Italian ja Kroatian väliin mahtuu kaistale Slovenian rannikkoa. Siitäkin tuo eteläinen naapuri (,jonka omaa rannikkoa mitataan tuhansissa kilometreissä) kärttää vielä siipaletta itselleen. Slovenia on onnistunut kuitenkin siinä, mistä muut jugomaat ovat vain haaveilleet: ympärivuotisesta turismista rannikon lomakohteissa . Kesän ohella myös talvella kasinot ja kylpylät täyttyvät italialaisista eläkeläisistä. Meidänkin triesteläinen vuokramammamme mainitsi lähtevänsä lomailemaan Portorozin - Slovenian Torremolinokseen.
Meitä ei paikallinen rantaelämä tällä kertaa kiinnostanut. Sen sijaan suuntasimme Piraniin, Slovenian rannikon idyllisimpään (ja ainoaan) kalastajakaupunkiin. Piran ehostettiin matkailuvaltiksi jo 1980-luvulla, ja viehättävähän se olikin. Tällä kertaa pysähdyimme vain pariksi tunniksi vanhaa kaupunkia kuvailemaan ja evästelemään kukkulan kirkon portailla, mutta toki paikan päällä olisi voinut viettää aikaa enemmänkin. Muistaakseni joku vinkkasi meille, että Piranista olisi voinut tehdä katamaraaniristeilyjä Venetsian puolelle. Melko ihana idea tuleville hanimoonilaisille ;)
Kaupungin talot olivat kauniin pastellinsävyisiä. Sinänsä Piran ei tyylillisesti eronnut muista näkemistämme rannikkokaupungista, ja jos joku suunnittelee matkaa sekä Sloveniaan että Kroatiaan, niin mainittakoon jo tässä vaiheessa, että suosittelen yöpymispaikaksi enemmin Kroatian puolella sijaitsevaa Rovinjin kaupunkia. Silti Piran oli ehdottomasti näkemisen arvoinen, varsinkin, jos tykkää meidän laillamme järjestelmävalokuvailusta. Varsinkin tällaiselle töpperöaloittelijalle siellä riitti oivaltavia kuvakulmia kokeiltavaksi :D
Ja hei, kävihän kaikille varmasti selväksi, että kuherruskuukautta mekin siellä olimme viettämässä ;)
Mukavaa iltaa!
Ps. Kiitos kaikille ihanista blogin synttärionnitteluista! Pus & Kram!
Ps 2. Lanseerasin jälleen kerran pienen kyselyn tuohon sivupalkkiin. Olen kai sitten niin utelias tietämään teistäkin jotain :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti