Mikäs se siellä puputtaa?
Meille pupu loikki tuliaisena jostakin Tukholman vanhankaupungin putiikista. Nyt aamulämpötiloja ei tarvitse enää arvailla Pekka Poudan edellisen illan ennusteiden perusteella :)
Ikkunan sumeusastetta ei välttämättä tarvitse kommentoida boksin puolella...
Viikonlopun muihin iloihin ovat kuuluneet kahvihetki sienimetsässä, lampaankääpä-, tatti- ja kehnäsienileivät elokuvahetken lomassa sekä pellolta poimittujen ilmaisten auringonkukkien asettelu maljakoihin. Ymmärrän hyvin, miksi eräs serkkutytöistä halusi aikoinaan hääkukikseen noita kaunottaria...
Illanhämyssä tuijottelin lahdelle ja huikkasin miehellekin, että mitä kummaa tuolla tapahtuu...
Mies muisteli, että kyseessä taitaa olla muinaistulien yö. Tällöin ympäri Itämeren rantoja poltetaan kokkkoja vanhojen muinaisten aikojen muistoksi. Tuolloin lähestyvistä vihollisista oli tapana varoittaa merkkitulten avulla. Tapahtuman viralliselta sivustolla muinaistuli-tapahtumasta kerrotaan näin:
Nykyisin muinaistulia sytytetään Itämeren rannikolla symboloimaan Itämeren maiden yhtenäisyyttä. Samalla muistutetaan mereen liittyvästä historiasta ja kulttuuriperinnöstä. Elokuun lopussa sytytettävät tulet viestivät ihmisten vuosituhansia kestäneestä katkeamattomasta siteestä Itämereen ja lupauksesta ryhtyä toimiin sen suojelemiseksi. Muinaistulia poltetaan myös niiden muistoksi, jotka eivät koskaan palanneet mereltä.
Tulia näkyi meille asti kolme. Bongaatko ne kuvasta? Hieman harmi, ettemme muistaneet tapahtumaa, olisi ollut kiva mennä seuraamaan paikan päälle jonkin tulen sytyttämistä. Oli silti ihanan tunnelmallista seurailla tulien loimotusta näin hieman kauempaakin.
Mukavaa päivänjatkoa kaikille :) Kiva, kun olette piristäneet minua viime aikoina lukuisilla kivoilla kommenteilla :)
3 kommenttia:
Ihana pupumittari! minäkin ostan tuollaisen heti kun näen. Tuollainen piristää päivää ja tuo hyvän mielen.
Vakkari
Pupumittari on aivan päällikkö! Heti ostaisin itselleni samanmoisen, jos vain olisin Stockholmiin menossa.
Ja auringonkukat ovat niin kauniita, että täytyypä itsekin mennä niitä poimimaan maljakkoon. Täällä meillä kunta viljelee niitä aina kaksi pientä peltotilkkua asukkaittensa iloksi, kuka tahansa saa mennä niitä poimimaan.
Kauniita kuvia, mutta pakko muistuttaa auringonkukkien olevan allergisoivia. Vein niitä kerran opehuonetta ilostuttamaan ja seuraavalla välkällä herkimmät jo osoittivat allergisoinnin faktaksi.
Leena
Lähetä kommentti