keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Ajatuksenvirtaa elokuvista ja opinnoista

Tervehdys!

Pitkähkö blogitaukoni on johtunut jälleen kerran siitä tunnelista, johon jokainen lukion opettaja sukeltaa kerran 6-7 viikossa eli siihen kuuluisaan koeputkeen ;) Tällä koeviikolla minulla ei onneksi ole muutaman alakoulun oppitunnin ohella ollut kuin koevalvontoja, mutta aika on ollut kuitenkin kovin kortilla.

Sain juuri yhden esseenipun korjattua, joten palkitsen itseni pienellä blogihöpöttelyllä.  Seuraavanlaisia aatoksia ja vinkkejä ajattelin jakaa:

1) Käykää ihmiset katsomassa uusin filmatisointi Anna Kareninasta. En ole mikään Keira Knightley-fani (Miksiköhän muuten? Voisin ehkä lopultakin kyseenlaistaa tämän fakkiutumani...), mutta tässä uusimmassa versiossa Tolstoin rakastetusta klassikosta hän kyllä loisti. Elokuva hyödyntää erittäin nerokkaasti teatterimaisia lavasteita kuvatessaan 1800-luvun Venäjän aristokratian ihmissuhdesotkuja. Ja jos ei muuten, niin menkää katsomaan raina ainakin sen takia, että Jude Law on kerrankin ihan hirveässä KÄÄKÄN roolissa (niin, se on tuo alemmaan kuvan mies, Karenin, eikä tuo ylemmän kuvan rakastaja....)!


No, mehän vanhenemme kaikki, kuten leffaseurani osuvasti totesi ;) Ei sitä itsekään olla enää kaksikymppisiä kuten silloin, kun ensimmäisiä kertoja ihailimme kyseistä staraa valkokankaalta!

2) Olen muuten kovasti harmitellut Maalaisunelmia-lehden lakkauttamista. Puhisin kiukusta, kun postiluukusta tupsahti jokin ihme kakkulehti, vaikka olin ottanut asiakaspalveluun yhteyttä ja pyytänyt lehden ruotsalaista versioita lopputilauskaudeksi. Täytynee soittaa uudestaan. Ärsyttävää vain, kun asiat eivät hoidu lupauksista huolimatta! Olisi parempaakin tekemistä kuin odotella jälleen kerran, milloin siellä asiakaspalvelussa viitsitään ylipäätään vastata!

3) Onko kenelläkään käsitystä, voiko mistään anoa/saada aikuisopiskelutukea, jos työkokemusta on vasta viisi vuotta? Olen turhautumisen partaalla kuultuani, että Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea saa vain, jos on ollut kahdeksan vuotta työelämässä, ja lyhyemmän jakson, jos on ollut töissä viisi vuotta ENNEN vuotta 2010 (tai jotakin sinnepäin).

No, olen kyllä ollut töissä jo viisi vuotta, mutta vasta tähän päivään mennessä. Huokaus.  Kyllä opetukseton vapaa auttaisi nimittäin nuorempaakin opettaja-opiskelijaa järjestämään pakolliset harjoittelunsa  yms. siinä, missä vanhempaakin. En ymmärrä, miksi on tärkeämpää tukea vain vanhempien, useinmiten virassa olevien (ei tietenkään aina, en yleistä!) uudelleen kouluttautumista. Nuorempien opettajien kohdalla voi olla ihan oikeasti tosi kyseessä ihan sen takia, ettei meinaa työllistyä kunnolla alkuperäisellä aineyhdistelmällä. Toisaalta ilman töitä olevat voivat opiskella ansiosidonnaisella. Todennäköisesti he saavat tällöin käteen saman verran rahaa kuin me töissä olevat palkattomina ottamiemme vapaiden takia. En tarkoita, että tämä oikeus opiskella ansiosidonnaisella pitäisi lakkauttaa. Se on hirveän hyvä uudistus! Mutta onko tarkoituksen mukaista ajaa työuran alkupuolella olevat piippuun? Taataanko tällä pirteä ja työkykyinen työvoima tulevaisuudessa? No, tämä oli tällaista väsyneen purkausta. Ehkäpä ne voimat jostakin vielä löytyvät...

Vielä on vajaa vuorokausi aikaa äänestää teemaviikon väriä. Palataan viimeistään sen merkeissä :) Voimia itse kunkin askareisiin ja tsemppiä muutamalle toistaiseksi pallomahaiselle ystävälle sinne merten ja vuorien taa :D

Tähän loppuun vielä hieman Anna Karininan lumoa:



kuvalähteet: 1, 2

torstai 24. tammikuuta 2013

Terveisiä junasta!

Opo-opintojen lähijakso on taas takana ja nenä näyttää vaihteeksi Turun suuntaan. Tässä sitä mennä röllötellään valtion rautateiden kyydissä jossakin Tampereen ja Toijalan välimaastossa. :)

Huomasin, että sivuston laskuri näyttää, että blogissani oltaisiin vierailtu jo 600 000 kertaa, OHO! Kyseisen rajapyykin kunniaksi voisin toteuttaa pitkästä aikaa väriviikon. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että te lukijat voitte äänestää tuossa sivupalkissa jotakin väriä, jonka mukaisesti haluaisitte minun stailaavan itseni viikon ajan. En siis aio pukeutua kiirestä kantapäähän kyseiseen väriin, mutta lupaan, että äänestyksen voittanut väri saa suuren roolin yhden viikon pukeutumisissa. Toteutan yhteensä viisi asua, mahdollisuuksien mukaan joko työasuina, tai jos valo tai aika käy kortille, lavastaen muutaman asukokonaisuuden. Olen yrittänyt valkata valmiiksi toteuttamiskelpoisia värejä.

Palataan myöhemmin paremmalla ajalla ja akulla ;)

torstai 17. tammikuuta 2013

Talvipukeutumista 20-luvun tyyliin sekä kananpoikamekko

Mitäpä ope tekee, kun tulee kotiin?


No, laittaa pitkävartiset palmikkosukat jalkaan, keittää kupin kahvia ja istahtaa lattialle :) Meidän talossa on lattialämmitys (ei pattereita) , joten olkkarin lattia on ihanan lämmin hyiseen autoon verrattuna...


Päivän asussa lämmittivät sukkien lisäksi pitkä Kashmir-villanuttu ja ajatukset  - ei niinkään charleston-mekko ;)

Toissapäivänä kirjoittelin kohtuullisesta kuluttamisesta. No, kävipä tietysti niin, että sain Eijalta viestin, että kasa hänelle korjaukseen jättämiäni vaatteita olivat valmiina. Joukossa eräs kananpoikamekko, jonka  olin tosin ostanut jo syksyllä Eijan putiikin alesta. Ehkä korjauttaminen on kuitenkin sellaista kestävämpää shoppailua ;)



Päivän asu-mekko on siis Retrobotista ja rusetti taas kiva yksityiskohta kananpoikamekosta, joka taitaa olla 60-luvulta? Saa korjata ;)

Nyt rokokoo-tunnin suunnittelun kimppuun. Sen tyylistä asua ei sentään tämänkään open kaapista löydy!

Kyllä Anna Puun uudet kappaleet ovat vain niin hyviä... Mukavaa päivänjatkoa kaikille!


tiistai 15. tammikuuta 2013

Harkitumpaa kuluttamista


Tiistaista!

Tämä uskomaton viikko on toisaalta jo ja toisaalta vasta tässä vaiheessa. Viikon teema on ollut ja tulee olemaan tekemisen meininki, mikä tarkoittaa jälleen kerran -blääh ja blaah - suorittamista. Välillä mietin, olenko uhrannut suorittamisen alttarille sosiaalisia suhteitani. Toisaalta tiedostan, että ilman raakaa työtä ei elämässä pääse eteenpäin. Näin oli esimerkiksi viime keväänä ja sitä edeltäneenä syksynä. Jos elämäänsä ei ole tyytyväinen, on pakko asettaa tavoitteita, jotta elämä muuttuisi ja sitten ahkeroida, jotta nuo tavoitteet voisivat joskus totetua... Vaarana voi olla kuitenkin joidenkin elämässä arvokkaina pitämien asioiden hukkaaminen.

Ei ollut tarkoitus mennä näin syvälliseksi. Totean vain, että loppuviikko ollee tässä blogissa hiljaista lähestyvän Jyväskylän lähijaksolle vaadittavien suoritusten ja töihin liittyvien hommien takia.

Kahta asiaa minun on kuitenkin sitä ennen pakko hehkuttaa - nuukailua ja harkittua ostamista. Vai ovatkohan ne saman asian kaksi eri puolta?

Tammikuussa on tullut todettua, että kun jättää ostamatta, niin se ei enää oikeastaan edes houkuttele. Olen yrittänyt tuhlata Accessories-liikkeeseen saamaani joululahjakorttia. Olen käynyt molemmissa Turun myymälöissä, mutten ole osannut käyttää saamani 30 euroa oikeastaan mihinkään. Olen hipelöinyt sitä ja tätä. Todennut tuon ja tämän näyttävän ihan kivalta... Loppujen lopuksi olen ymmärtänyt, ettei todellista tarvetta ole. Jos en osta tuota muotilehdessä hehkutettua iltalaukkua, kun minulla muutama vastaava korvike jo on, en varmasti tarvitse noita korvakoruja tai kaulaliinaakaan. Niitäkin minulla jo on. Siis kas kummaa - huomaan useamman halun ja tarpeen kadonneen. Jos olisin ostanut sen yhden, olisin ehkä jäänyt kaipailemaan sitä toistakin. Kummallista tämä tarpeiden matematiikka!

Alennusmyynneissä on kuitenkin alue, joka on minulle erittäin vaarallinen - nimittäin kirja-ale. Tarpeen logiikka pätee sielläkin. Jos ostan sen yhden kulttuurihistoriallisen teoksen, on minun saatava myös tämä kolmen vuodem takainen Finlandia-ehdokaskin... Lopputulos on useimmiten ollut kaamea kirjaläjä, jota mieheni kiroaa. Eikö nuo #&#¤`! Kirjat kun löytyisi kirjastostakin...

Tätä taustaa vasten olen erittäin ylpeä tämän vuotisesta selviytymisestäni. Mukaan mahtui vain yksi lipsahdus Bysantin historian muodossa...


Sen sijaan Turun linnan kolme katariinaa on ollut hankittavien kirjojen joukossa jo pitkään. Mulla odottaa pari kirjaan liittyvää esseetäkin tarkastustaan tällä hetkellä...


Olen innoissani myös toisesta alelöydöstäni. Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut tutustumista paremmin Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe tutkii-kirjasarjaan. Alkuperäisenä motiivinani oli löytää viihdyttävää lukemista yöpöydälle, mutta huomasin kyseisen kirjasarjan mainitun myös lukion historian Kulttuurit kohtaavat-kurssin kirja-analyysivinkeissä. Voinen siis uhrata viisi euroa teokseen, jonka lukeminen tullee olemaan hupia että kenties myös hyödyllistä ;)

Onko teillä mielipiteitä tai kokemuksia Mma Ramotswe tutkii- kirjasarjasta?

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Tunnelmia viikonlopulta


Sunnuntai-iltaista!

Huomasitte ehkä jo aiemmin, että  La Case de Cousin Paul- valopallot päätyivät sitten lopulta myös henkilökohtaiseen pukinkonttiin. Olohuoneen asetelma oli valmis kuitenkin vasta viikonloppuisen Ikea-reissun jäljiltä, kun löysimme lopulta sopivan ison lasilieriön pallosien kodiksi.



Illanhämyssä, sinä kuuluisana "sinisenä hetkenä" olikin mukavaa loikoilla, lueskella ja vain tunnelmoida... Ehkä sitten taas ensi viikonloppuna!


Kiitos kaikille opinto-ohjauskokemustennne jakamisesta! Olipa kiva nähdä eloa kommenttiboksissa ja luulen, että viihdyn kokemustenne parissa tulevina kuukausina tovin jos toisenkin.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Ps. Huom! Sivupalkin lukijakyselyn viimeistä vuorokautta viedään ;) En voi taas kuin ihmetellä teidän lukiojoiden paljoutta...

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Millainen opinto-ohjaus on toimivaa?


Olipa kerran tyttö, joka ei oikein tiennyt, mitä tehdä isona. Hän meni epäröiden opinahjonsa opinto-ohjaajan juttusille ja selitti olevansa kiinnostunut ehkä kielistä ja kulttuurista.

- Jaahah, sanoi opo vetäisten kasasta valintaoppaan esille. Tuo rautainen ammattilainen mittaili hetken kirjan kantta, nuolaisi sitten etusormeaan ja iski sen satunnaisesti kirjan sopivaan rakoon.

- Katotaas tuosta. Kuule, sinusta tulee selvästikin egyptologi. Siis  e-gyp-to-logi! Miltäs kuulostaa?

- Ai jaa? Mikähän sen on?

Vuosien varrella olen kuullut monenlaisia tarinoita ikäpolveni koulutiellään kohtaamista opinto-ohjaajista.  Osa niistä, kuten tuo edellinen kuvaus, saattaa hyvinkin olla matkalla muuttunutta urbaania legendaa. Monenlaista opoa ja ohjaustyyliä on kuitenkin tullut vastaan. Kenen opon oli ihana Leelia, jonka lepotuolissa saattoi itkeä juntteja poikaystäviä, jonkun toisen kohdalla opon pullapitko ja kahvitarjoilu olivat kuulema hyvä syy vältellä oppitunteja vähän useamminkin. Kolmansien opo antoi puolestaan puutarhanhoito-ohjeita  - siis muulloinkin, kun puutarha-alan oppilaitoksia läpikäydessä.


Olen itse vasta kasvamassa kyseiseen ammattiin. En ole pitänyt vielä yhtäkään ns. ohjauskeskustelua, vaikka toki opettajana ohjauksen sinänsä pitäisi olla tuttua puuhaa. Silti perhosia lentelee vatsassa, kun mietin tulevia ohjauskeskusteluiden videointeja...

Vaikka hassuille opokokemuksille on helppo naureskella, suhtaudun koulutukseeni vakavuudella ja kunnianhimoisesti. Opinto-ohjaajalla, niinkuin toki kellä tahansa opettajalla, voi olla yllättävän suuri merkitys nuoren itsetuntemuksen ja itsetunnon muotoutumisessa. Vaikkei opo ehkä olekaan varsinainen inspiraation lähde nuoren tulevalle ura- tai koulutushaaveelle, voi hän ohjaustilanteessa toimia joko ohjattavaa ja hänen haaveitaan kohtaan voimaannuttavasti tai lannistavasti. Liekki voi sammua ennen kuin se edes kunnolla ehti syttyä.


Paljastan tässä vaiheessa, että olen jo pidemmän aikaa miettinyt postauksen laatimista hyvistä ja huonoista opokokemuksista. Koen, että ehkä nyt, opintoja puoli vuotta suoritettuani, olisin valmis käymään uusin silmin läpi muiden kokemuksia opinto-ohjauksesta.  Blogiani pidemmän aikaa seuranneet muistanevat, että tein muutama vuosi sitten postauksen koskien hyviä ja huonoja kokemuksia lukion historian opetuksesta. Kokemuksienne jakamisesta oli minulle tuolloin valtavasti apua ja rohkaisua. Haluaisinkin kysyä teiltä nyt vastaavasti opokokemuksistanne.


Kertokaapa siis omia kokemuksianne opinto-ohjauksesta. Millainen opon toiminta on mielestänne ollut hyvää ohjausta? Entä millaisia ohjauskeinoja kyseinen opo tuolloin käytti ja miten hän suhtautui ohjattaviin? Millainen ohjaus ei puolestaan toiminut tai jätti pahan maun suuhun? Kommentointia ei siis haittaa, vaikket olisi opettaja tai opo. Jokainen on oman elämänsä asiantuntija. Jos jokin kokemus on vahvistanut tai lannistanut sinua, se on vaikuttanut todennäköisesti myös minäkuvaasi sekä valintoihisi ja on siksi arvokas jaettavaksi.

Mukavaa illanjatkoa!

Ps. Sivupalkissa on pieni kysely taustoistanne

tiistai 8. tammikuuta 2013

Satumaa

Tämä kosketti tänään.


maanantai 7. tammikuuta 2013

Mustikansinistä hopealla ja haaveilla höystettynä


Maanantaista!

Mitä on tammikuu?

Väreinä se on minulle mustikansinistä, valkoisen eri sävyjä, harmaata, hopeaa ja violettia...




Aistimuksina se adrenaliiniryöppyjä, kuumaa iltapäiväkahvia, asetettuja dealineja, kirpeitä happihyppelyjä iltaisin ja jopa saavutettuja tuloksia (jostain syystä tammikuussa tuleekin oltua ihan tehokas).



Tammikuu on myös toiveita. Jospa kaksi haavettani (salainen ja ei-niin-salainen) toteutuisivat sitten viimein tänä vuonna...



Tammikuu tarkoittaa näköjään myös napapaitaa. Tätä ihmettä en uskonut näkeväni enää koskaan ylläni! Onneksi H&M:n neuleinen versio poikkeaa aika tavalla niistä ´95 vuoden "Kiss Me" ja "99% Angel"- edellä kävijöistä...

Uuteen työvuoteen mennään tietysti hieman myös vanhan tutun voimalla. Tällainen on esimerkiksi eräs viime vuoden lempparikipaleista...

Mukavat päivänjatkot Jesseie Waren siivittämänä kaikille :)

Ps. Lisäsin uteliaana tyttönä vielä pienen kyselyn ratoksemme tuohon sivupalkkiin. Saa osallistua ;)


perjantai 4. tammikuuta 2013

Tilda vinkkaa: Retrobot

Hei taas!

Muutaman päivän takainen city-visiitti poikii nyt toisenkin shoppailuvinkin.  Muistatteko vielä tämän mekkosen?


Löysin klänningin pari kuukautta sitten liikkeestä nimeltä Retrobot. Kyseessä on Turun vintage- ja second hand-genren uusimpia tulokkaita. Rautatieasemaa vastapäätä sijaitsevaa putiikkia pitää kolme söpöistä naista - Mertta, Ioanna ja Annu, joista kaksi jälkimmäistä pyörittivät muutama vuosi sitten Bossaliina-nimistä kahvilaa.


Retrobotin liikeideana on tarjota hyvällä sijainnilla kierrätysmuotia ja liikeen pitäjät toivovat tavoittavansa myös sellaisia asiakkaita, jotka eivät muuten varsinaisia kirpputoreja jaksa koluta.


"Mööh", sanoi Moos (eli Retrobotin maskotti Hirvi).


Vinkeän tunnelman (kahden kuuntelukerran perusteella miellyttävän ja liikkeen henkeen hyvin istuvan taustamusiikin, tarjoillun vihreän teen ja retro-henkisen sisustuksen) ohella Retrobotin valikoimiin kuuluu hartaasti valikoituja uudempia vaatteita sekä koko joukko vintage-löydöiksi luokiteltavia asusteita ja vaatteita. Retroa kotoilua harrastava taasen voi löytää jonkin sisustuksellisen helmen.


Putiikilla on myös erinomainen käytäntö houkutella uusia asiakkaita - kun kerää viisi leimaa (yhden saa 15 euron ostoksesta), saa kuudennen ostoksen yhteydessä 10 euron alen! Mullapa on mekkosesta jo kaksi leimaa hankittuna ;)


Vierailumme aikaan tiskin takana hymyili Mertta.


Käypä tutustumassa liikkeen valikoimiin! Retrobot on avoinna  ma–pe 12–19 ja la 12–18. Se sijaitsee osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 24, Turku.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

torstai 3. tammikuuta 2013

Tilda vinkkaa - Avelia


Oih ja voih! Mieheni oli oikeassa. Turussa on tosiaan sisustusliike, jossa myydään tyylisiäni juttuja. Käsityöläiskadulla sijaitsevan Avelian valikoima koostuu rouheista, industrial-henkisistä huonekaluista, valaisimista ja muista sisustusjuttuista.



Avelian valikoimaan kuuluvia merkkejä ovat muun muassa Beach House,  House Doctor, Bloomingville ja Broste. Liikkeen omistaja ei olisi kuulema laittanut koko putiikkia pystyyn, jollei olisi saanut valikoimiinsa Tolixin linjakkaita tuoleja.


Söpö kakkoslaatuinen pikkupöytä kiinnitti huomioni...


... samoin ihanat teollisuushenkiset kohdevalaisimet...


Kaksi asiaa kiinnosti minua kuitenkin kaikista eniten...


Nimittäin,  olisikohan jokin noista suurista valaisimista "se oikea"?


Toiseksi Aveliasta löytyi tuossa ennen joulua kuvailemiani rouheita puupöytiä. Keväällä valikoima kuulema täydentyy myös matalammilla sohvapöydillä. Täytyypä olla silloin skarppina!


 Jos kiinnostuit, niin käypä paikan päällä tsekkaamassa valikoima. Liike on auki seuraavasti:

Tiistai-Perjantai 10.30-17.00
Lauantai 10.30-13.30
Maanantait suljettu

Mukavaa päivänjatkoa kaikille!