Sain kuulla toissa päivänä, että saan pienen ennakkoperintörahan. Henkilö, jolta rahat perin, on minulle erittäin läheinen, enkä haluaisi käyttää rahoja mihinkään kertakulutukseen, autorahastoon tai elämiseen. Haluaisin, että minulle jää muisto kyseisestä ihmisestä. Siksi ajattelin panostaa johonkin laadukkaaseen huonekaluun, josta olisi iloa moneksi vuosikymmeneksikin.
Koska piano on todennäköisesti liian kallis ostos, muistin vanhat haaveeni
Villinki-vitriineistä. Muuton jälkeen asuintilat ovat tietenkin muuttuneet ja asioita katsoo uudesta vinkkelistä. Olohuoneessa, antiikkisohvan vieressä keittiötä vastapäätä on lieden korkuinen seinämä (tila, joka on tuossa tekstin yläpuolisessa kuvassa takanani). Sen edessä on tähän asti ollut hieman rämä valkoinen pikkulipasto. Olenkin tässä pohtinut, josko tuolle seinustalle sijoittaisi kaksi Villinki moduulia rinnatusten. Lasiseinien sisässä maljakot ynnä muut koriste-esineet olisivat pölyltä suojassa, mutta kuitenkin kauniisti esillä.
Toinen vaihtoehto on käyttää raha vanhan talonpoikaiskaapin hankintaan. Olen haaveillut hankkivani sellaisen jossakin vaiheessa keittiöön. Ongelma on vain se, että kyseisen kaapin tulisi olla kooltaan melkoisen siro, sillä keittiöön ei mahdu kovinkaan leveää tai syvää kaappia. Tähän mennessä olen Turun seudulla törmännyt vain yhteen silmääni miellyttävään vaihtoehtoon, mutta en tiedä, onko se mahdollisesti jo myyty. Toisaalta tietysti Villinki-vitriini voisi sopia myös keittiön ruokapöydän jatkeeksi.
Lisäksi olen miettinyt vanhan antiikkisohvani mahdollista kunnostamista. Se on päällisin puolin ihan hyvässä kunossa, mutta sen sisuksista pöllähti muuton yhteydessä vähittäisestä hapertumisesta kertovaa pölyä. Jousitus ja myös päälliskangas olisi hyvä uusia jossain vaiheessa. Projekti on varmaan kuitenkin hinnaltaan vähintäänkin uuden sohvan arvoinen, siinä tuhannen euron kieppeillä. Sohva voisi kuitenkin olla eräs mahdollinen sijoitus kohde.
Mitä olisi sinun vinkkisi Tildalle näiden pohdintojen perusteella? Varallisuuteni riittää ehkä yhteen näistä edellä mainituista projekteista.
Mukavaa viikonloppua!
kuva: Boknäsin kotisivuilta.
Maaliskuu on ilmeisesti se kuukausi, jolloin kannattaa satsata tulevaan kesäkauteen. En oikeasti usko, että toukokuun lopulla löytäisin enää omaa kokoani. Se on paha juttu, varsinkin jos on mennyt menettämään sydämensä jo helmikuussa. Aika harvoin enää käy näin, sillä unelmieni asut ja asusteet löytyvät vanhojen naistenlehtien sivuilta kauppojen valikoiman sijaan. Voi kiitos Din Sko, kun valikoimastanne löytyi pitkästä aikaa jotain muutakin kuin niittiä ja rokkia.
