Edellisessä postauksessa kerroin yläkerran huoneruletistamme, jonka ansiosta tuo koko asuinkerros on aika sekaisin ja keskeneräinen edelleenkin. Makuuhuoneet ovat kyllä asuttavassa kunnossa, mutta toimivat lähinnä levon tyyssijoina ilman esteettistä iloa tai toimivien huonekalu- ja säilytysjärjestelmien loppuun saattamista.
Tässä kuitenkin muutamia välähdyksiä makuuhuoneestamme. Pahoittelen kuvien sävyeroja, ne ovat pääasiassa instastani poimittuja ja hyvin eri vuorokauden aikaan otettuja. Ehkäpä niistä kuitenkin kohtuullisen kuvan tilanteesta saa :)
Oikeastaan ensimmäistä kertaa kohta seitsenvuotisen asumishistoriamme aikana voin todeta, että makuuhuoneen mittasuhteet ovat asettuneet paikoilleen. Pikkiriikkinenhän makkari on - ei mitään liiempää tilaa - mutta kaikki tarpeellinen sinne mahtuu ilman liian ahtaita tai väljiä välejä ja kulmauksia.
Aiemman makuuhuoneen ongelmana oli juurikin sellaiset tyhjänpanttitilat, joita ei pystynyt hyödyntämään järkevästi. Tämä huone on kokonaisuutena paljon kompaktimpi!
Alunperin meidän piti sijoittaa sänky huoneen ainutta ehjää seinää vasten. Tämän mukaisesti olimme aikoinaan suunnitelleet liukuovikaapiston syvyydenkin. Haasteena oli kuitenkin se, että näin päin molempien yöpöydille ei olisi jäänyt tilaa. Muuttotilanteessa mies ja appi keksivät kokeilla sänkyä ikkunaa vasten. Tähän se sopikin kuin nakutettu! Ikkunan edessä olevasta sängystä oli muuten todella kiva katsella täältä mäen päältä lähitienoon ilotulitusrakettien räiskymistä. Enpä ole sellaista aiemmin sängystä käsin kokenut ;) En kaiken kaikkiaan ole kovin innostunut enää tuosta Ikean Leirvik-sängystä, mutta tällä hetkellä budjetti ei salli uuden hankkimista.
Sänkyä vastapäätä on köyhän naisen walk-in-closet eli vaatekaappini. Olen saanut tässä viimeisimmän kolmen kuukauden aikana myytyä erittäin ison osan turhista vaatekappaleistani, mutta edelleen, kuten näkyy, tekee melko tiukkaa...
Kapselipuvustoprojektini tulee jatkumaan. Toki erittäin ison osan kaapin sisällöstä varastaa työmateriaalini, joukossa on toki myös graduni alkuperäisaineisto kopioituna (opiskeluaikojen muistiinpanoista olen sentään autettavasti päässyt onneksi eroon...). En ole siitä osannut vielä luopua, vaikka tuskin jatkotutkimusta tulen tekemään. Elättelen toiveita, että voisin luovuttaa nuo materiaalit joskus jollekulle toiselle kiinnostuneelle. Äh, kun vauva-ajan tavarat viimein alkavat huveta tuolta lämpimästä varastotilasta, voisin kiikuttaa ne ainakin nyt sinne.
Makuuhuone on vielä tällä hetkellä kovin valju kuten ylimmästä kuvasta näkyy. Tarkoitus olisi tapetoida tuo päätyseinä jollakin ihanalla tapetilla. Tästä saadaankin sitten todennäköisesti aikaan aikanaan painokas perheargumentaatio. Mies halunnee seinälle jotakin mahdollisimman neutraalia ja minä puolestani jotain harmoonista, mutta rehevää :D Henkilökohtainen ykkösvalintani olisi Sandbergin Liljekonvalj, mutta miehestäni sekin on liian räikeä.
Verhoina tulee olemaan nämä vanhat, jo 16 vuotta palvelleet verhot, jotka ovat edelleen makuni mukaiset ja varsinkin väriset. Mattona tulee palvelemaan Ikean vanha Alvine-villamatto, joka on muuten muutamaan kertaan yritetty ostaakin minulta tämän blogin kautta ;)
Mitäs ajatuksia ja parannusehdotuksia makuuhuone teissä herättää? Kaipailisin ainakin ideoita tapettivalinnaksi!
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille :)
Kuva Liljekonvalj-tapetista on lainattu täältä.
6 kommenttia:
Kaunis, kotoisa ja kompakti huone!
Näistä tapeteista ei taida miehesi innostua, mutta mielestäni seinälle sopisi Juhannusruusu, Pip studion Early bird tai Sandbergin Solbacken tai Edgar ljusgrön.
Pidän huonetta hieman persoonattomana ja värittömänä, anteeksi vain. Esimerkiksi olohuoneessa olette onnistuneet mielestäni paremmin. Istuta mies tapehtivaihtoehtojen ääreen ja kysy, mikä sopisi hänelle.
Instagramisi puolelta huomasin, että olit myynyt minun ja varmasti monen muunkin kuolaaman Kaisu Heikkiläsi. Olisi kiva, jos kertoisit, missä myyt vaatteitasi. Nimimerkki olisin ostanut - maksoi sitten mitä tahansa.
Oi, tuo tapetti on minunkin suosikkini! Passaisi teille hyvin, harmi jos mies ei tykkää.
anonyymi1: Kiitos kovasti! Pienuudestaan huolimatta huoneen mittasuhteissa eiole valittamista. Tuo juhannusruusu on ainakin ihana. Täytyy tuatua muihinkin, kiitos vinkeistä :)
Anonyymi2. Totta kai olemme onnistuneet olohuoneen kanssa paremmin, kun se on valmis, höh. Ainakin yritin kertoa, että yläkerta on ihan kesken, mikä on toisaalta erinomaista blogin kannalta, sillä saan postausaiheita prosessin edetessä.
Harmi, että tuo mekko meni nopeasti - olisin laittanut siitä seuraavaksi vinkkiä instaan. Myyn siis mekkoja milloin missäkin, mutta aika säännöllisesti facebookin vintagekirpulla. Mulla ei valitettavasti ole tässä elämänvaiheessa aina mahdollisuuksia tehdä erillisiä myyntipostauksia tänne blogin puolelle (ne vievät aikaa liikaa) :)
anonyymi3: No pehmitys on vasta alkamassa :D
Näyttää hyvältä! Varmasti saatte huoneen sisustettua kauniiksi, kun palaset loksahtelevat kohdalleen. Tapettivinkkejä ei valitettavasti ole, sillä minustakin tuo kielotapetto sopisi hienosti huoneeseen. Onnea taivutteluprojektiin!
Pitkästä aikaa ehdin kommentoida!
Minusta tuo Liljekonvalj-tapetti on hieno! Ei liian räikeä, vaan juuri makkariin sopiva. Mutta eipä tietenkään auta, jos toinen ei pidä siitä. (Lapsen kanssa tapettivalinta oli kenties helpompi tehdä, vaikka käytiin kyllä kymmeniä eri tapetteja useilla eri käynneillä hänenkin huoneensa yhden tapettiseinän vuoksi läpi.)
Tykkään itse tietynlaisesta autiudesta tai värittömyydestä, miksi sitä nyt haluaa nimittää. Kuvien perusteella ei tietenkään saa koko kuvaa huoneesta, mutta minusta tuo makkarinne näyttää jo ainakin puolivalmiilta. Itse varmaan olisin koko lailla tyytyväinen, mutta mulla onkin tapana jättää kokonaisia seiniä tyhjiksi (ja monien mielestä ahdistaviksi)...
Postailehan sitten tapettivalinnasta, kuten varmasti teet ilman kehoitustakin! :D
Lähetä kommentti