Koittipa lopultakin sellainen aurinkoinen päivä, jolloin saimme, emme vain vieraaksemme vaan toivottavasti pysyväksi seuraksemme, kaksi viehättävää tuttavuutta - Vuokon ja Huvituksen.
Huvitus on hienoa vanhaa suomalaista sukua Huittisista. Hän on aikainen herkku, joka kypsyy jo elokuussa. Huvitus on mehukas, vaikkakin hieman altis ruvelle. Odotettavaa on, että hän ei kasva kovin korkeaksi, mutta pölyttää hyvin.
Vuokko on entisen naapurimme koiran kaima ja herätti siksi heti sympatiamme. Tämä neiti on ihan paikkakuntalainen, joten pitihän oman kylän tyttö saada pihamaan koristeeksi. Ei Vuokko kuitenkaan mikäään seinäruusu ole, vaan tuo sokerisen hapokas, valkean ja kuulaan oloinen, on olemukseltaan voimakaskasvuinen ja oksakulmiltaan hyvä.
Plantagenin puutarhuri pyöritteli hieman päätään, kun halusimme kaksi tainta. Aikoisimmeko kenties perustaa mehupuristamon?
No, jos siiseli yhtään juuria säästää, niin toivotamme naapuruston pojat ja tytöt omenavarkaisiin! Tänä vuonna kuitenkin nipsimme pois omenanalut pois ja toivomme hyvää haaroituskarmaa :)
Erinomaista vappua kaikille!
2 kommenttia:
Heippa, jos saan hieman pilkkua viilata; Huvitus on lähtöisin Yläneeltä. Omenapuulla on jopa pieni tarina.
http://www.museoylane.fi/legenda
AnnaS: Kiitos linkistä ja tarkennoksesta :)
Lähetä kommentti