Pomp de Lux-pantoja (äidille) ja se kaikista mieluisin imetysmekko

Torstaista!

Tuttavapiirissäni järjestettiin tuossa kuukausi takaperin Pomp de Lux-lastenvaatekutsut. Mieheni oli vannottanut minua etukäteen että "pojalle et sitten osta mitään sieltä Ponks-tapahtumasta (:D)".

Juu, en ostanut.

Sen sijaan pojan äitinä taas kihisin, kun tytöille oli tarjolla kolme rekkiä mekkoja ja isoille ja pienemmille herroille taasen se yksi rekki tyhmän neutraaleja vaatteita. Miksei suunnittelijat käytä poikien vaatteiden kohdalla samaa mielikuvitusta kuin tytön vaatteita luodessaan? Osaisin tältä istumalta kuvitella rouhealla ja leikkisällä otteella symppiksiä vaatteita, mutta Ponks-tyypit ilmeisesti eivät osaa ;) Rähisin aikoinani poikien vaatteista jo tässä postauksessa, mutta kutsuilla löi uudelleen yli laidan :(

No, ostin sitten kiukkuani tyynnytellääkseni itselleni muutaman Ponks-pannan. Pikkulikalla ne olisivat varmaan ihanan ylisuuria, mutta kyllä tämä muorikin sai ne pään ympäri menemään ;D

Ihan loistavat kapistukset - miksei vastaavia rautalangalla kieputettavia versioita ole muilla valmistajilla? Tai sitten on, en ole vain käynyt miesmuistiin noissa massatavaraketjuliikkeissä. Saa siis vinkata! Haluan näitä sateenkaaren kaikissa väreissä, sillä iät ja ajat olen kärsinyt siitä,ettei pannat pysy päässäni. Löytyipä sopivat sitten tässä hehkeällä aikuisiällä!

Pannat kustansivat 12,9 e (paketti sisälsi myös joitain pinnejä ja hiuslenksuja) ja ilmeisesti muutkin mammat ovat ostaneet niitä ihan itselleen.

Ylläni oleva mekko on taas ollut jo puolen vuoden ajan lempparini kuudesta käytettynä ostamastani Boobin imetysmekosta. Edellinen omistaja oli lyhentänyt helmaa ompelijalla ja luopui mekosta imetyksen päättyessä haikeana. Lupasin mekolle hyvän kodin ja ehkä siitä riittää mekoksi vielä joskus jollekin kolmannellekin :)

Mukavaa torstain jatkoa ja osallistukaapa edelleen sivupalkin kyselyyn :)

Kevätjuhla-asu vuosimallia 2014

 1. Tuuli hiljaa henkäilee,
aalto vapaa välkkyilee,
pikkulintu suruton
laulelee; "nyt kevät on!"
Vuokko kaino kuvustaan
avaa silmäns' unestaan,
kaunokuvat hymyten
nousee kasteniityllen.

 

2. Pursi kaunis kiikuttaa
somasti sen soutajaa!
maamies peltoon pehmeään
kylvää, kyntää siementään
Lapset kukkakimpuillaan
koristavat hiuksiaan,
riemulaulu verraton
kaikuvi: "nyt kevät on!"

Tämän lapsuuteni lempikevätjuhlalaulun (Suvivirren ohella) myötä haluan toivottaa kaikille uurastuksensa päätökseen saaneille lempeitä kesätuulia ja lämpimän luonnonvesien virvoittamia varpaita :)

Samalla kaksi vinkkiä kesäisten juhlien mammavieraille ja -juhlakaluille: Mamaliciouksen venyvä trikookynähame on raskausvaatteiden aatelia. Enpä taida tarvita muita hameita tänä kesänä ;) Perinteistä Tilda-kampausta voi taas piristää keväisellä kukkaseppeleellä ja hehkua kilpaa omenankukkien kanssa. Näitä löytää ainakin Glitteristä ja Accessorize-liikkeistä. Omani sain mieheltä hääpäivälahjaksi (pienten vinkkausten jälkeen...).

Oikein ihanaa päättäjäisviikonloppua kaikille! Minä kätken sydämeni sopikoihin muutaman ihanan palautteen, joita sain opiskelijoiltani ja haikeana muistelen matkaa, jonka sain tehdä jopa kuudennestä luokasta asti opettamieni nuorten kanssa.

HiroNIA-päähine

Huomenisia!

Koska keho muuttuu ja paisuu, ajattelin satsata pukeutumisessa raskausaikana asusteisiin. Päälaella keikkuvat pikkuhatut ovat eräs heikkouteni, joita harrastan vapaa-ajan pukeutumisessa - kouluun en nyt oikein osaa sellaisessa lähteä ;)

Tyylillisiä esikuvia ovat tietysti tässä mielessä vanhan ajan hyvin pukeutuneet daamit sekä tietysti Cambridgen herttuatar Catherine.

Löysin Eijan muuttoalesta soman hatun, jota olin kyllä vilkuillut jo aiemmin. Se osoittautui tamperelaisen salonkiompelimo HiroNIAn tuotannoksi eli kyseessä ei ollut tällä kertaa vintagehattu. Eija kuitenkin kertoi ostaneensa hatun alunperin itselleen, joten nyt hieman löysästi tulkisin hatun olevan käytetty ;) Toki mielestäni suomalaista käsityöyrittäjyyttä voi kierrätyskeijuvuoden aikana ihan hyvin tukea.

Hatun väri on houkuttelevan keväinen. Te pitkäaikaisemmat lukijat jo ehkä tiedättekin, että vuodenaikojen mukaan vaihtelevan värikarttani mukaan yleensä syksyllä innostun kylmistä marjaisista sävyistä ja keväisin sitten hieman pehmeämmistä ja koralliin sointuvista pinkeistä. Nyt on siis kauden virallinen keväthattu hankittu!

Edustavasta raskaustyylistä puheenollen, suositelkaapa kivoja kotimaisia ja ulkomaisia raskaustyyliblogeja! Olisin kovin kiitollinen :)

Mukavaa päivänjatkoa!

Modernisti mummo

Jaahas. Alkaa olla tosiaa se aika vuodesta, jolloin blogin visualisoiminen omin valokuvin on lähes mahdotonta. No, allekirjoittanut yrittää nyt parhaansa... Mieluummin siedän tätä epätäydellisyyttä ja jaan läpi virtaavat fiilikseni kanssanne kuin yritän tehdä yhden täydellisen postauksen kuussa. Eiks jeh?

Tämän viikon teema näyttääpi olevan vaihteeksi moderni mummoilu. Voisin oikeastaan kuvailla omaa sisustustyyliäni romanttisen mummolan ja rouhean tehdastyylin risteymäksi. Vai keksiikö joku jonkin paremman ja lyhyemmän termin :D

Uusin mummolavaikutteinen sisustuslöytö tarttui mukaan kolmella egellä Ihana Kirppikseltä. Kyllä noista virkkauksista nyt sen verran maksaa. Tietysti toivottavaa on, ettei mikään tupajumilutikka ole tehnyt taloaan tuohon tyynyyn. Pitäisiköhän se pakastaa vai saunottaa? Vai mahtaakohan polyester edes maistua örvelöille...

Mummoiluteema on näkynyt arjessani myös muilla tavoin. Verailin eilen vaihteeksi Eijalla ja löysin kivan mummotalvipipan! Eija värkkää vanhoista neuleista ynnä muista kierrätysmateriaaleista söpöjä turbaaneja (25 e). Kerrankin tuntui, että löytyi hattu minun malliselleni päälle.  Uniikkikappaleisiin löytyy myös vanhan ajan kaulaliinoja ja säärystimiä.

Ehkäpä parempia kuvia sitten kevättalvella... Nyt tämä mummo kaivaa koepinot esille, hörppää kahvia ja alkaa Ellie Gouldingin tahdissa pistettyämään lukiolaisten taideanalyyseja. Saa nähdä, miten on määritelty tällä kertaa goottilaiset katedraalit, Rembrantin barokkimaalaukset sekä se eräs  kuuluisa "Nokia - Connecting People" -fresko.

Mukavaa iltaa!

Hemmotteluksihan se meni!

Perjantaista!

Tiedän, keskiviikkona shoppailumopo taisi hieman karata käsistä.. Minulla on muutama traditionaalinen ajankohta vuodesta, jolloin oikein odotan tiettyjen liikkeiden alennusmyyntejä tai tarjouksia.

Kirjojen osalta sellainen taitaa olla joulun jälkeiset alennukset niin Akateemisessa kuin Suomalaisessa Kirjakaupassa. Kesäkuisin olen taas hamstrannut lomalukemiset Suomalaisen pokkarialesta. Voi että, tämä on NIIN luksusta pelkän kokeiden korjaamisen tai opintosuoritusten sijaan... Toki minun pitäisi väsätä kokonainen proseminaari kesällä, mutta tällä hetkellä en jaksa edes ajatella asiaa... On mulla oikeus nauttiakin kesästä ja lukea ihan mitä huvittaa! Sen verran väsy olo on tällä hetkellä.

Tällä kertaa luettavaksi valikoitui Mma Ramotsewea parin lisäkirjan verran. Parissa kuukaudessa ehtikin jo tulla ikävä tuoa sympaattista botswanalaista ladya. Muut kirjat valitsin hämärien positiivisten muistikuvien perusteella tai ihan takakannen tekstien perusteella. Oletko sinä lukenut jonkin noista romaaneista? Mistähän kannattaisi aloittaa? Muistelen, että ainakin tuota Falconesin Meren katedraalia hehkutettiin joitakin vuosia sitten.

Toinen pahoja kuolaus- ja tärinäefektejä aikaansaava ale on kohdallani Accessorize-putiikin ale. Tällä kertaa mukaan tarttui kohtuullisesti värikäitä korviksia (nuo siniset tulevat olemaan IHANAT sen 60-luvun leningin kanssa!).

Hieman epätildamaisempaa linjaa edustavat tuo Afrikka-henkinen kaulakoru ja VARSINKIN tuo lepardihuivi. Jotenkin vain koin, että sille voisi olla kesän aikana kuitenkin käyttöä. Jos ei ole, niin arvon vaikka teille ;)

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä aleostoksena löysin tosiaan balleriinat Aleksilta. Nämä nahkakengät tuntuivat ok hyviltä jalkaan (eivät tosin yhtä hyviltä kun kaksi vuotta käytössä olleet Mangon punosballeriinat), ja hankin vielä erilliset nahkaiset pohjalliset pidentämään kenkien käyttöikää ja pehmentämään kävelyä.

Nyt annan synninpäästön itsellni tästä tuhlailusta, lupaan nauttia löydöistäni ja pistän samalla kukkaronnyörit kiinni. Seuraava loputon rahareikä on jo hyvin tiedossa. Meidän pitäisi myös hankkia liukuovikaapistot työhuoneeseen. Minkä firman/ merkin palveluihin olette olette olleet tyytyväisiä? Kaapit pitäisi kaiketi teettää ihan mittatilaustyönä, jotta kohtuullisen korkea huonetila saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla :)

Mukavaa viikonloppua!

Ps. Huomioikaapa sivupalkin pienimuotoinen kesäkysely :)

Kruunuksi kutreille

Tyttökullat! Saanen esitellä marjaväriviikon todellisen huipennuksen:

Nyt se löytyi, kauan etsimäni vintage-hattu kutreille Tilda-kampauksen pariksi. Osoite oli jälleen VintagEija´s.  Milloinkas otetaan erä sunnuntaibridgeä kera tykötarpeiden?  ;)

Under mitt vintageparaply

Tänään päivän tunnus olisi voinut kuulua  "I´m Crying in the Rain" sen kuuluisan sadetanssin sijaan. Mies nimittäin nappasi aamulla vahingossa puhelimeni mukaansa töihin.  Sitä tuli sitten etsittyä ihan paniikissa ennen töihinlähtöä - tarkoitukseni oli ehtiä ennen oppitunteja suorittaa hurja monistussessio kopiokoneella, mutta puhelinepisodi oli lähes sotkea kuviot.... Kaiken lisäksi meidän piti tavata töiden jälkeen Turussa, mutta kuinkas sovit, kun et tiedä, missä puhelin on! Lopulta tajusin miehen ehkä ottaneen puhelimen, ehdin töihin ajoissa kyllä kopioimaan ja lähettämään miehelle s-postia, mutta aamupala jäi hyvin vajaaksi...

Kolmen rämmityn kaksarin jälkeen koitti sitten Turku-reissu. Pääsin VintagEijas'iin sovittamaan erästä muokattavana olevaa kynähametta sekä uusia talvihousuja, mutta sitten alkoi kaatosade (joka jatkuu yhä)... Sontikan olin jättänyt tietysti hyväuskoisena autoon, joten ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ostaa ihana vintage-sateenvarjo ;)

 Tällaiset 60-lukulaiset ovat onneksi sen verran vankkaa tekoa (toisin kuin uudiskama), etteivät ne tee "nasuja" edes turkulaisessa tuulessa!

 Tuskin lähtee siis yksi Tildakaan lentoon ;) Mukavaa illanjatkoa!

Yksi johtaa toiseen - Part Two

Perjantaista!

Nonniin... Nyt siihen toiseen veskaan eli ensimmäiseen laukkuostokseeni. Mieheni mukaan pillastuin siis jo heti Helsinki-Vantaalla, kun näin merkkilaukkuliikkeet. No saattoihan se ainakin ulkopuolisen silmin siltä vaikuttaa, mutta kyllä tuota shakkinappulan siirtoa oli jo useamman vuoden ajan mietitty. Minna Parikan Maxinehan on kuulunut haaveisiini jo pitkään, mutta kuluneen vuoden aikana jouduin toteamaan useampaan otteeseen, että se, mitä minulta oikeasti puuttui, oli pieni sievä musta käsilaukku ilta- ynnä muihin menoihin - siis sellainen, mikä toimisi illanistujaisista hautajaisiin ja syntymäpäiväjuhlista parempiin työmenoihin. En tarkoita tällä sellaista varsinaista iltapukulaukkua, joita tulee tarvittua aika harvoin.

Laukku, jota mielestäni tarvitsin, on Longchampin Roseau.

Olkoon tämä nyt sitten valmistujais-/ 30-vuotislahja itselleni. Roseau on varmasti jonkun mielestä hieman pliisu, mutta menee varmasti vintage-henkisten mekkojen kanssa. Tämä oli tällainen varman päälle valinta :) Parikat kyllä edelleenkin kiiltävät silmissä, mutta mitäpä, jos vaikka viiden vuoden jälkeen kengät eivät enää mahdu jalkaan? Laukku mahtunee käskynkkään joka tapauksessa :) Hui, toivottavasti ostos ei ollut huti. Se on mielestäni sellainen siinä tapauksessa, jos alan panttailla veskan käyttöä!

Mukavaa viikonloppua kaikille :)

Yksi johtaa toiseen - Part One

Kai se on niin, että kun kerrankin teet päätöksen ja ostat jotakin kallista, niin sitten löydät heti perään jotakin vielä parempaa naurettavaan hintaan. Minulle kävi juuri näin Itävallan matkalla - täydellinen italialainen nahkalaukku alehintaan  a´29 euroa tupsahti silmieni eteen kaikissa mahdollisissa väreissä heti kun olin tehnyt sen elämäni ensimmäisen merkkilaukkuostoksen (ja en siis mitään suuruudenhullua). En sitten oikeasti kehdannut ottaa tätä myös hiekanvärisenä. Ajattelin kai, että superahneella on kuitenkin se paskanen loppu. Onhan? ;)

 Tämänpäiväiseen asuun sonnustautuneena voisin kuvitella aloittavani myös työvuoden sitten joskus reilun viikon päästä... Jos siis vain ilmat sallivat. Siitä kalliimmasta laukku ostoksesta sitten huomenna.

Ps. Sanokaapa, mitä pitäisi tehdä tuolle juurikasvulle ensi maanantaina. Hiuksista aion nipsaista ainakin 5 cm pois. Alan vihdoin uskoa, että puoleen selkään ulottuva prisessahiukset eivät vain ole mun juttuni. Hiukset näyttävät nIiin paljon tuuheammilta lyhyempinä. Hieman kyllä haikailen Julia Tymoshenko-lettikruununi perään, mutta realistinen on oltava!

Sinikukallisen mekon päivitys kevääseen

Ulkona tuulee ihanasti! Se on sellainen kevättuuli, joka sulattaa lumen ja karkoittaa pilvet taivaalta!

Tuollainen keli inspiroi vihdoin myös pukeutumaan hieman keväisemmin. Tänään se tapahtui päivättämällä ympärivuotisessa käytössä olevaa Zaran mekkoa

Tumman neulenutun tilalle tuli kermanvaalea yksilö. Kengät ja nahkavyö ovat vaaleaa nahkaa.

Kattauksen huipentaa 50-lukuinen rintarossi ja vinkasahtanut nutturakampaus (on se premminkin onnistunut...)


Loppuun vielä ehkä kaunein suomeksi tehty rakkauslaulu ikinä (pääsee ainakin omaan top kymppiini...) ja vielä iki-ihanan Laura Närhen esittämänä... Onneksi tästäkin kappaleesta on vihdoin olemassa musiikkivideo :)

Mukavaa päivänjatkoa!

Pätevä ope = onnellinen ope

Joulukuisen pätevöitymiseni vaikutus olotilaani on ollut valtaisa:

- Huomaan nauttivani työstäni (no ok, en ehkä jakson vaihtumisen aikoihin, mutta muuten kyllä) entistä enemmän.

- Olen työpaikalla iloisempi ja oloni on ollut myös ammatillisesti itsevarmempi.

- Elämä tuntuu myös jälleen olevan mahdollisuuksia täynnä, kun voin hakeutua maisterina työllistymisen kannalta olennaisiin koulutuksiin

- Pääsen viimein sinne OAJ:n järjestämään nope-koulutukseen, jota olen kuolannut useamman vuoden!

- Olen uskaltautunut tutustumaan myös muiden koulujen kollegoihin ja vaihtamaan monia hedelmällisiä ajatuksia.


Tänään myös työtoverini muistivat minua kukkasin ja lahjakortilla. Kyllä maisteria hymyilyttää :)

Päivän työasu:

tunika - H&M

villanuttu - Lindex

koru - Accessories

vyö - Pieces

kengät - Vagabond

Lopuksi vielä artistia, josta en uskonut pitäväni (plus että Erinillä on päällään videossa aivan ihana Ivana Helsingin mekko)...

Rintarossikokoelmani

En ole kovin muodikas ihminen. Ehkäpä siksi en saanut aikaiseksi katsausta viime syksyn muotivirtauksiin (sorry, Kerttuli, joka toivoit tällaista. Yritän paremmalla tahdolla väsätä sellaisen nyt kevättalvella...).

Hyödynnän kauppojen vaate- ja asustevalikoimaa lähinnä kartuttamaan omaksi tyylikseni muotoutunutta linjaa. Kun tarjolla on esimerkiksi tyyliini sopivia pitsipaitoja tai kellohelmaisia hameita, niitä tulee hankittua. Korujen puolella aarreaikaa on, kun muodissa ovat erilaiset rintarossit. Hankin niitä tosin myös vintage- ja second hand-liikkeistä niukkatarjontaisina vuosina ;)

Tässä osa vuosien varrella karttuneesta kokoelmastani:


1. Sininen 50-60-lukuinen rintarossi on uusin hankintani. Ostin sen samasta liikkeestä kuin muinoin hääpukuni eli turkulaisesta Boutique Minnesta.

2. Kullanvärinen vihertävillä lasikivillä ja tekohelmellä koristettu rossi on puolestaan niinkin proosallisesta nuorisomuotiliikkestä kuin Vila.

3. Jääkiteeltä/hiutaleelta näyttävä rintakoru on hankittu vuosia sitten Stockmannilta.


4. Vanhan, mutta arvottoman kamee-korun ostin aikoinaan Aurastreet goes vintage-tapahtumasta. Se on eräs eniten käytössä kuluneista koruistani!

5. Hopeinen perhonen on lahja yliopistovuosieni kämppikseltä, eräältä sveitsittäreltä ;)

6. Toinen feikkikameeni on taattua Seppälä-kamaa :D

7. Hopeareunainen valkokivinen rintarossi on hankittu muistaakseen eräästä maalaishuutokauppatapahtumasta.

Vinkkailkaahan, jos jossakin tulee vastaan koru, joka sopisi tämän tildamaisen kokoelman jatkoksi :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ps. Pidättekö tämän kaltaisista postauksista?

Pokat pitää

Elämääni saapui sulostuttamaan (ja terävöittämään) kahdet uudet silmälasit. Voi että, olen onnellinen ja tyytyväinen! Olin nimittäin perin kyllästynyt ja tyytymätön vanhoihini, ja sitten paljastui vielä se fiasko, että mokomat oli tehty ihan väärillä arvoilla.


Olen tuntenut itseni oikeasti paljon hehkeämmäksi, mieskin sanoi, että silmät tulevat paljon paremmin esille. Pystyn nyt suhtautumaan tähän piilokarsastajan pakkopullaan myös paljon neutraalimmin, kun lasit menevät ihan asusteesta :) Pidän molempien kaksivärisyydestä - vaaleanpuna-lohenkukertavan-liilat ovat kuin ihoani vasten tehdyt ja sinimustilla nördeillä saa sitten pientä teatraalisuutta aikaan ;) Eräs oppilas kysyikin tänään, ovatko lasit oikeat vai imagosellaiset. Uuh. En oikein edelläänkään sulata imagolaseja! Mielestäni lasit ovat lääkärin määräämä lääke, ei mikään keino näyttää älykkäämmältä tai trendikkäältä.


Nuutuneen päivään toi piristystä myös gradukassi sisältöineen. Ihan loistava tempaus antaa kylkiäisenä pinkki kangaskassi! Kluutille siitä pisteet ;) Ihan putkeen suoritukseni ei mennyt, kun menin tarjoamaan graduja suoraan laitokselle tiedekunnan sijaan. Tätä yliväsymys teettää. Eli aivan maalissa Tilda ei ole vielä, mutta eiköhän se loppusuora jo häämötä :)

Kiitos kaikille tuhannesti gradunpainatusvinkeistä ja muista viime aikoina runsain määrin tulleista kommenteista. Olette kultaisia! Vastaan valituille, kunhan tämä tästä tasaantuu.

Öitä!

Ps. Huomioikaapa viimeisetkin tuo ikäjakaumautelu ;)