jacobsenin seiskasarjan valkoiset tuolit. Iloitsen niistä päivittäin, vaikka ovat olleet arjessamme mukana jo seitsemän vuotta.
Aikaa kestävään huonekaluun perintösumman sijoittaminen kannattaa kyllä.
Mekin mietimme pianon hankkimista tuolloin, mutta emme olleet asettuneet pysyvään asuntoon vielä. Tuolit olivat opiskelijaperheen muuttokuormaan passelimpi hankinta.

-maria

Anonyymi kirjoitti...

Kannatan antiikkikaappia.

Turun Tilda kirjoitti...

Verhoilija: Kiitos vinkistä! Luulen, että lykkään siis vielä hetken ainakin sitä sohvan tuunauttamista.

Satunnainen lukija: Olen todella kahden vaiheilla. Kiitos mielipitestä!

Karkkis: Ongelma on se, etten ole löytänyt sitä unelmieni kaappia. Voi olal, että sellainen joskus tulee vastaan, mutta pitäisikö sitten tarttua kohtuu hyvään, kun tila, johon kaappia kaavailen sanelee pitkälti sen millainen kaappi voisi ylipäätään olla. Siihen ei mahdu kovin leveä...

kate: Kiitos mielipiteestä! Tuo sinun kaappihaaveesi vaikuttaa tyylikkäältä!

Maria: Ok ;) Kiitos oman kokemuksen jakamisesta. Mielenkiintoista kuulla, miten ihmiset ovat perintörahojaan käyttäneet.

anonyymi : Ok, Kiitos mielipiteestä!