sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Puoliäiti


Olen toista äitienpäivää peräkkäin raskaana. Se saa tunteet pintaan.

Viime kesänä synnytyksen jälkeen kriisipsykologi painotti monta kertaa, että olet nyt äiti; olette nyt vanhempia.

Mutta miten voi olla äiti ilman lasta? Minulla oli vain aavistus hänestä, pidin häntä sylissäni vain kerran.

Olenkin ehkä vain puolikas; puoliäiti. En ole koskaan lastani hoitanut, ruokkinut, hellinyt. Sellainen on kai varattu niille toisille; kokonaisille.


Äitiys on hieno tehtävä ja siitä voi olla syystä ylpeä ja onnellinen. Se, mitä ihmisen biologia saa aikaan, ei kuitenkaan tee toisista parempia tai sopivampia tuohon tehtävään. Haluaisinkin muistaa tänä äitienpäivänä kaikkia niitä, jotka sydämessään haluaisivat tai olisivat halunneet olla äitejä. Te olisitte varmasti (olleet) hyviä sellaisia!

Päivän raskausasu:

mekko - H&M (second hand)

nuttu - sama mesta

saappaat - Vagabond

laukku - Marco Polo

sydänriipus - Lindex

korvikset - Itävalta, Schönbrunn

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Virtuaalihalaus sinulle. Päivä ja hetki kerrallansa elämää elää vain voi. Toivottavasti seuraava äitienpäivä on sinulla elävän lapsen vanhempana. Onnea loppuraskauteen!
Luulin itse etten äidiksi tulisikaan lapsettomuushoitojen epäonnistuttua kerta toisensa jälkeen, mutta niin vaan tuli luomusti lapsi vaikkei sen pitänyt lääkärien mukaan olla mahdollistakaan. Äidiksi tulin, kun olin jo pitkälti luopunut lapsihaaveesta.

Anonyymi kirjoitti...

En ole kokenut lapsen menettämistä ja toivon totisesti, etten koskaan koekaan. Mulle on kuitenkin päivän selvää, että kerran äiti tulee aina olemaan äiti, että perhesuhteet jatkuvat kuolemankin jälkeen. Ei tyttösi ole minnekään kadonnut tai sinun oikeutesi olla hänen äitinsä. Olen varma, että tyttärenne seuraa elämäänne ja rakastaa teitä. Jonakin päivänä olette jälleen yhdessä.

Hyvää äitienpäivää!

Satu-Elina kirjoitti...

Koskettavia mietteitä. Itselläni on ollut äidiksi tulemisessa aivan uskomattoman hyvä tuuri ja olen tuntenut siitä melkein syyllisyyttä. Niin moni olisi varmasti ollut parempi äiti kuin minä, miten juuri minä olen ansainnut tämän onnen...
En edes osaa kuvitella kuinka rankkaa sinulla on ollut viimeisen vuoden aikana mutta olen ihaillut sitä avoimuutta jolla olet kertonut näin kipeistä asioista. Toivotan kaikkea hyvää ja onnellista raskauteesi!

Lady of The Mess kirjoitti...

Hienoja, koskettavia mietteitä. Jaoin eilen henkilökohtaisella FB-seinälläni piispa Irja Askolan äitienpäivärunon - nyt, kun luin tämän ja Peltotien päässä -blogin Päivin kirjoituksen laitoin sen myös blogini Fb-seinälle<3 - Irja Askola osaa sanoittaa ja nähdä syvälle erilaisten naisten tuntoja.

Alma kirjoitti...

Koskettava postaus, jälleen kerran.
Minusta jollain tutullani oli mukava äitienpäivätoivotus Facebookissa. Siinä toivotettiin hyvää äitienpäivää äitien lisäksi mm. kaikille äidittömille, äitinä olleille, äidiksi tuleville ja äidiksi haluaville.

Pijoha kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.