Alvaria on muistettu monella tapaa viime viikkoina. Eräs muistajista on pojan joulukuussa 92-vuotta täyttävä isomummu, joka lahjoitti lastenlastenlapselleen sata euroa "vaaterahaa". Jotenkin kuitenkin vaatteiden ostaminen tuolla summalla tuntuu turhanpäiväiseltä ja liian väliaikaiselta. Toivoisin enemmin keksiväni jotakin muuta pikkupojalle sopivaa, mikä muistuttaisi häntä myös esiäidistään ;)
Tietysti rahan voisi tallettaa pojan tilille, mutta 18 vuodessa kyseinen summa kokisi sen verran inflaatiota, etten tiedä kannattaako se. Pähkäilin, mikä voisi olla tuolla summalla saatava sellainen asia, joka olisi sen verran iätön, että vielä 10 tai 18-vuotias siitä välittäisi. Oli muuten vaikea keksiä, enkä keksinytkään...
Sitten ajattelin, että ehkei nyt kannata ajatella noin kauaskantoisesti vaan ostaa jotakin ihan lähivuosiksi sopivaa, mutta kuitenkin erityistä. Olen haaveillut monissa blogeissa näkemästäni kanivalaisimesta, mutta se on tuntunut melko tyyriiltä hankinnalta. Ehkäpä isomummun rahalla voisikin hankkia tällaisen yön pimeiden tuntien lohdukkeen ja turvan pikkumiehelle? Mummun kani valaisisi huonetta ja karkottaisi pimeän yön möröt tiehensä!
Vai olisiko teillä muita hyviä ideoita 100 euron budjetille?
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Ps. Haluaisitteko, että teen postauksen Alvarin muista lahjuksista?
Kanikuva haettu täältä ja sienijakkara täältä.
10 kommenttia:
meillä on kustannettu esim lapsen ekaa harrastusta, kun mummi näki iloissaan miten lapsi tykkäsi laulaa ja taputtaa --> aloitettiin muskari
mitäs muuta.. on käytetty rahat osanaa omien lisäksi ihan surutta tarpeelliseen: lämpöpussiin (jossa kukin on nukkunut 3v saakka ulkona, untuvapussin lämmössä) syöttötuoliin (tripp trappissa istuu meillä 8v edelleen omasta halustaan), turvaistuimeen 9-36 kg (on käytetty 6v sitä tuolia jo) kun vaihdettiin pinnasängystä isompien sänkyyn, mummi halusi ostaa sen joululahjaksi. noin ne on käytössä ainakin pitkään, eikä 2kk ajan mitä ehkä paita mahtuu päälle =)
Minusta oikein suloiset kohteet, ja varmasti ilahduttaisivat pientä useamman vuoden.
Meillä on 2,5v. tyttö ja kaksi kertaa vuodessa saa miettiä päänsä puhki, että keksisi "tarpeita" (aka synttärit ja joulu). Oikeasti kun lapsella on kirjoja, leluja ja vaatteita enemmän kuin tarpeeksi (kiitos kirppis- ja alehaukkaäidin jolla on jemmassa seuraava vaatekoko vähintään ja hamsterimummin, joka kotiaan vanhoista lasten tavaroista meille päin ja tuhlaa rahojaan myös krääsään ja halpaan vaatetukseen...voinee aavistaa että ihan kaikkea näitä en meidän riesoiksi tahtoisi). Kivaa olisi jos lahjaksi saisi rahaa, minkä voisi käyttää silloin kun aitoja tarpeita syntyy, mutta valitettavasti (vaikkakin ymmärrettävästi) lähes kaikki tahtovat ilahduttaa lasta tavaralla. No, jouluun on vielä tovi aikaa joten pitää koittaa keksiä jotain...
Jannuhan voi sitten aikanaan periyttää nämä omille lapsilleen. Minusta hyvät hankintaideat.
Minustakin kuulostaa hyvältä, just että iloa lapsena ja iloa aikuisena, kun muistelee lapsuutta -kenties omien lasten kanssa.
Hei, älä käytä lahjus-sanaa. Se tarkoittaa eri asiaa kuin lahja. - Lahjus on vastikkeellinen eli sellainen, josta odotetetaan jotakin takasin. Esimerkiksi poliitikoille ja virkamiehille annetaan lahjuksia.
Halutaan nähdä muutakin lahjoja! :)
Mä ostaisin ehkä jotain taidetta... jonkun sellaisen pienen taulun, joka on kaunis sekä lapsesta että aikuisesta. Satasella saa jo jotain pientä vaikka Turun Taidelainaamosta.
Hyviä lahjaideoita. Mekin saimme 92-vuotiaalta isomummulta vauvalle rahaa 20euroa. Jolla ostin ihanan untenmaille kirja-cd paketin. Sitä on kuunneltu jo monet vuodet ja kirjakin on paksusivuinen ja kaunis muisto kirjahyllyssä. Tuo lamppu on suloinen, mutta kestääkö jos tippuu? ;)
Halutaan nähdä myös muita lahjoja, Tottakai. Niistä saa ideoita vauvalahjoihinkin yms. :)
Minulla oli 25-30-vuotta sitten tuo kärpässienijakkara, hankintapaikkakin oli sama.
Myin hienon jäkkarani kauan sitten Hietsun kirpparilla.
Tuo sienijakkara on säilyttänyt "lumonsa" vuosikymmeniä, ehkä satojakin..
ex-turkulainen
Kippuralla: Ihan perusteltua! Lapsiperheissä rahat ovat aina aika tiukilla, joten tärkeintä on, että lapsuus sujuu mukavasti ja tarpeelliset hankinnat saadaan ylipäätään tehtyä! Muu on sitten ekstraa :)
anonyymi: Haasteellista! Aina ei varmaankaan edes kehtaa vinkata, että tavaran sijasta voisi antaa ihan rahaa johonkin isompaan tavalliseen hankintaan. Jo nyt tuntuu, että tila on meilläkin kortilla, vaikkei varsinaisia leluhankintoja olla tehty. Osaisipa sitä toimia järkevästi sitten joululahjojen ynnä muidne suhteen ja tietysti myös lähisuku, jolle lastenlapsi on se ensimmäinen...
Elina ja Katri: Hyvä näkökulma!
anonyymi: Ok!
anonyymi2: Ok, postaus tulikin jo :)
anonyymi3. Kiitos, hyvä vinkki!
anonyymi4: Kiva lahjaidea teiltä. Pupulampussa on tietysti riskinsä, mutta niin on varmaan muidenkin tavarahankitojen suhteen... Rikkihän ne voivat mennä.
ex-turkulainen. Mielenkiintoista! Onko jakkara oikeasti jokin traditionaalinen suomalaistupien koriste?
Lähetä kommentti