Marimekkojen MEKKO ja lehtivinkki

Tervehdys!

Katsokaas, mitä löysin virtuaalisesta secon hand-maailmasta - maailman kauneimman MariMEKON. Tätä mieltä oli myyjä, joka haikein mielin siitä luopui. Samaa mieltä on kyllä myös tämä mekon onnellinen uusi omistaja!

Kuuma kysymys kuuluukin - tietääkö joku kuosin nimeä ja mekon mahdollista vuosikertaa? Kävin ihan Marimekon myymälässäkin kysymässä. Omaksi klänningiksi sentään tiedettiin, muttei muuta tietoa herunut.

 

 Alvarikin rakastaa mekkoa - olisikohan sateenkaaren väreillä jotakin tekemistä asian kanssa ;)

 

Ehkäpä juuri mekon innoittamana menin ja ostin itselleni iltalukemista, nimittäin Antiikki & Design-lehden Retroilu-numeron.

 

Vintage- ja retro-ostosten myötä halu tuntea Suomi-designin vuosikymmeniä on kasvanut. Marjatta Metsovaaran jo toki tiedän, mutta ehkäpä historianopettajankin ominaisuudessa (ja vintagehenkisen blogin pitäjänä) tietovarannon kartuttaminen on ihan hyödyllistä.

 

Kaikkien kierrätyskeijujen äidin, Marjatta Sarpanevan, vaatevarastoa käsitellyt juttu oli ihan huikaiseva, ja sen lopussa oli hyödyllinen tietopankki Suomi-muodin merkeistä. Aika montaa niistä löytyy jo omastakin garderoopista ja ehkäpä voisin lisätä Suomi-vaatemerkkeihin liittyviä tageja tästeteenpäin blogini sivupalkkiinkin.

Lehdessä oli vaikka kuinka paljon mielenkiintoista luettavaa, mutta nostetaan nyt lopuksi esiin vielä mainoa opas kotimaan matkailulle - reissulla mummolaan tai mökille voi poiketa kotimaista vuosikerta-designia myyviin liikkeisiin ja putiikkeihin. Myös vintagevaateliikkeitä mainittiin lukuisia!

Itseäni kiinnostavat erityisesti lehdessä mainitut pienemmillä paikkakunnilla olevat liikkeet ja uskoisin että erityisesti niistä saattaisi löytää monenmoisia helmiä. Toki reissuilla Keski-Suomen mummilaan poikkeaisin mielelläni myös Tampereen seudun liikkeisiin.

Kiitos kovasti edelliseen sohvan verhoilupostaukseen tulleista kommenteista. Ajatukseni ovat heittäneet härän pyllyä jo monta kertaa, mutta jatkamme aprikointia...

Hitaasti ja vanhaa arvostaen hyvä tulee, vai mitä :)

EDIT: Hei sinä, joka ystävällisesti jätit mekon kuosin ja sunnittelijan nimet sekä valmistusvuoden kommenttilootaan, kadotin vastauksesi yön pimeinä tunteina ilmeisiesti bittiavaruuteen. Voisitko vinkta uudemman kerran :)

Kalevala korujen torikauppaa ja sisustuslehtisuositus

Tervehdys!

Kierrätyskeijuvuoden aikana minulle selvisi, että parhaat jatkuvat alennusmyynnit ovat käynnissä huutonet ja tori.fi-sivustoilla. Jonkun toisen turhake voi olla jonkun toisen kiinnostuksen kohde ja yleensä tavarat liikkuvat sopuhinnoin. Tinkaaminen on myös sallittua, sillä tavoin tulee testattua, mikä on myyjän todellinen intresi hankkiutua tavarasta eroon.

Tiettyjen vaate- ja kenkämerkkien ohella opin tarkkailemaan myös tiettyjen lastentarvikkeiden ja huonekalujen tarjontaa ja myyntihintoja. Kiinnostuksen kohteitani ovat olleet muun muassa lastenrattaat,vauvanhoitopöydät, ruskovillan tuotteet sekä Hemnes-huonekalut. Kun tarjonnan ja hintatason vaihtelu olivat selvillä, niin sitten huutamaan ja tarjoamaan. Joissakin tuotteissa kuten Ikean Hemnes-sohvasängyissä kysyntä on ollut niin kova, että vain päivittäinen tarkkailu mahdollistaa edes tarjouksen tekemisen. Mutta siinäpä se touhun jännitys ja juju varmaan säästämisen ohella onkin!

Tuossa Alvarin nimiäisten alla haaveilin, että olisin voinut ostaa jotkin ajattomat korut itselleni juhliin. Yllättäen erityisesti Kalevala Korun Lumikukka alkoi pyöriä yhä useammin mielessäni. Ehkäpä olen siirtynyt jonkin sortin "äiti-ikään", sillä vielä muutama vuosi aiemmin, kun sain valita jotkin Kalevala Korut valmistujaislahjaksi, kallistuin ehdottomasti Vanamoon, enkä ajatellutkaan koko Lumikukkaa vaihtoehtona. Ehkä tähän vaikutti se, että äidilläni on kyseisen sarjan rintaneula enkä tietenkään halunnut samaa ;)

No, nytpä halusin!

Nimiäiset olivat ja menivät eikä laatukoruja tullut hankittua, mutta veronpalautusten jälkeen käväisin ihan huvikseen parissa koruliikkeessä Lumikukan hintatasoa tarkastelemassa. Aiemmin Kalevala korut olivat tuskin koskaan alennuksessa, mutta nyt eräässä liikkeessä pienet roikkuvat korvakorut ja kaulariipus yhdellä kukalla olivat vähän päälle 70 euron hinnoissa (kappale). Virallinen ovh taisi olla molemmissa n. 89 e.

Päätin sitten kokeilla ihan huvikseen, myyvätkö ihmiset Kalevala koruja torissa. Kas vain! Myynnissä oli useampikin havittelemani hopeinen koru!

Muutaman päivän sisällä tein kaupat sekä korviksista (50 e) sekä kaulariipuksesta (55 e), postikulujen kanssa hintaa tuli 110 e. Tietysti korujen aitous voi mietityttää, mutta epäilenpä, että kukaan vaivautuisi myymään yksittäistä feikkikorua eikä Kalevala Koru nyt ole mikään niin suuri brändi, että sillä suurta bisnestä saisi aikaan. Lisäksi korut näyttivät kyllä ihan aidoilta laatikkoineen ja läpysköineen.

Loppujen lopuksi äidin kysellessä, mitä haluaisin joululahjaksi, ehdotin, että josko saisin avustusta näihin koruhankintoihini. Eipä sitten tullut enää kovin kalliiksi nämä hankinnat mammalomalaiselle :) Vähän tylsää tietysti, että tiesin, mitä saisin lahjaksi, mutta onneksi en uskokaan enää joulupukkiin ;)

Sellaisia tarinoita tällä kertaa. Voisinkin oikeastaan kysäistä, että mikä on oma suosikkimallisi Kalevala Koruista? Entä haluaisitteko nähdä, miten yhdistän juhla-asuihin kyseisiä koruja?

Loppuun vielä lehtisuositus: Olen jäänyt koukkuun Talo & Koti-lehteen. Se tarjoaa kivoja sisustusvinkkejä tavallisille pienituloisille ihmisille. Kaikilla kun ei ole 3000 neliön kämppää Ullanlinnassa tai arkkitehdin suunnittelemaa lasiseinäpalatsia tai edes sitä huippuhienoksi kodiksi tuunattua vanhaa myllyä. Ehkä lehden yleisilme on vähän sillisalaattia, mutta tarjoaa kuitenkin jokaiselle jotakin. Oikea hyvänmielen lehti!

Mukavaa päivänjatkoa!