keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Alvari-taaperon aakkoset

Tervehdys taasen!

Viime aikoina minun on tullut turistua perheasioihin liittyen enemmän tuosta raskaudesta ja taaperoikäisen Alvarin kuulumiset ovat jääneet vähemmälle. Otetaanpa vahinko korkojen kera takaisin ja seuraavaksi vuorossa on Alvarin elämään, mieltymyksiin ja arkeen liittyvät aakkoset. Osa näistä on varmasti hyvin tavanomaisia muille saman ikäisille lapsukaisille. Kommentoikaapa toki, mitkä kirjaimet täsmäävät ja mitkä eivät täsmää teidän lapsukaisiinne :)

Eli olkaapa hyvät, nyt estraadi on Alvarin:

Autot

Vaikka Alvari on erittäin hellyydenkipeä ja erityisesti pehmo(eläimille) aikaa, ruokaa ja rakkautta jakava pikkupoika, ovat hänen sydämensä valittuja autot. Pärinä alkaa suurin piirtein heti, kun poika saa silmänsä auki. Ruokakin maistuu usein paremmalta, kun suuhun (talliin) luikahtaa kippiauto, tankkiauto, lava-auto, rekka-auto, motskari, bussi, isin auto, ukin auto, kanan auto, possun auto... You Name It...


Vaikka meille ei ole toistaiseksi ihan hirveästi hamstrattu vielä leluja, on Alvarin autovalikoima jo ihan kunniakas. Suurin osa autoista on hyviksi koettuja suomalaisia Plaston autoja, mutta mahtuu joukkoon muutama harvinaisuuskin kuten tämä viime kesäinen kirppistraktor, joka tosin hajosi nyt pari päivää sitten...

Banaani

Alvarin ykkösherkku on banaani. Eipä ole tullut vastaan vielä ruokaa, joka ei olisi mennyt alas banaanin paloilla. Oikeastaan minun pitää vähän hillitä (itseäni ja) poikaa, ettei banaaneja tulisi syötyä liikaa. Välipalaksi otetaankin usein päärynää, omenaa tai mansikkarahkaa ja bansku jätetään varta vasten puuron kylkiäisiksi.



Carle, Eric

En tiedä, onko Pikku toukka paksulainen tällä hetkellä Alvarin lempikirja, mutta ainakin se on kirja, jota on luettu  matkan varrella eniten! Erityisesti Alvaria kiinnostaa se kuuluisa lauantain herkkusivu. Poika ei ole kyllä edes saanut vielä maistaa kaikkia sivulta löytyviä kulinaristisia nautintoja, mutta erityisesti juusto saa aikaan "Nan-nan-nan"-maiskutuksen. Jäätelö tullee olemaan seuraava hartaudella tutkittu artikkeli, sillä poika sai tällä viikolla elämänsä ensimmäisen jäätelötuutin. Voi sitä nautinnollisuuden määrää! :D

Dublot

Niitä voi maistella, niitä voi paistella pannussa eläimille ja dublo-autoilla voi ajella. Isikin osaa!

Epeli-ilme

Alvarin bravuureihin kuuluu epeli-ilme. Sitä on tietysti hieman vaikea selittää kuvaa laittamatta, mutta poika saattaa tuijottaa kulmiensa alta pää hieman alaviistoon suunnattuna jopa minuutteja ja vetää sitten lopuksi hymyn. Välillä silmät pyörivät kuin emohuuhkajalla, siis sellaista ihme filmausmulkoilua. Emme todellakaan tiedä, mistä hän on moisen oppinut, ehkä olen torunut häntä vihaisen näköisenä ja poika on siitä napannut ilmeen vekkuliarsenaaliinsa.


Football

Alvari tuntuu syntyneen potkimaan palloa. Heti ensimmäisen kerran kävelyiässä pallon nähdessään hän lähti kuljettamaan sitä potkimalla eteenpäin. Tämän jälkeen pallo ja poika ovat olleet erottamattomat! Keinuminen on so last season!



Gugguu

Kallis merkki, jota meidän perheeseemme ei ole hankittu. Kuten ei Mini Rodinia tai muitakaan. Tykkään kyllä laadukkaammista lastenvaatteista, mutta meillä ne tarkoittavat lähinnä Me&I:n, Noshin, PoP:in ja Pompin kierrätettyjä vaatteita. Välillä, Lindexin tai Kappahlin ota 3 maksa 2-päivinä mutsi on saattanut tuhlata lapsilisiä kyseisten merkkien ihan uusiinkin vaatteisiin.

Alvari itse rakastaa vaatteita, joissa on autojen, eläinten tai hedelmien kuvia. No, mitäpä muuta pienille pojille edes olisi tarjolla ;)

Hangoittelu

Vaipanvaihto? EI! Paidan pukeminen? EI! Kenkien laittaminen jalkaan? EI! Tutti pois suusta? EI! Loppupäätelmä:Älä kysy mitään taaperolta. Tee vain niinkuin parhaaksi näet. Ja tosiaan, meidän poika ei edelleenkään pahemmin suomea puhu, mutta kieltosana tulee hienosti ;)

Iltarutiinit

Meillä niitä ovat hampaiden pesu, rasvaus tarvittaessa, vaipanvaihto, iltasatu (Maatilan askareet- tai Eetu-pupu-kirjoista), tuttien luovuttaminen pojalle sekä pehmonallelle, äidin ajoittainen iltarukous ja/tai unilaulu "Pieni pojan palleroinen". Emme useinkaan jää nukuttamaan poikaa vaan sanomme vain "Hyvää yötä, pieni kulta". Usein miten poika nukahtaa itse vartissa omaan huoneeseensa. Ranskalaista kasvatustako? Ehkä, mutta toimii meillä.

Järjestysmies

Alvari on hieman pedantti luonne. Kerroin jo taannoin hänen tutkineen innokkaasti mmun muassa ruuveja, mutta nyt vanhemmalla iällä jonkin sortin siivousgeeni: poika kulkee pitkin huushollia mummin virkkaama siivousrätti tai leikkimoppi kädessä ja putsaa paikkoja. Mammaa poika komentaa suoristamaan rytyssä olevat matot.Lattioilta poika tuo taas minulle löytämiään suurikokoisia roskia. Maito- tai vesitippa lattialla saattaa saada pienen ukon hermostumaan. Mistä lie perinyt moisen ominaislaadun - ei ainakaan äidiltään :D

Kissa

Alvarin suosikkieläin on kissa. Se on myös ainut eläin (lintujen ohella), joiden perään hän lähtee juoksemaan maukuen samalla hellästi. Välillä poika menee myös halimaan huoneensa kissaverhoja.


Lammas

Kissojen ohella Alvarin suosikkieläimiä ovat lampaat. Niitä on päästävä ruokkimaan Tuorlaan tai muualle Turun seudulla ja poika hokasi hetkessä, miten ruokkiminen tapahtuu.

Kotona Alvari voi puolestaan toteuttaa märehtijäin hoitoa harjailemalla ja syöttämällä keinulammastaan. Oppipa poika viimein myös lassoamaan lampaan ja nousemaan itsenäisesti elikon selkään ;)


Musiikki

Alvari on musiikki miehiä. Hei kun äiti alkaa laulamaan "Jos sun lysti on" tai "Kapteeni katsoi horisonttihin", poika alkaa taputtaa käsiään. Toisaalta talvinen muskarikokeilu ei ollut mikään suksee, sillä naperoa kiinnostivat enemmän vanhan urkuharmoonin sisukset ja muskariluokan ovesta karkaaminen. Sen sijaan muskarituokiot ukin ja mummin kanssa ovat sujuneet huomattavasti paremmin. Alvari on ollut suorastaan lumoutunut ukin kitarasta ja pianonsoitosta mummin sylissä. Hän osaa jo itse hakea koskettimistosta lintu- ja karhuäänet. Arvaattekos te, mitä ne ovat? ;)

NaperoNaksu

Ostosreissujen ja arjen pelastus. Maistuvat aina meidän pikkumiehelle!

Oma tahto

Hangoittelun ohella orastavaan uhmaan kuuluu kaiketi se, että tietyt jutut Alvari haluaa tehdä itse. Tällainen asia on esimerkiksi hampaiden peseminen. Äiti ei saa koskea harjaan! Harjaa (ja tahnaa) imeskellään suurella hartaudella , mutta annapa olla,kun äiti haluaisi viimeistellä pesun...

Pottatreenit

Voi huokaisu! Näitä on nyt jatkettu puolisen vuotta, pääasiassa aamupuuron jälkeen. Yhden kerran pottaan on tullut jotakin pissaa suurempaa ja se oli tuolloin marraskuussa! Isoäidit ovat sitä mieltä, että padilta näytettävät piirretyt ovat todennnäköisesti niin jännittäviä, ettei torttuun jaksa keskittyä. Minä taas olen sitä mieltä, ettei pottailusta tule yhtikäs mitään, jos poikaa ei saa istumaan aloillaan. Pattitilanne. Katsotaan, missä mennään taas puolen vuoden päästä ;)


Quu ja tähdet

Suuria ihmetyksen aiheita taivaalla...



Rakkaus ruokaan

Ruoka on elämän eliksiiri ja nautinto; sen poikamme on hyvin oivaltunut. Alvari on ollut alusta asti hyvin kaikkiruokainen: puuro menee kahdesti päivässä, hedelmät, marjat ja kasvikset käyvät. Ukin kuha ja hirvipaisti kelpasivat! Pojan erityisiä herkkuja ovat raejuusto, avokado, juusto, banaani, mansikkarahka, leipä ja toki myös pulla ja jäätelö.

Suukko

Alvari on hellä poika. Spontaaneja haleja saavat äiti, isi, keinulammas sekä pehmolelut. Myös suukon poika osaa antaa. Se on tosin enemmän sellainen märkä nuolaisu. Näitä saavat edellä mainittujen kohteidne lisäksi myös kirjojen kuvat, joihin Alvari on ihastunut :D

Tutti

Kyllä vain. Sitä meidän poika syö. Kovasti on uhattu, että kesän myötä tuti lähtee mökin peuralle, oravalle, varikselle...

W/Varis

Alvarin lempilintu eli Krhaak!

Xylitol-pastillit

Tämä on lähinnä muistutus äidille! Näitä ei olla vieläläkään aloitettu :O Toivottavasti jälkipalaksi annetut juustosiivut ovat ehkäisseet purukaluston tuhoutumista edes hieman...

Ystävä

Alvari ei ole vielä kovin kronkeli ystävien suhteen. Ystävä voi olla nalle, traktori tai pappa!



Zzz...

Alvari on ollut suhteellisen hyvä nukkumaan halki pienen elämänsä. Yöunilla poika viihtyy noin ilta puoli yhdeksästä aamu puoli kahdeksaan. Tämän lisäksi poika vetää noin kolmen tunnin päikkärit päivittäin.

Nukkuvaa pientä lasta on niin suloista katsoa. Alvarin lempiuniasento vaihtelee, mutta eräs  vakiintuneita

Åbo

Alvarista tulee kaiketi sitten varsinaissuomalainen. Välillä se kirpaisee hieman sydänalaa, mutta hyvä näin. Täällä on kuitenkin tukiverkkoja, vanhemmille toistaiseksi työtä ja ystäviä. Osaisiko sitä muualle edes sopeutua haaveilusta huolimatta?


Äiti

Ilmeisen keskeinen tekijä pienen pojan elämässä, kun sana oli ensimmäisten opittujen joukossa :)

Ötökät

Tänä kevät/kesänä maailma on avautunut Alvarille ihan uudella tavalla. Viime suvihan mentiin vielä lähinnä ryömimällä, joten

Huh, huh! Tämän postauksen väsäämisesssä meni kuulkaa aikaa Alvarin useampi päiväuniaika. Toivottavasti oli teistä sen väärti :) Haastankin kaikki blogiani lukevat taaperolliset blogistit laatimaan vastaavan postauksen omasta jälkikasvustaan!

Ps.Olen näitä aakkosia harrastanut muuten ennenkin; sellaiset löytyvät muun muassa sisustukseen, tyyliini ja joulunviettoon liittyen :)

3 kommenttia:

Kutri kirjoitti...

Eiiii, noita pieniä käsiä nuottivihon reunassa!!! Mää en kestä kun omat on jo noin isoja. *kyynel*

Karkkis kirjoitti...

Hauska postaus Alvarin elämästä! Pitääkin toteuttaa 1-vuotispostauksena vaikka tämmöiset aakkoset.

Turun Tilda kirjoitti...

Kutri: <3 niin se aika kuluu. Tuo Alvarinkin käsi on jo huomattavasti isompi, sillä kuva on melkein vuoden takaa...

Karkkis: Jee! Teepä niin :)